Meillä on esikoinen 6,5kk ja eilen tein raskaustestin ja plussaa näytti! Voiku hienoa! Ainut mikä vähän hiertää, niin mua jännittää aika paljon se, että kuinka pärjään taaperon ja vastasyntyneen kanssa.. Mies lähtee syksyllä opiskelemaan, joten aikalailla yksin sitten olen lapsien kanssa. Onko täällä muita jotka on saaneet lapset lyhyellä aika välillä??? Ois kiva kuulla kokemuksia!!!!!
Neuvoja!!!
pikkukakkonen tulloo
9
233
Vastaukset
- tytönrääpälettä
3päivää vajaa 10 kktta on ikäeroa meillä kahdella vanhimmalla pojalla. ekasta 1,5 vuodesta en muista mitään, koska olin jatkuvasti väsynyt. unet tulevat kärsimään, mutta kun selviät ensimmäisistä vuosista, ja siitä vaipparumbasta, niin voin sanoa että olet tehnyt hirveän ison työn, ja voit olla tyytyväinen. tulevat viihtymään toistensa seurassa paljon ja muutenki heistä toisilleen seuraa... :)
rankkaa oli vaikka meilläkin oli mies apuna koko ajan. apua sinun kannattaa hakea... tosissaan... onko mies ihan viikot toisella paikkakunnalla... jos on, niin joudut tosi koville, kumma ettei miehesi voi ajatella perhettään!!!
minä en kyllä tuota tilannetta hyvällä katsoisi! toivottavasti mies ei sitten viikonloppuja huitele omilla menoillaan vaan katsoo lapsiaan sen ajan mitä kotona on. koska muuten sinulla ei tule virta riittämään!
Anteeksi nyt raaka ja kova teksti, mutta totta tämä on. meillä lapset nyt 9 ja 8 vuotiaat. kaikkea hyvää sinulle, käy läpi tuki verkostosi, voiko äitisi tai miehesi äiti katsoa välillä vanhempaa lasta että saat edes hetken levättyä. vuoden ikäinen on aika vilkas liikkeissään, asettele kotisi sellaiseksi ettei sinun tarvitse ju0osta lapsen perässä ( vanhemman siis) kun imetätä tai ruokit pullolla nuorempaa. esim. veitset yms mahd ylös. (fpöydälle on nopea yltää penkiltä... ) yms.... zemppiä ja paljo- tytönrääpälettä
ja siis sanon heti ennenku joku alkaa morkkaamaan tekstiäni ettei voi olla mahdollista noin lyhyt ikäero, että kyllä voi. nuorempi syntyi 5 viikkoa etuajassa!
ja muutenkin oli täysi yllätys itsellekin :D - pikkukakkonen tulloo
tytönrääpälettä kirjoitti:
ja siis sanon heti ennenku joku alkaa morkkaamaan tekstiäni ettei voi olla mahdollista noin lyhyt ikäero, että kyllä voi. nuorempi syntyi 5 viikkoa etuajassa!
ja muutenkin oli täysi yllätys itsellekin :DMieheni koulu on samalla paikkakunnalla. Ja hän on onnneksi koti-ihmisiä, että perheen parissa viihtyy niin arkena kuin vk:loppuisinkin. Ja ottaa osaa lapsen hoitoon kokonaisvaltaisesti.
Tuota väsymystä mietin itsekkin, että miten kovaksi tulee meikäläiselle kun nytkin minulla on unen lahjat tipo tiessään.. Ollut loppu raskaudesta asti. Imetän yöisin esikoista viel pari kertaa yössä. Ja sitten ei meinaa unta tulla.. Univelkaa on jo reilu puol vuotta kertynyt. Mutta toivon, että sisulla pärjään ja niinku itsekkin sanoit, että aikanaan se helpottaa. Ja mieheni on arkisin päivällä koulussa, että arkipäivät olisin yksin. Isovanhemmat kaikki asuu 200km päässä..
- tsykologiäippä
Hullua tehdä muksut niin pienellä aikavälillä. Se tulee olemaan hurjan rankkaaa sulle, lapsille, miehellesi ja teidän parisuhde ja mielenterveys joutuu pahimman luokan koetukselle.
Kyllä kaikesta selviää, jos vaan päätät niin. Tiedosta se, että helvetin kova koettelemus on edessä ja se tulee kestämään ainakin vähintään 3v. Kuten edellinen kirjoittaja neuvoi, ota selvää tukiverkostosta, se on sun pelastajasi. Muuttakaa vaikka sen tähden. Olet ryhtymässä sen verran isoon ja vakavaan projektiin, että jos haluat järjissäsi ja ehjin perhein selviytyä kunnialla, niin tarvitset sitä tukiverkostoa.
Varaudu pahimpaan. Tee sotasuunnitelma. Kun olet miettinyt kaikenlaisia tilanteita valiimiksi, selviät niistä todennäköisemmin, koska silloin olet tuplaten väsyneempi ja sulla on kaks vaatimassa sun huomiota ja huolenpitoa. Mieti, jos jompikumpi sairastuu, tulee koliikki toiselle, mitä teet, miten selviät. Opeta ajoissa ensimmäistäsi syömään, ettei sun tarvitse hänestä siinä mielessä niin paljoa huolehtia. Ota selvää, millaisia kehitysvaiheita ekallasi on, kun kakkonen syntyy. Se ikävä äitivaihe, kun lapsi roikkuu taukoamatta sun lahkeissa taitaa olla just niihin aikoihin, kun kakkonen syntyy. Mieti miten selviät siitä, kun kaksi huutaa syliin ja vaatii 100% sun huomiota. Kun olet miettinyt läpi kaikki hankalat tilanteet, sun tulee olemaan helpompi. Juttele myös miehesi kanssa, jotta te molemmat olette valmiina taisteluun ja olette selvillä mikä urakka teillä on edessä. Harva siitä selviää, joten tosissaan kannattaa tehdä sitä sotasuunnitelmaa.
