Mitä olet ajatellut loppuelämälläsi tehdä?
Itse yritän, sinnikkäästi, päästä parempaan ruumiinkuntoon.
Mieli lienee jo muokkaantunut siksi, mihin se jää, mutta terveys vaatisi yrittämistä.
Lopulta kun, niin ajattelen, vain terveys on tärkeää.
Eikä sekään täydellisenä, vaan on tultava toimeen sillä, mitä on, ilman nurinoita.
.
Itse yritän, sinnikkäästi, päästä parempaan ruumiinkuntoon.
Mieli lienee jo muokkaantunut siksi, mihin se jää, mutta terveys vaatisi yrittämistä.
Lopulta kun, niin ajattelen, vain terveys on tärkeää.
Eikä sekään täydellisenä, vaan on tultava toimeen sillä, mitä on, ilman nurinoita.
.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Sain vaikean sappikivikohtauksen toissa iltana. Leikkaus, lääkkeet ja syömättömyys pisti valkean timanttini tosi kiukkuiseksi. Kohtaus oli kivulias ja kesti aamuyölle. Nyt olen ruokavaliolla.
Syön joka komen tunnin välein pienen kevyen ruoan. Esim. aamulla löysää velliä 2 dl leipäpalan sekä pieni kuppi kahvia. Päivemmällä 2 dl kanaa ja nuudeleita, leipäpala ja lasi maitoa jne.
Olo tuntuu hyvältä, kevyeltä ja aijon jatkaa tule mukaan seurataan olotilojamme ; )
Enpä voi muuta, kuin kunnioittaa, ihminen itse on terveytensä lääkitsijä ja hoitaja, kun sen sisäistää.
Seurataan, seurataan, välillä on vähän liian jännääkin tämä seuraaminen.
Meinaa ottaa siihen ainoaan aivosoluun. :))
Olen onnellinen, jos sallit, että sinulla on hyvin.
Läheltä olen saanut seurata toisenlaistakin kohtaloa.
.
Olen usein sanonut lääkäreille kun keskustelemme, että tunnen kehoni jo niin hyvin, että voin etukäteen kertoa mistä nyt nykkii. Onneksi tämän päivän lääkärit ovat erilaisia kuin jotkut vanhat patut, jotka tykkäävät kyttyrää jos potilast tietää mikä häntä vaivaa.
Kun kerroin eräälle tunnetusti vaikealle tohtorille, että minulla on hiushalkeama polvessa, hän ei suostunut uskomaan hollantilaisen lääkärin diaknoosia vaan passitti minut erilaisiin kokeisiin todetakseen, että siellä oli hiushalkeama. No, hyvähän se oli, että tuli mustaa valkealle ja asia on jo menneen talven lunta, polvi toimii hyvin on kai parantunut itsestään ; ) positiivisella energialla.
Useimmat nykylääkärit onneksi keskustelee potilaansa kanssa ja hyväksyy sen että potilaallakin on joku näkemys asioista. Mutta paljon on myös heitä jotka perustavat diagnoosinsa pelkästään sille mitä labrat ja koneet näyttävät - ainoa vika mikä sinulla on , on korvien välissä koska mitkään kokeet eivät pysty TODISTAMAAN että sinulla on jotain vaivaa.
Viestisi loppuosa jäi jotenkin ilmaan oliko tarkoituksesi HUUTAA minulle korvien välisestä viasta, jota ei voida kokeilla todistaa, sillä mielestäni muut viat voidaan, kokein jäljittää ja sitä mukaa hoitaa pois, mutta korvien välin heittoja ei verikokein tai röngtenkuvin kai pystytä ; ))).
sori, en nyt tarkoittaut sinua vaan noin yleisesti että osa lääkäreistä uskoo vain sellaiseen mikä on heidän mielestään kuvalla tai labrakokeella todistettavisssa
Hyvä kysymys!
Tällä hetkellä sänkyyn, mutta vaikka väsyttää niin uni ei ole lähimaillakaan, muutaman yövalvomisen takia.
Mutta muuten, olen kysellyt tuota itseltäni, pitkän aikaa.
Muutos tulee se on varmaa, mutta mihin suuntaan, ja kuinka paljon siihen voi itse vaikuttaa.
Eikä ole pelkästä terveydestä kysymys.
Kaikki ei vain voi olla pelkästään tässä.
Minusta sinä olet aika oiva ihminen, näen sieluni silmin sinut vieläkin villamyssy syvällä päässäsi kaupan kassalla.
