Hiukan ihmetyttää usein palstoilla esiintyvä keskustelu ns.vaarallisista koirista.
Yleinen mielipide tuntuu olevan että kaikki koirat täytyisi olla ihmisillemielistelijöitä ja tulla toimeen kaikkien muiden koirien kanssa.
Itse kun en ollenkaan suvaitse koiralta sellaista käyttäytymistä että vieraalle ihmiselle mielistellään.
Jos koira ei halua tehdä tuttavuutta vieraan ihmisen kanssa vaan murahtaa kun tämä yrittää melkein väkisin rapsuttaa koiraa niin koira leimataan heti vaaralliseksi ja epäsosiaaliseksi.
Oma mielipiteeni on että koiran ei tarvitsekkaan olla mieliksi kuin omalle perheelleen.
Ei ole mielestäni väärin osoittaa aggressiviisuuttaa"tunkeilijoita"kohtaan.
Eiköhän anneta jokaisen koiran olla omissa oloissaan eikä aina olla käsi ojossa kun tulee koira vastaan.
Ei mikään ihme että monesta koirasta tulee aggressiivinen ihmisiä kohtaan.
Eiköhän jokainen saa omistaa juuri sellaisen koiran kun haluaa kun vain kantaa siitä oman vastuun.
Kaikkien ei tarvitse olla lamppuharjoja!!!
Yleinen mielipide tuntuu olevan että kaikki koirat täytyisi olla ihmisillemielistelijöitä ja tulla toimeen kaikkien muiden koirien kanssa.
Itse kun en ollenkaan suvaitse koiralta sellaista käyttäytymistä että vieraalle ihmiselle mielistellään.
Jos koira ei halua tehdä tuttavuutta vieraan ihmisen kanssa vaan murahtaa kun tämä yrittää melkein väkisin rapsuttaa koiraa niin koira leimataan heti vaaralliseksi ja epäsosiaaliseksi.
Oma mielipiteeni on että koiran ei tarvitsekkaan olla mieliksi kuin omalle perheelleen.
Ei ole mielestäni väärin osoittaa aggressiviisuuttaa"tunkeilijoita"kohtaan.
Eiköhän anneta jokaisen koiran olla omissa oloissaan eikä aina olla käsi ojossa kun tulee koira vastaan.
Ei mikään ihme että monesta koirasta tulee aggressiivinen ihmisiä kohtaan.
Eiköhän jokainen saa omistaa juuri sellaisen koiran kun haluaa kun vain kantaa siitä oman vastuun.
Kaikkien ei tarvitse olla lamppuharjoja!!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mielestäni ei ole hyvä asia jos rähjää kaikille ihmisille. On olemassa rotuja jotka tappelevat mielellään toisten koirien kanssa, mutta näissä tapauksissa tosin olisi hyvä ymmärtää, että on eri asia jos on agressiivinen toisia koiria kohtaan kuin, että jos on agressiivinen ihmisiä kohtaan. Vaarallista rotua ei ole olemassa, on vain vaarallisia kasvattajia. Minusta kyllä myös liian pienet ja kiltit rodut ovat tylsiä.
Oon kanssa kurkkuani myöten täynnä ihmisiä, jotka tulevat "katsomaan koiria" ilman koiraa tai koiran kanssa. Kaiken huippu on just nää "lamppuharjan" ulkoiluttajat, jotka päästävät omat fifinsä tulemaan aina vaan lähemmäs ja esittävät sen mailman tyhmimmän kysymyksen "ei kai ne oo vihasia"...
Vaikka meidän koirat ei oo vihaisia, niin silti en oo kiinnostunut päästään niitä nuuskiin joka mahdollista koiraa, mikä vastaan tulee ja varsinkin kun mulla lenkillä on usein mukana myös vauvanvaunut, ei oo lainkaan kivaa, et vieraat ihmiset tulee lässyttään meen koirille. On ihan tarpeeks hommaa huolehtia vaunuista ja koirista ja saada lenkki sujuun, ei paljoo kiinnosta selittää mitään muille kulkijoille ja varsinkin kun on koitettu opetella tota kulkemista niin, ettei meidän koirat reagoisi kovin paljoo vastaantulijoihin, ei ihmisiin, eikä koiriin.
Välillä tekis kyllä mieli sanoo, et joo, on vihasia ja vie äkkiä se koiras muualle... "Paras" oli kun joku nainen tuli "Fifi" sylissä meitä kohti ja kyseli, et ei kai ne tee mitään tälle koiralle, kun ei viitsi päästää nuuskiin ku ei oo vielä rokotuksia... Totesin vaan, et ei kannata tulla lähemmäs.