Kovasti tsemppiä ja voimia tulevaan urakkaan! Vaikka tekstini kuulostaa pelottelulta ja on ehkä äidinonnea tärvelevää, niin tarkoitus on vain realisoida Sinua, että helpolla ette tule pääsemään ja kova homma teillä on edessä. Valmistaudu ja puhu läheistesi kanssa tästä. Te selviätte siitä, jos niin päätätte ja toisillenne niin lupaatte. Vahvan parisuhteen, lujaan luonteen ja tukevan tukiverkoston kun omaatte, niin olette etuasemassa ja todennäköisemmin selviätte onnellisena ja yhtenäisenä perheenä, joka on entistä vahvempi. Onnea!!- ----------
No joo. Omasta kokemuksesta sanon, että ensimmäinen vuosi oli aika hulinaa, mutta se vuosi meni myös todella nopeasti ja sen jälkeen on ollut vain hienoa, että on kaksi lasta noin pienellä ikäerolla. Ei se todellakaan ole mikään valtavan suuri selviytymistaistelu, vaan ihan normaalia elämää.
Ei niitä lapsia tarvitse opettaa siihen, että kumpikin saa sen 100 prosenttisen huomion juuri sillä hetkellä kun keksii pyytää. Ja käytännössä kaikki, joilla on noin pieni ikäero selviävät siitä myös, joten ei voi sanoa, että "harva siitä selviää":
- lallatilaa
Pyh ja pah teidän juttujanne. Tottakai tulee olemaan rankkaa, meillä on koitettu opettaa poikaa nukkumaan omassa huoneessaan (poika 1v. ikäinen, ei nyt ihan sama mut kuitenkin), ennen kuin kuopus syntyy. Ja toi kämpän järjestely on ihan totta, kannattaa konttailla kämppä läpi ja nostaa kaikki sellanen ylös, mitä lapsi ei saa ottaa. Tulpat pistorasioihin jne.. Pääset aika paljon helpommalla, kun ei tarvii vahdata vanhempaa silmä kovana koko ajan.
Ja tsykologiäippä, kyllä usein näissä tapauksissa käy niin, että se vanhempi lapsi "kasvaa" sen pienemmän saapumisen myötä, ymmärtää itsekin sen ettei ole enää ainoa silmänterä ja maailmannapa. Monilla ihmisillä on lapsia pienillä ikäeroilla, mun mielestä julmaa "realisoida" toista noin.
Tsemppiä vaan ap:lle, kyllä te yhdessä selviitte. Ihminen pärjää melko pienillä yöunilla, itsellä jää nykyään noin 4 tuntiin yössä, hiukan saatan olla hajamielinen välillä, mutta ei sen kummempaa. Jos lapset ovat pienestä asti mukana kaikessa, alkaa homma sujua ihan rutiinilla. Ja vaikkei niitä isovanhempia lähimaastossa olekaan, on niitä muitakin keinoja pitää yllä sitä omaa jaksamistaan. Jos vielä tosiaan kuulut niihin onnellisiin joiden mies ottaa oikeasti vastuuta perheestään, niin ehkä kannattaa ottaa vaikka kerran parissa viikossa vkl jokin halpismotellihuone, ja käydä siellä nukkumassa ihan yksin univelkaa pois.
Ihanaa siis :) Onnea vaan paljon teille perheenlisäyksestä. - poika9kk rv17+0
Moi! Meillekkin tulossa toinen pikkunen pienellä ikäerolla :) Esikoinen oli 5kk kun sain tietää uudesta tulokkaasta. (aikas suuri yllätys ottaen huomioon että esikoista "tehtiin" useita vuosia myös lääkäreiden avustuksella) Alun järkytyksen jälkeen alkaa hiljalleen tottua ajatukseen kahdesta pienestä :) Emme todellakaan ole ainoita tässäkään. Kaverilleni tulee myös lapsi pienellä ikäerolla (1v1kk) toisella kaverillani on sama ikäero lapsilla kuin minulla tulee olemaan (1v3kk). Oon vaan koittanu aatella että selviäähän kaksostenkin äidit kahdesta lapsesta niin miksi en minäkin. Tosin esikoinen on jo siinä vaiheessa hieman isompi ja tietyssä määrin myös helpompi.
Ihanaa odotusta sinulle ja kyllä tästä selvitään :) - Äippä_1980
Hei! Meillä on sama tilanne. Vaikka ikäero on suurempi. Esikoinen täyttää juuri 1,5 v kun kakkonen syntyy. Ja mies lähtee opiskelemaan syksyllä eri paikkakunnalle, jossa asuu viikot. Ja se on pakkorako työn kannalta. Ei auta kun kestää. Nyt jo välillä ahdistaa, että miten sitä jaksaa kahden kanssa, kun ei oo ees mitään tukiverkkoa täällä missä asutaan. Kummankin vanhemmat asuu 250 kilsan päässä.
Nyttenki oon ollu aivan tosi väsyny (rv 32) ja pitäis jaksaa tehä ruuat ja siivota ja kattoa poikaa. Mutta tsemppiä meille! Kyllä kait se tästä... :) - 4567u8io
Meillä tyttö 3 v ja poika 2 v. Kaikki ollaan hengissä, voidaan hyvin ja nautitaan toisistamma : )
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1066782
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h885072Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1113329Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p333212Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska272368Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191726Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?961371Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3391312Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311226- 48994