Sinulla on huumorintajua ja ymmärrystä, meikäläistä, vähimmäistäkin, kohtaan, jopa lokkiakin.
Ei ole kaikki tässä ja nyt, niin on paljon tuntematonta, tulevaa, vähän pelottavaakin, minusta.
.
Kyllähän se pelottaakin, kun ei tiedä.
Kun elämä kuitenkin kaiken päättää, ei ihminen.
Mutta useimmiten on niin käynyt että pelko on ollut turhaa, tai sitten sen pelottavan asian jälkeen on kaikki ollut hyvin.
Pelkoja päin vaan :)
Ensi keskiviikko näyttää suunnan.
Toivottavasti nykyinen linja jatkuu mahdollisimman vähäisin muutoksin.
Väistämättömiä ne kuitenkin tulevat olemaan.
Kehon kunnon hoito on jo ollutkin viivytystaistelua.
Pakko on hiljalleen antaa periksi.
Tähtäykset on tähtäilty.
Jo viime vuodet olemme keskittyneet elämän pieniin nautintoihin ja rentoon, miellyttävään elämään.
Onkos sulla lääkärintarkastus?
Voihan mähnä, kuinka kamalia ne koulussa olivatkaan.
Pakko kai sinulla on olla hyvin, niin tarkkaan olet noudattanut terveytesi edistämistä.
Olet onnellinen ihminen, niin olen viestisi tulkinnut, onnea myös vaimollesi, hänellä on ihana mies.
Kunpa kaikki kokisivat laillasi rakkautta.
.
Ei kuulune tälle palstalle mutta sotken kuitenkin.
Tänään olin tietokonetomografiassa ja ensi keskiviikkona on keskustelu kirurgin kanssa.
Tämän prosessin aiheella ei ole mitään yhteyttä verenkuvan antamiin tietoihin.
Niiden mukaan olen erinomaisen terve.
Myöskään lihas- tai aerobisella kunnolla ei ole yhteyttä tähän.
Joku fatalisti sanoisi että tämä on kohtalon muistutus elämäänsä tyytyväiselle, omahyväiselle ihmiselle.
Minusta tämä on pelkkää sattumaa jolla ei ole mitään yhteyttä elämäntapoihini.
Sama tavoite, olen suorastaan ja pahoin laiskiintunut. Koska sataa tai on kylmä tai...:)Pyörävajaankin on taas kaikki ´tyhmät´ tuoneet värkkinsä...eikä jaksa repiä sieltä omaansa ja...ja!
Yksi mitä ihan vakavasti :) pohdin uudestaan taas ...monennettakohan kertaa,, lukea Sinuhe, Egyptiläinen, olen parhaimmillaan päässyt sivulle 6.
Kuten huomaat tavoitteeni ovat jalot, liekö keksin välttelyyn salat? :))
Olet ihana. :))
Minä luin tuon Sinuhen jo kai 8-vuotiaana eka kerran. Koti oli köyhä ja puutteellinen, mutta kaipa siihen aikaan, ilman telkkaria, oli tapana ostaa muutamia kirjoja.
Mulle ostettiin juuri polkupyörä, saappaat nähdä, saanko ukon laihtumaan?
Miksipä muuten sitä munamankelia olisin himoinnut, isäntä ei aikeitani tiedä.
.
Nauratti kommenttisi, sillä olen ollut koko päivän laiska kuin lapamato.
Olen nukkunut iltapäivällä kaksi tuntia, ei Ihme jos ei nukuta. Annan kuitenkin itselleni oikeuden olla jouten ja kävellä kaksi käsin heiluen mitään tekemättä.
Minun on hyvä maata koska sellainen olotilan ei ole luontaista meikäläiselle vaan hyvin harvinaista herkkua.
Olen lukenut kirjan kai kolmeen kertaan, enkä aio siihen lopettaa. Se on yksi parhaista lukemistani kirjoista mm. huumorinsa tähden. Tiedän itsestäni, että on usein vaikea aloittaa kirjaa, jota muut kehuvat. Silti kannustan aloittamaan.
Päivä vain ja hetki kerrallansa... Yritän pitää itseni kunnossa niillä konstein kuin on itselle mahdollista, muuten voi vain toivoa parasta. Toivon parasta myös lähimmilleni.
Tuohonpa ei ole mitään lisää sanottavaa.
Eipä todellakaan ole omassa ottamisessa sairaudetkaan.
Niin paljon on geeneillä tekemistä.
Sinun metsätöilläsi ja muillakin hommillasi luulisi ainakin ihmisen oma vaikuttavuus olla parhainta.
.