Meillä narttu on hitusen varautunut, jos vieraat ihmiset tulee sen luokse, mutta kun ei tunnu menevän kaikille perille, että siihen koiraan ei tarvi tulla koskeen. Ei vaan viittis sanoo, et koira on kiukkunen (kun ei oo), kun meillä kyseessä on kuitenkin rotu, jonka osa ihmisistä yhdistää heti vaaralliseksi pedoksi ym.
Koira ei ole vaarallinen, jos ei anna vieraan koskettaa itseään. Se_on_vain_koira. Joku koira ei yksinkertaisesti pidä vieraan lääppimisestä, joku toinen koira taas pelkää vieraita. Itselläni on tuollainen pelkuri, jolla on ikäviä kokemuksia vieraista ihmisistä. Eipä ihme että se ei vieraista pidä - mutta vieraat ihmisethän eivät tätä ymmärrä. Menevät käsi ojossa silittämään minulta kysymättä, koira vastaa perääntymällä ja räksyttämällä, ja sitten ihmetellään että "ai onpas se vihainen!" Jessus... yksikään ei ole edes vaivautuneen näköinen kun sanon että ei, se ei ole vihainen vaan se on arka. Sinua se pelästyi.
Koirani on muuten mallia "lamppuharja". ;) Pienetkö mukamas niitä sosiaalisimpia ovat? Tapaamistani pikkukoirista ehkä kolmannes antaa vieraan silittää itseään. Lähinnä mieltäisin noutajat sellaisiksi kaikkien kavereiksi ja mielistelijöiksi. ;)
Oon kanssa useimmiten "vaaralliseen" koiraan törmätessäni todennut, että ne on just näitä pienempiä koiria, mutta harvempi ihminen vaan tajuaa sen, koska näitä "lamppuharjoja" on huomattavasti helpompi pitää kiinni kuin isoja koiria esim. ohitustilanteessa ja monista on vaan hauskaa, kun pieni koira "hiukan rähisee"...
...jos sen omistaja pitää koiran käytöstä vain huvittavana. Jos (ja pienillä usein onkin) kyseessä on pelkoaggressiivisuus, niin on jotenkin groteskia omistajan taholta vain seistä ja naureskella vieressä. "Onpas se tomera!" Ja koiraparka huutaa ja meuhkaa jotta saisi sen toisen koiran/vieraan ihmisen kauemmas itsestään. Vain siksi että se pelkää aivan hysteerisesti.
Muutosta käyttäytymiseen ei tule, kun omistaja ei tajua että kyseessä on ongelma.
Kaverini toyvillakoira ei pidä pienten lasten silittelystä. Koittaa perääntyä ja näyttää hampaita, joskus saattaa murahtaakin. Omistaja ei uskalla sanoa, ettei se pidä lapsista, eivätkä lapset tajua, ettei koira pidä heistä. Ja toyvillakoirahan on yksi niistä sulosimmista, joita lasten on aina pakko silitellä.
Tämä ko koira myös kulkee hihnassa (fleksissä) miten huvittaa. Sinkoilee löysässä hihnassa jalkakäytävän puolelta toiselle. Useat kerrat on tullut vaaratilanteita, kun takaa on polkupyöräilijä yrittänyt ohi. Sen on myös pakko mennä haistelemaan muita koiria, omistaja osaa kyllä katsoa, haluaako se toinen koira tehdä tuttavuutta.
Tuollainen käytös ei olisi hauskaa isommilla koirilla. Olen nuorempana ulkoiluttanut kahta kultsia, toinen koulutettu niin, ettei edes hihnaa tarvinnut (kaupunkialueella useimmiten kuitenkin pidin), eikä räyhännyt. Toisen koiran koulutus oli vielä kesken, mutta hienosti kulki hihnassa, aina vierellä ja vetämättä. Nuoremmalla oli hieman tarvetta näyttää vastaantuleville uroskoirille, mutta tiukka käskytys, niin se rauhoittui. Nartut, joilla juoksu, saivat kyllä molemmat koirat sekasin. Siinä vaiheessa ei naurattanut, kun kaksi suht isoa koiraa vetää voimiensa edestä.
"monista on vaan hauskaa, kun pieni koira "hiukan rähisee"..."
