Viimeinen oljenkorsi

Minulle tulee viestistäsi kåsitys,ettet ole vielä sinut sairautesi kanssa etkä vielä osaa sitä hyväksyä tai käsitellä. Jotkut epäilyksesi/kysymyksesi ovat myös sellaisia, että vaikuttaa sitlä että pyörittelet asioita vain yksin päässäsi eikä sinulla ole mitään hoitosuhdetta tai ketään kenen kanssa keskustella asioista.

Otappa nyt ensin ihan asia kerrallaan, kuten sairauksien kanssa aina pitää tehdä. Se työkkärin virkalija on nimenomaan kuntoutusneuvoja ja on siellä sitä varten että auttaa sua ja etsii sulle sopivinta ja parasta ratkaisua sun terveys huomioonottaen.

Työkkärin kuntoututuksen kautta voi päästä työkokeiluunm, joka tarkoittaa juuri sitä mitä sanotaankin, Eli voit kokeilla eri aloja ja sen myötä oppia että mikä ala sulle olisi sairautesi mukaan parasta ja sopivinta.
Vasta sitten aletaan hakea niihin koulutuksiin. Ei sinne heti pidä mennä. Tietysti koulutuksen ajalta saa asianmukaisen koulutusrahan.

Kuntoutustuki ei todellakaan ole vain sellaisille "joille katsotaan kuntoutuksen auttavan"! Se on vaan nimi rahalle, jota saa kun ei ole enää sairaspäivärahalla eikä vielä eläkkeelläkään.

Joo, ja ei todellakaan koultuksen ajaksi pakoteta lopettamaan lääkitystä. Sullahan menee jo lääkityksen tarkoitus ja joku tulevaisuuden koulutus ihan demooniseksi sekamelskaksi! Sun hoitavan lääkärin intresissa on löytää sulle semmoinen ideaali lääkitystaso, jossa olet toimintakykyinen ja joka auttaa sua.
Että otappa vaan ihan rauhallisesti ja etena asia kerrallaan. Eihän sitä voi kukaan etukäteen tietää, miten asiat etenee.
Hippasen positiivesmpaa asennetta voisit opetella ja ajatella että jotkut tahot yyritttää auttaa ja saada asioitasi eteenpäin. Yksin kotiin poteroon hautautuminen kun pelkää jo tulevaisuuttakin ei hyöydytä ketään.

Ihan ensin haluan toivottaa onnea ja voimia! :)

Mutta ikävä kyllä varoitan parista pikku jutusta tuon ammatillisen koulutuksen suhteen.. mikäli vain KELA on mukana.

Itse hain n. 5 vuoden kuntoutustuen ja useiden leikkausten jälkeen ammatillista kuntoutusta. Ok, se myönnettiin ja siihen päälle kunt.raha.. joka miun tapauksessa oli n. 40 egee kuussa verojen jälkeen. 175e per lukukausi materiaalimaksuihin jne.
-matkakuluja ei mtn korvattu, ei edes koulumatkatukea myönnetty.. jota käskettiin hakea.

-ei ylläpitokorvausta, koska se on lähinnä kuulemma lyhytaikaiseen kuntoutukseen blaablaa.. (kuluja ns. terveenä leikkimiseen tulee melko paljon..)

-lääkityksen hoidin kevyemmäksi ja toimivammaksi (neuropaattinen kipu yms) ja niitä kuluja ei todellakaan oteta huomioon, vaikka työkyky on silloin parempi kun kuuppa ei ole sekasin.. :)

Eli.. täällä uudelleen koulutus vie 210-320 egee kuntoutustuesta / kk.. ja sitä ei kukaan ota huomioon menona. :D Sanovat KELAssa jotta "eihä sun tarttis opiskella tuossa tilassa".. niin oma tyhmyys.

Nyt on eka vuos takana.. ja kattoos nyt, pitääkö jo luovuttaa. Kun ei sitä iän kaiken voi jättää ihan kaikkea muuta elämää, laskuja jne maksamatta!
Tähän mennes on jotenki sinnitelly ja yrittäny kikkailla kipureilla vähempi yms.

Mutta nää on niin tapauskohtaisia.. joten ehkä muualla vähän kannustetaan paremmin ihmistä yrittämään. :)