No, minä olen ruvennut koko ajan suosimaan enemmän ja enemmän kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Mutta, aika-ajoin saamme lukea niiden oudoista bakteerikannoista ja myrkkyainejäämistä. Ja sienistä ja kaloista pidän kovasti - mutta niissäkin on kaikenmaailman myrkkyjä. - Ja rasvoistakin ollaan montaa mieltä.
No, entä kananmunat? Siinä on näitä terveellisiä vaihtoehtoja. Onneksi vielä luotan kotimaisiin tuotteisiin ja se olisi tärkeää, että valmistaisi itse ruokansa. Mutta , kun ei aina viitsi ja kaupassa ostan eineksiä ja puolivalmisteita.
Liikunta ja positiivinen asenne on myös tärkeä osa terveyttä. Nooo-o, sitten voi sattua jotain mille et voi itse mitään. Minulle kävi talvella haaveri ja jouduin huomaamaan väistämättä, että kuntoni heikkeni tahtomattani.
Nyt voin jo fyysisesti paremmin ja olen systemaattisesti alkanut harrastaa liikuntaa kuntoutusta ajatellen - onneksi kesä on ihanaa aikaa ja olen kevyellä mielellä pienestäkin paranemisen edistymisestä. - Kesä on ihanaa aikaa kun voi sanoa, että luontokin edesauttaa hyvää mieltä. Mutta myös kiitos kuuluu ystävilleni ja läheisilleni. Elämä on ihanaa!
Eipä tässä toiveita kummempia kuhan sais terveenä kuolla ja vasta sitten kun on yhret hautajaiset piretty.
Sinun seesteisen ulkokuoresi sisällä taistelee sotaisa ratsuritari.
Ei elämä ota vastaan tilauksia, saati ihmisen haluamaa ohjeistusta.
Mutta, kyllähän sinä sen toki tiedät, viisas kun olet ja rakastettava, ja
sydämesi on puhdasta kultaa.
.
Niinhän se useammilla meillä, kallella kypärin pyyhitään silmät kuiviks ja noustaan taas satulaan.
Olen lukenu sun vastauksias ja hyvä terapeutti olisit runot on hyviä.
Hupsista hoijakkaa, vielä ollaan valveilla, sinä turvaisan selän takana nukkuja.
"Kas merimiestä ei voi hätkähdyttää,
pelko pois, pelko pois Rosmarie"
Koira laulaa ulkoistuslauluaan, lähden häntä käyttämään ulkona, ja sitten laitan itseni köntsälleen
Unia unosia ihania, uni meille kaiken luo, mitä todellisuus ei suo.
.
Usko pois , sulla on sielunveljiä kun talviaamuisin ilmestyn auroineni pihoille siellä valonja varjon rajamailla hiiviskelee kumaraisia hahmoja lemmikkeineen.
Ne lemmikit saa käsittämättömiä raivokohtauksia kun pärinä ja kirkkaat valot lähenee.
En tiedä, miekö teen vai elämäkö tekee....
, mutta tällä hetkellä lähin "tavoite" on päästä tuosta jäytävästä olka - niska kivusta, ja toivon että leikkauksen jälkeen ja siitä kuntoutumisen jälkeen pystyn kuntoilemaan entiseen malliin..pidän fyysisestä liikunnasta ja nyt on ollutkin kurjaa kun kävelykin sattuu niskaani tai tuonne jonnekin yläpäähän..:)
Toiveita kyllä on, ei suunnitelmia joilla tähtäisin johonkin tiettyyn tulokseen..katotaan päivä kerrallaan, se riittää..tai on pakko.
Onko olkapääsi kuvattu? Minulle tehtiin kymmenkunta vuotta sitten olkapään kalkinpoisti punktiolla. Helppo operaatio puudutus ja lääkäri naputteli tietokoneen kuvaruutua apunakäyttäen kalkin pois 45 minuuttia ja kivut hävisi ilman avoleikkausta eikä ole palanneet..
On ultrattu, siellä on joku hermo pinteessä ja muutakin korjattavaa, nyt tässä piakkoin menen lyhkille operoitavaksi - josko se tästä vielä iloksi muuttuupi.
Tosin tuota lyhytkirugiaa eppäilen, näinköhän heti toivun toivun kotikuntoon. :( , ainakin lasten luokse pitää mennä jatkohoitoon, tytöt lupasivat pitää meistä huolen - muutaman päivän :)
Luhytkirurgia siis päiväkirurgia. Minun plastiikkakirurginen toimenpiteeni tehtiin päiväkirurgisella. Menin aamulla ja pääsin kotiin iltapäivällä. Liehusin kirkolla ostoksilla vielä sen jälkeen. No, yöllä sitten sain sappikohtauksen ja se veti hiljaiseksi.