Kuinkahan monesta olisi kivaa, kun iso koira "hiukan rähisee"..? Koirapelkosista ei ole kivaa edes pienen koiran rähinä. Tiedän, koska kaverini pelkää tätä em. toyvillistä, varsinkin silloin, kun se rähisee. =/
Mäkin olen muuten samaa mieltä asiasta. Mutta akressiivisuutta en hyväksy missään tilanteessa. Vaarsinkaan ihmisiä kohtaan!
Minun porukoiden luokse jäi asustelemaan dalmatialaisnarttu, joka ei ole koskaan pitänyt vieraiden lähentelyistä. On kova vahtimaan eikä todellakaan pidä jos joku yrittää silittää yhtäkkiä -siitä seuraa äkäinen murina. Lenkillä on turha kenenkään tulla silittelemään ja jos joku tulee liian lähelle omaa ihmistä juttelemaan niin siitäkin saattaa seurata murina.
Dalmis tulee itse vieraan luokse silitettäväksi jos katsoo pitävänsä kyseisestä henkilöstä. Pahimpia ovat känniset ihmiset, jotka toisinaan melkein tunkevat kätensä koiran suuhun eikä heille mene perille ettei koiraan saa koskea. Lenkeillä on saanut olla varovainen myös lasten takia, jotka juoksevat toisinaan kohti ja huutavat "DALMATIALAINEN". Lapsistakaan koira ei pidä, etenkään huutamisesta, oman perheen lapset ovat eri asia.
Koiruli on omalle perheelle loputtomasti silityksestä nauttiva mukava ystävä ja luotettava vahti sekä turva. Hyvä koira muttei kaikkien koira.
Jokainen koira pitäisi kouluttaa, jotta elämä olisi helpompaa perheessä ja yhteiskunnassa. Pienet ja isot.
Ja sitten nämä vartioivat koirat: Minulla on itsellänikin ollut sellainen ja se tuo vastuuta vielä enemmän kuin ns. tavallinen rotu. Sen kanssa pitää oppia elämään niin, ettei se pääse aiheuttamaan vaaraa muille (koirille ja ihmisille). Ihminen on AINA vastuussa koirasta. Oma koirani oli MINUN koira joka solullaan. Se jumaloi minua ja antoi kaikkensa omalle perheelleen. Sen kanssa pärjäsi hienosti kaupunkikävelyllä, kun piti sitä koko ajan silmällä ja tiesi mitä sen koiran aivoissa liikkui. Jos esim. vieras ihminen sanoi minulle käsipäivää koiran ollessa vierelläni, ei ongelmaa ollut. Mutta jos vieras ihminen sanoi käsipäivää minun ja koirani välissä, koira tulkitsi sen vaaratilanteeksi. Tällaisen koiran omistajalla pitää olla takaraivossa tietoisuus koiran läsnäolosta ja sen viestittämisestä. Rotuun kuuluu varsin vahvana omien ihmisten ja omaisuuden vahtiminen. Perheelleen tämä rotu on aina ollut lojaali ja erittäin lempeä. Oma lauma on sille kaikki kaikessa. Jos alueelle tuli vieras, se pysäytettiin kunnes joku omista tuli viestittämään koiralle, että asia ok, tämä ihminen saa tulla tänne. Ja sen jälkeen ei ollut mitään ongelmia. KOira teki mitä sen kuuluikin tehdä. Tämä koira oli koulutettu ja tällaiset PITÄÄ EHDOTTOMASTI KOULUTTAA.
Kuten myös pienet provosoivat seurakoirarodut, jotka eivät ymmärrä leikkivänsä hengellään räköttäessään isommalleen. Näiden kaikkien asianosaisten omistajien pitäisi ymmärtää mistä on kyse ja opettaa koiraansa sen verran, ettei vahinkoja satu.
"Kuten myös pienet provosoivat seurakoirarodut, jotka eivät ymmärrä leikkivänsä hengellään räköttäessään isommalleen."
Kuinka usein on isompi koira hyökännyt räköttävän pikkukoiran kimppuun? Minun koirani rähjätessä, viime vuonna, (ja sillä oli syynä pelkoaggressiivisuus) ei yksikään koira_edes_vastannut_sen rähinään. Saatika että olisi kimppuun käynyt.
Kyllä toinen koira osaa lukea toisen koiran lähettämiä viestejä. Jos toinen huutaa ja rähisee henkensä kaupalla, niin se toinen pysyy poissa. Haukkuminen = koiran kielellä "pysy kaukana". Ja juuri sitä se räkyttävä pikkukoira haluaa; että toinen ei tulisi lähelle.
