Tähän ketjuun toivoisin vastauksia ainoastaan muila raskausajan dianeetikoilta:
Miten on arvot pysynyt kohdillaan, mitä ruokia olette húomanneet että tulee välttää, mikä on tullut suurimpana yllätyksenä?
Ja jos löytyy äitejä, joilla ennen ollut raskausajandiabets, kuinka isoja lapsia olette saaneet?
Onko kuinka moni joutunut suunniteltuun sektioon, tai lapsi syntynyt liian aikaisin?
Onko kuinka moni tarvinnut insuliinia, vai onko oikeanlainen ruokavalio vaikuttanut tarpeeksi arvoihin?
En halua tähän ketjuun linkki linkin jälkeen tutkimuksista, ruokailusta jne, haluan oikeiden ihmisten tarinoita siitä miten on pärjännyt, miten pystyy luopumaan kaikista herkuista, onko jollain hyviä reseptejä jne....
Miten on arvot pysynyt kohdillaan, mitä ruokia olette húomanneet että tulee välttää, mikä on tullut suurimpana yllätyksenä?
Ja jos löytyy äitejä, joilla ennen ollut raskausajandiabets, kuinka isoja lapsia olette saaneet?
Onko kuinka moni joutunut suunniteltuun sektioon, tai lapsi syntynyt liian aikaisin?
Onko kuinka moni tarvinnut insuliinia, vai onko oikeanlainen ruokavalio vaikuttanut tarpeeksi arvoihin?
En halua tähän ketjuun linkki linkin jälkeen tutkimuksista, ruokailusta jne, haluan oikeiden ihmisten tarinoita siitä miten on pärjännyt, miten pystyy luopumaan kaikista herkuista, onko jollain hyviä reseptejä jne....
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kahdelta raskausdiabetes. Ensimmäinen hoitui ruokavaliolla, toisesta rasitus vielä ok, mutta itse huomasin sokereiden nousseen joskus rv 30. Alta viikossa olin insuliineilla, koska ruokavalio oli jo kohdallaan. Olin jo 1600 kcl:n ruokavaliolla ollut.
Hedelmiä en pystynyt syömään ennen pikainsuliinien aloitusta. Likimain jokainen hedelmä nosti verensokerin yli kymmeneen. Puuro maito aamulla nosti sokeria, mutta kun siihen lisäsi voisilmän, niin nousu oli maltillista. Karjalanpiirakat nosti.. Kasvikset hyviä. Herkkujen kanssa ei ollut mitään ongelmaa, koska en ole ikinä kaivannut niitä. No, mäkkärin ruuokaa oli välillä ikävä.
Ensimmäinen lapsi oli 2800g (synnytyksen jälkeen huomattiin istukan olevan erittäin huonossa kunnossa jostakin syystä). Toinen reilu 4000g. Käynnistettiin viikolla 38 (muista syistä -katsoivat kuitenkin ettei enää tarvinnut keuhkojen kypsyyskoetta tehdä. Diabeetikkojen vauvoilla keukot kypsyvät hitaammin)
Minulla suurin ongelma oli jatkuva päänsärky eli koko raskausajan oksentelin. Varsinkin pikainsuliinia oli kiva pistää kun ei tiennyt pysyykö ruoka sisällä. Eli joskus sokerit meinasivat laskea pistoksen jälkeen kun ruoka tuli samaa vauhtia pihalle.
Paino nousu raskauden aikana 4 kiloa. Eli ei paljoa. Ylipainoa ei alkujaankaan ollut vaan olen aika pieni. Eli liikaa toitotetaan, että vain ylipainoiset on riskiryhmää. Sukurasite kertoo paljon. En todellakaan pyrkinyt noin pieneen painonnousuun vaan yksinkertaisesti ruoka ei tahtonut pysyä sisällä.
Lapsen halusin keskolaan vuorokaudeksi tarkkailuun, koska vanhemmalla heittivät sokerit jonkin verran. Pojalla pysyi sokerit hyvinä ja vuorokauden seurannan jälkeen poika siirtyi osastolle ja me lähdimme pian sen jälkeen kotiin.
Synnytyspäivänä sokerit illalla vielä nousivat, mutta insuliinia en enää tarvinnut. Ja jälkeen tehty rasitus oli ok.
Ruokavalio riitti, lapsi syntyi laskettuna päivänä, 3410 gr ja 50 cm, kaikki ok.
Paino nousi raskauden aikana 5 kg, 65 kg:sta 70 kg:n (pituuteni 165 cn, eli olin normipainoinen saadessani raskausajan diabeteksen).
Itselläni nyt viikkoja 30 6, paino ekassa neuvolassa 69,3 ja nyt viikko sitten oli 73,3. (pituus 167, eli lähtöBMI oli 25).
Pari viikkoa olen nyt sokerit seurannut kotona, ja voinut todeta että onneksi taitaa ruokavalio riittää hoidoksi. Yhtenä aamuna vain arvot noussut yli sallitun, silloin oli 8,8 koska tyhmänä kiireessäni vedin annoksen täysjyvämuroja... No, tietää tosiaan ainkin että niitä kannattaa ainakin jatkossa välttää=)
Pystyittekö minkä verran harrastamaan liikuntaa joka myös auttaisi pitämään sokerit kurissa?
Itselläni ollut aika hankalaa liikkua lantion löystymisen takia, jonka takia olenkin jo jäänyt sairaslomalle kunnes äitiysloma alkaa...
Uintia pitää vielä kokeilla, jos vaikka onnistuisi ilman kipuja.
Hienoa jos ruokavalio riittää!
Liikunnan harrastaminen oli vähäistä, koska en päässyt liikkeelle kuin kyynersauvoilla. Eli sillä varmasti oli minun kohdalla osuutta asiaan.