Ilmeisesti sinulle tehdään tähystysleikkaus, josta on avoleikkausta huomattavasti kivuttomampi toimenpide ja helpompi parantua. Terkkarista soittivat juuri kun jätin soittopyynnön. Menen muutaman tikin poistoon 7.6 ja 13.6 tapaan lääkärin, jonka kanssa aijon keskustella sappikiveni tähystysleikkauksesta.
Näitä vaivojahan alkaa riittämään meillä, jotka olemme ruumiillista työtä ikämme tehneet, jalkojen päällä aamusta iltaan edenneet ja käsillä elantomme hämmentäneet..
Lohdutan hieman. Sulla on varmasti olkapäänpinneoireyhtymä ja sinne tehdään hieman lisätilaa. Ihan "kevyttä kamaa" pari tuntia päiväpolilla
ja sitten kipupumpun kanssa kotiin. Parin päivän päästä alat jumppaamaan,
joko yksin tai fysioterapeutin kanssa. Itse kävin kerran jumpparilla ja jatkoin
omatoimisesti eteenpäin. Ompeleet poistetaan viikon kuluttua ja kuukauden päästä et edes tiedä leikkauksessa käyneesikään.
Tiedät toki yhdestä asiasta: saat nukuttua yösi ilman pienintäkään
olkapääkipua. A-SCOPIA. ACROMIOPL. PERCUTANEA oli nimi
tällä toimenpiteellä,joka minulle tehtiin.
Hyvää kesää ja jumppaintoa.
Kiitos kiitos, lohdutti kovasti :)
Samoin, Hyvää kesää ja kaikkea hyvää.
Kunto on sellainen, huolella vaalittava.
Vaikka kävisit viiden minuutin kävelyn, on se aina alku.
Viikon päästä kävelet jo kymmenen minuuttia.
Muista sellainen juttu, että liikkumisen pitää olla kivaa.
Vaihdella voi uimisen, kävelyn, sauvakävelyn ja kaiken muun kanssa.
Ennepitkää se liikkuminen tuottaa endorfiinejä ja tekee liikkumisesta haluttavaa.
Liikkuva ihminen on onnellinen. Kaikki eivät edes siihen kykene.
Liikunta antaa terveyttä fyysisesti, kuin varsinkin psyykkisesti.
Niin paljon on ihmisellä onnen aiheita, jos vain osaa katsoa sillä silmällä, eikä aina motkottaa olemattomasta.
.
Tarkoitus on yrittää elää mahdollisimman terveenä ja liikuntakykyisenä se aika mikä on vielä jäljellä. Ruumiinkuntoa (tai kehohan se vielä on) yritän pitää yllä, vaikka laiskuus silloin tällöin yllättää ja esimerkiksi pelkkä käveleminen tuntuu tylsältä. Mutta onhan näitä liikutalajeja, ja lisää voi keksiä. Pääasia että liikkuu ja seuraa myös maailmaa ympärillään.
Eilen olin suokuokan varressa kun pistimme lopun perunan maahan. Kelpaa tulla katsomaan, rivejä on monta, suoria ja tyylikkäitä, on siellä siemenpottujen mukava lämpimässä mullassa mötkötellä ja alkaa pikkuhiljaa työntää vartta maanpinnalle. Illalla oli niin sopiva keli että pyöräytin lähes 40 km:n pyörälenkin. Hiukan välillä riputteli vettä, mutta eipä haitannut.
Onneksi en vielä tunne itseäni vanhaksi ja tuskin olen kovin kalkkeutunutkaan. Elämää voi ihmetellä ihan rauhassa ja tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Eikä haittaa vaikka tuottaisi iloa myös ympärilleen.
Pitää muistaa nauttia jokaisesta päivästä! Näinä alkukesän aurinkoisina päivinä se onkin paljon helpompaa kuin syyspimeillä tai talven kylmillä.
Voihan pottu, kun herahti vesi kielelle. Muistan ne oman perunamaan ihanat pikkupotut, jotka olivat kuin kultaa, maistuivat mahtavilta.
Kaupan "uudet perunat" lienevät jollain uutteella kasvatettuja rehuperunoita, isoja ja mauttomia.
Aikoinaan, edellisessä talossamme asuessamme meillä oli iso pottumaa pihalla.