Ei kyse ole provosoinnista tai riidanhaastamisesta, ellei sitten ole kyseessä dominanssiaggressiivinen pikkukoira. Dominanssi on kuitenkin paljon harvinaisempaa kuin pelko.
sit taas tunne mitään muuta kun noita dominoivia pikku piskejä. Ne alkaa räksyttään heti kun näkee vähänkin isomman koiran, ja ennen kuin isompi koira omistajansa kanssa edes kerkii tajuamaan, niin tämä pikku räksyttäjä on jo isomman koiran jalkojen välissä ja näykkii palleja, jalkoja tai häntää. Koita siinä sitten tehdä jotain... Kouluttakaa pikku piskinne. (Koskee vain niitä jotka eivät ole kouluttaneet)
Tämä oli hyvä kirjoitus, kiitos siitä. Koira tekee sen, mitä sen luonto käskee, ei se ajattele kuin ihminen. Ja juuri siksi omistajan täytyisi tietää, miten koira käyttäytyy missäkin tilanteessa, juuri niinkuin kerroit.
...mutta pelkoaggressiivisuuteen kuuluu kyllä myös pureminen, jos koira sittenkin tulee kaikesta räkyttämisestä huolimatta liian liki. (esim omistaja pakottaa ohittamaan läheltä). Pelkoaggressiivinen puree ja puree, dominanssiaggressiivinen lopettaa puremisen jos toinen osoittaa alistumisen tai väistämisen merkkejä. Lopettiko nuo kuvailemasi pikkupiskit näykkimisen itse, kun toinen ei hyökännytkään takaisin, vai pitikö omistajan repiä ne irti?
No mitä tässä saivartelemaan, näkemättä koiraa itseään. ;)
ihan itse tuppaavat lähelle, (Ovat esim. vapaina) purevat ensin kiukkusesti, ja kun isompi koira katsoo kummissaan, että mitäköhän toi tekee, ja mitäköhän miun pitäisi tehdä, niin pikku piski vaihtaa puremisen "ärsyttämis" näykkimiseen. Eli tuntuu että ne haluis saada sen ison koiran ärähtämään. Sitten kun iso koira ei reagoikkaan muulla tavalla kun että tulee isännän tai emännän jalkojen väliin "turvaan" kun tietää että pikku piskejä ei saa vahingoittaa, niin pikku piski luovuttaa hetkeks ja sitten tulee taas kohta näykkimään ja räksyttämään. Vaikka isompi koira makaisi maassa. Eli pikku piskin omistajan täytyy pitää koiransa kiinni, että isompi koira saa olla rauhassa. En tiedä mikä näillä kyseisillä pikku piskeillä on ollut ongelmana, mutta ärsyttävää se on! Ovat jotain itsemurha-alttiita.
Olen kanssasi samaa mieltä. Jos koira suhtautuu vieraisiin ihmisiin varauksellisesti niin heti ollaan syyttämässä omistajaa koulutuksen ja sosiaalistamisen puutteesta. Ei ymmärretä, että jokainen koira on oma yksilönsä, jolla on LUONNE, niinkuin meillä ihmisilläkin.
Itselläni on tällainen vieraita kohtaan epäluuloinen isohko koira ja kyllä kesti itseltänikin kauan aikaa tajuta, että se on sen koiran luonne. Yritin väkisin totuttaa ja sosiaalistaa, mutta tietty varauksellisuus koirassa on pysynyt. Nyt olen alkanut hyväksyä tilanteen, vaikka vaikeata se on ollut. Tärkeintä mielestäni on tiedostaa oman koiransa luonne ja ennakoida sen käyttäytymistä siten, ettei vaaratilanteita pääse syntymään. Itse esimerkiksi vieraita ihmisiä kohdatessamme neuvon kuinka koiran lähellä ollaan: ei kiinnitetä siihen mitään huomiota, vaan jutellaan minulle, ei koiralle. Silloin meidän koira ei piittaa vieraasta hevon p:tä, vaan on ihan hiljaa ja rauhassa. Mutta heti jos aletaan käsi ojossa lähennellä ja lässyttää, niin alkaa perääntyminen ja haukkuminen. Olen kuitannut tämän vain sanomalla, että se on ARKA. Kaikki ei tätä selitystä tietenkään hyväksy, vaan aletaan heti väittää että koira on siis vihainen=vaarallinen. No miten sen nyt tulkitsee, kyllähän arka koira voi olla vaarallinen, jos sen arkuutta ei hyväksytä vaan väkisin mennään silittelemään. Ja jos omistaja ei tiedosta, ennakoi ja ota vastuuta (estä vieraiden ihmisten lähentelyitä).