Kirjoituksiasi lukeneena olen tullut siihen johtopäätökseen, että olet melkomoisen tyytyväinen elämääsi ja olemiseesi.
Minusta oma positiivinen mielenlaatu on elämän eliksiiriä, se kantaa ja antaa elämäniloa ja tuottaa onnea itselle ja lähimmille.
Myytäisiinpä sitä jossain, edes apteekissa!
.
Perunat ,omia voi kasvattaa kuka vain, ne ovat toista kuin kaupanperunat.
(parveke-puutarha)
Onhan se niin.
Miksi muuten kauppa ei myy niitä ihania "kultapottuja", vaan nyrkinkokoisia rehuperunoita, vetisiä ja mauttomia.
Kyllähän moni niitä kunnon peruja ostaisi, nyt emme me ainakaan osta vesikelloja.
.
Ihan perinteen ja tietysti myös maun vuoksi omia kasvatamme. Yleensä riittävät talven yli. Maanviljelijäkodin perintönä on omat hyviksi koetut lajikkeet: aikainen peruna on Siikli ja myöhempi lajike Norjan punainen, hevonpeetä lannoitteena. Suosittelen.
Jos on pieni maapläntti ja komeroon jääneitä nahistuneita perunoita jotka pukkaa itua niin maahan vaan jos on pienikin pläntti mihin voi muutaman siemenen istuttaa. Sieltä ne nousee ihan issesseen ja antaa satoa aikanaan. Kerran vähintään taimenet on syytä mullata, ja pahimmat rikkakasvit nykiä pois.
Koska emme harrasta varhaisperunan kasvatusta, niin ihan ekat ostamme kaupasta - sen verran myönnytystä nyky-yhteiskunnalle. Ennen vanhaan perunan osto kaupasta ei olisi tullut kuuloonkaan.
Ja Lejannalle vielä:
Kukahan se kirjoittikaan että "ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki"?
Kyllä minäkin joskus valitan, kun polvi on kipeä tai jokin muu nivel, esimerkiksi, mutta lähinnä kotijoukoille vain. Kiva jos/kun saa myötätuntoa silloin kun on oikein uupelo ja vaivainen olo ...
Eikös niitä potaatteja jotkut viljele ihan pussisakin, pussipottuja, ei vain nuorisojuomaa, pussikaljaa?
Kyllä ei ole oman potun voittanutta. Keltaisia, kultaisia, kuin kananmunan keltuaiset. Maiskis ja rouskis!!
Vaivoista kirjoittaa monesti Suomen vakavavimmaksi ja murheisimmaksi sanottu, Oulussa syntyny, Kaarlo Kramsu.
Ilkka
Viel’ elää Ilkan työt, kenties
Kauanki, kansan suussa.
Hän eli niinkuin Suomen mies
Ja kuoli – hirsipuussa.
Ol’ Ilkka talonpoika vaan,
Siis suur’ ei suvultansa;
Mut jaloin poika Suomenmaan
Hän oli aikanansa.
Hänt’ ajan hurjan myrskyihin
Vei oikku onnetarten;
Hän sopi niihin kuitenkin
Kuin tehty niitä varten.
Se aik’ ol’ ajoist' ankarin
Ja itkun aika varmaan,
Kun käsissä Klaus Flemingin
Ol’ ohjat maamme armaan.
Kyll’ itki moni huokaillen,
Ett’ oikeus on pilkka;
Mut itkiessä toisien,
Niin itkenyt ei Ilkka.
Vaan koska kansa valittaa,
Hän neuvon sille antaa:
”Niin kauan huolta nähdä saa,
Kun tahtoo sitä kantaa.”
”Ken vaivojansa vaikertaa,
On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa
Ken itse sit’ ei hanki.”
”Siis vapauteen taistellen
Ken miehen mieltä kantaa:
Tie suorin kulkee onnehen
Lähellä kuolon rantaa!”
Ja vasamata nopsempaan,
Jonk’ ilmaan viskas jousi,
Nää sanat lensi halki maan.
Ja Suomen kansa nousi.
Nyt liekki sodan verisen
Levisi pitkin maata:
Ei Suomi sotaa Ilkkaisen
Unohtaa koskaan saata.
Jo kohtas kosto sortajat
Kädellä ankaralla,
Siks kunnes juonet kavalat
Löi Ilkan Nokialla.
Tuo teot suuret kunniaa:
Tok’ viedä voivat muuhun,
Ja Ilkan tietä suorimpaa
Ne veivät hirsipuuhun.
Mut varmaan Ilkan neuvo tää
Viel’ elää kansan suussa:
Kauniimpi orjan elämää
On kuolo hirsipuussa.
.
Kiitos Lejanna, minulla ei ollut runoilijasta harmaata aavistusta. Toki tuon laulun nyt muistin, ja osaan sävelenkin. Kansakoulussahan noita laulettiin. Nyt on laulutunneilla uudet laulut, onneksi ;-/ vaikka Jaakko Ilkkaa ja muista syvän kansan riveistä nousseita sankareita arvostankin.
Paras ottaa muutama päivä kerrallaan, tulin juuri apteekista 150e oli lasku siinä on lääkkeet joka "tarpeeseen". Vihannekset lähes on pois ruokavaliosta vain lihaa, kalaa. Kaikkeenhan sitä voi vielä elämässä tähtää, jos on omaa uskoa, vaikka välillä sekin loppuu, onneksi on pahat sairaudet ehkä takana päin, aika näyttää, on turhaa ajatella tulevaisuutta vaan antaa palaa täysillä .
Tabuja tässä itsekin saa nieleskellä iltaa ja aamua. Mutta, parempi olla terveen kaltainen lääkkeillä, kuin olla älyämättä hoitaa itseään.
Moni on vain taikauskoinen, uskoo olevansa terve, kun sairautta ei ole todennettu.
Eletään päivä kerrallaan, kunpa vain osaisi olla turhaan huolehtimatta huomisesta.
.
Ihan meinasin vaan elää ja jos näinkin terveenä saa olla, niin ei mitään hätää.
Kunto on aika hyvä, kun muistan liikkua ja pitää itsestäni huolta.
Minulla on positiivinen luonne ja se auttaa kestämään monenlaista harmia. Huumori on toinen tärkeä juttu, ilman sitä ei tule mistään mitään.
Jollakin tavalla voisin yhtyä tuohon ystäväni kookoon sanomaan, että yhdet hautajaiset ennen omiani, silloin kaikki olisi selvempää. Mutta siitähän en voi itse päättää ja hyvä niin.
Ilman jokapäiväistä huumoria minä ainakin olisin kuollut jo monta kertaa. Eikä se tosiaankaan ole vitsi, vaan vakavampaakin vakavampi fakta.
Liike on ihmisen terveyteen läheisesti kuuluva elementti.
Onnellinen hän, joka siihen kykenee.
Taisin jo sanoa, että elämä ei ota vastaan toivomuksia, se mennä lömpsyää omalla voimallaan, tehden omia valintojaan, joihin loppujen lopuksi ihminen itse voi vain vähän vaikuttaa.
.
Mutta sitten tulee päivä jolloin elämä yllättää ja jos yllätys on iloinen, niin jestas sentään, mikä riemukas olo. :)
Jännittää, pelottaakin vähän, mutta enemmän on iloa ja odotusta.
Tästä ei enempää, mutta aika näyttää mitä tuleman pitää.
Onhan noita kremppoja minullakin, muutama krooninen sairaus, mutta ei niitä kannata suremaan ruveta. Ovat kuitenkin hallinnassa.
Tänään on kaikki hyvin, rakas lapseni tuli pariksi päiväksi"kotiin" ja nautin nyt siitä.
Monesti vilahtaa mielessä ne hyvin monet työtoverit joka ovat kuolleet he n..15 vuotta sitten, koska olen ollut pois töistä jo yli kuusivuotta, ensi vuonna saan "täyden" eläkkeen (en ole sairaseläkkeellä).
Tosiaan elämä on kuin ruletti ja sen pelissä ei saisi olla arka.
Jeps, kyllä niitä murheen tunteja tasaavat onneksi ilon sekunnitkin.
Itsellä taas vaihteeksi ollut vähän liiankin jänskättäviä asioita, pelottavia.
Onneksi onni onnellisesti on kantanut tännekin asti, ja nyt tuntuu, että elämä voittaa.
Kremppoja lienee jo monilla meillä, mutta niistä kai kannattaa tehdä kavereita, ei vihollisia. Vähän löydä nokkiin, ja naurahtaa, vaikkei se aina niin helppoa olekaan.
Sinullapa onkin ilon aihetta, lapsi kotona, ja lapsi yleensäkin, kaikille heitä ei ole annettu. :)) Kaipa silti hyvä on näin, niin minä olen senkin asian aprikoinut. Yläkerran Herra on viisas, osassaan.
.
Kuolemakaan ei minua oikeastaan pelota, vaan aika ennen sitä.
Toivon mukaan, kun se tulee, ei tarvitse sen tuloa kauan odotella.
Paitsi taaskin, eipä oteta vastaan toivomuksia, tilauksia. Se on sitten, kun sen aika on.
Sanoistasi tuli mieleen Kaarlo Sarkian runo:
Älä elämää pelkää
Älä elämää pelkää,
älä sen kauneutta kiellä.
Suo sen tupaasi tulla
tai jos liettä ei sulla,
sitä vastaan käy tiellä,
älä käännä sille selkää.
Älä haudoille elämää lymyyn kulje:
Ei kuolema sinulta oveaan sulje.
Kuin lintu lennä,
älä viipyen menneen rauniolla
nykyhetkeä häädä.
Suo jääneen jäädä,
suo olleen haudassa olla,
tulevaa koe vastaan mennä.
Ole vapaa, kahleeton tuulen tavoin:
On kuoleman portti aina avoin.
Älä koskaan sano:
"Tämä on iäti minun."
Elon maljasta juovu,
taas siitä, jos tarpeen, kivutta luovu.
On maailman rikkaus sinun,
kun mitään et omakses ano.
Elä pelotta varassa yhden kortin:
Näet aina avoinna kuoleman portin.
.
Kiitos, sait kyyneleet minulle ja ajatuksissa tyhjiön.
Itku on ilon sisar. Ei itketä, aurinko paistaa, ja kesä on kaikilla.
Ei voi muuta kuin ihailla, kuinka runoilijat osaavatkaan asettaa sanansa sydämeen sattuviksi.
.
Makoilen laiturilla käpertyneenä täkkien mutkaan kuin perhosen toukka. Aurinko paistaa kumpupilviseltä taivaalta ja jos tuuli hiukan huilaa kuumuuden aistii poskilla.
Mitäpä tässä hötkyilemään.
Voihan Niemisen nenä, kun ihminen on makuupussissa, sehän on ihan kuin perhosen toukka. :))
Ollapa täälläkin ihana järvi vieressä. *kateudesta vihreänä kiristelee hampaitaan*
Leinon Eino sanoi näin:
- "Virkkaa: On valhetta vain moni verho.
Totuus on kotelo, toukka ja perho!" -
.
Siihen missä on elämi, lähellä lapsia.. tai rakkaus.
töitä toivottavasti vielä ainakin kakskyt vuotta lomailla välillä pitää huolta terveydestä ja kunnosta ja läheisistä rakkaistani =)))))
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat niin energiseltä ja elämänhaluiselta, että varmasti pystyt tuon aikomuksesi täyttämään.
.
kiitos kauniisti sanottu.
Mitä olet ajatellut loppuelämälläsi tehdä?
Aion oppia uuden kielen, tehdä tunnin kävelylenkin ja lihasvahvistusliikkeet joka päivä, jatkaa terveellistä diettiä (kuten nytkin), kirjoittaa kirjan vuosien mittaan saaduista kokemuksista, järjestää ikioman taidenäyttelyn ( maalaamieni taideteosten tuloista osa hyväntekeväisyyteen), olla huomaavainen ja rakastava kaikkein tärkeimmälle ihmiselle - puolisolleni, olla aina valmis tukemaan lapsiamme, nähdä Kiinan muuri paikanpäällä ja kaikista vaikein, mutta opin sen kyllä: treenata aivoni ajattelemaan positiivisesti, kauniita ja hyviä asioita - sanoa STOP kun negatiivisuus pujahtaa mieleen. JA muistaa kiittää Luojaa kaikesta hyvästä.
Olen yhä täysillä työelämässä kiinni, aion vähentää tahtia päästessäni 65 vuoteen.
Nauratti, hyvällä, ihan kuin minun aikomuksiani, ilman tuota Kiinan muuria.
Tuo positiivinen ajattelu, kunpa se onnistuisikin.
Paljon on aihetta kiitokseen, vaikka niin paljon voisi valittaakin.
Mutta, sehän on tärkeintä, mitä on jäljellä.
Ja, että saa olla ja elää, juuri nyt.
.
Olet hyvä ihminen, en koskaan halua loukata sinua---muita se sivu eikö niin?
Taas sanaton...
Minä taas en väen vängällä ajattele positiivisesti. Olen huomannut, että kun mielessään pyörittää tarpeeksi perkeleitä niin puhdistuu ja ikäänkuin uudistuu. Sitten voi olla jo ihan luonnostaan positiivinen. Näin minulle ei ole ikinä jäänyt mitään hampaankoloon - tosin olen myös muistanut käydä joka vuosi hammaslääkärilläkin.
Ei, kun eletään; vastahan me ollaan yli 6-7-kymppisiä ja keskivertoikä on noussut sekä miehillä että naisillä. Ei syytä masentua, kesällä kaikki on niin helppoa.
Onhan se niinkin. Ei kai väen vängällä mitään kunnollista tulekaan. Mutta kun on tällainen, kaltaiseni, vähän **ttumainen ihminen, lähemmälleen, haluaisi oppia ihmisiksi olemaan.
Usein huomaa, kuinka typerää tulee suustaan suoltaneeksi.
Onnesi on olla onnellinen, sitä tilaa ei voi ostaa millään rahalla.
Kovvoo hommoo tämä vastailu, kun olen mieltä sitä, jos joku vaivautuu kirjoittamaan aloitukseeni, pitää kaikille myös vastata.
Tuosta perkeleestä kirjoittaa, kukapa muu, kuin Leinon Eino.
Puhdistautumisesta siinäkin puhutaan.
En ma usko taivaan Luojaan
enkä isään perkeleesen,
uskon yhteen auvon tuojaan,
yhteen iki-ihanteesen,
lempeen naisen nuoren, joka
antaa rinnan rauhan mulle,
kun on pesty saasta, loka,
tullut ilta tuiretulle!"
.
Meinasikohan kenties Onervaa :) ?
On se kovvoo hommoo, tiedetään...vaikkei pakollista liene olekaan. Itse ainakin joudun ´ulostetuksi´ tuon tuosta kun kaveri pelailee noita veikkauspelejään :)
Mieliala kulkee sykleissä, onneksi ei lönteissä :)) omansa tuntee, puolin ja toisin.
Pitkään yhdessä olleet osaavat lukea toistaan sanoittakin, ja tuleehan se harmituksen syykin - kun ei kysele :))
Heittien välillä kai se rakkaus leimusi ja säkenöi?
Oikeassapa olet, taaskin, mielestäni. Kun ollaan oltu kauan yhdessä, on melkein turhaa sanoja tuhlata.
Kun toisen mielen näkee jo pottuvarpaiden asennosta, saati silmien säihkeestä, eipä sanoja kaivatakaan.
Meillä onneksi on kummallakin omat koneemme, taidamme kumpikin olla ihan eri kaistoilla, netissä. :))
.
Mikä on aika elämässä är till dig eller?
Aika on syntyä, elää, ja aika on kuolla. Kaikki muu on väliaikaista.
Sinulle ja minulle.
.
Kiitos, mutta olen vanhankaikainen, haluan rakkautta ja sitä voin antaa,
Tyyntyy, vaaleansinistä, pinkkiä väreilevällä järven pinnalla, on tulossa kaunis lauantai aamu korpeen.
Maisemaasi kadehdin, sen kehtaan sanoa. Järvesi on upea ja suuri.
Vesi ja tuli, niiden katseluun ei koskaan pitkästy.
Mikä lienee alkukantaisemman ihanampaa, kuin katsella takan tulta?
Oletkos vielä toukkana laiturillasi?
.
Voi sinä onnellinen kun luonto tuollaista tarjoilee, jopa aistin sen hiljaisuuden.
Tottakai jokainen pääsisi järvenrannalle jne. sitä nyt en tarkoita, vaan sitä oman paikan pitkäikäistä rakkautta , joka tulee vuosien tuntemuksesta...kuin kumpikin olisi just´siinä mihin kuuluukin. Sinä ja sinun asumuksesi = yhteisö :)
toivomus-- suhteet- ei huoria, on ehkä liikaa pyydetty, kuitenkin Ruotrissa ob totuus, täällä on ehkä onni.
Näkköö ja kuuloo, mitä kukin haluaa.
Anna, ystävä, jo tuo huorittelu loppua, ei ole ollenkaan sivistynyttä keskustelunaihetta.
Tack för alla kyssar
http://www.youtube.com/watch?v=LBtmSh--ayE
.
Pyydän anna anteeksi, en kumminkaan löydä sanoja jotka olisi toisin, olen kertonut asiat muille ja ovat samaa mieltä, miksi pitäisi valehdella?
Vain totuus on oikea minulle.
Anteeksi jos totuus on valhe sinullle, sillä 100% varmuudella tiedän mistä kirjoitan, en ole nolla sillä vastaan siitä mistä kirjoitan oikeudessa.
Jos sinun kohdallesi on eksyneet petturinaiset, et voi yleistää! Tuota Hutsu sanaa ei käytetä keskustelupalstoilla, jos puheessasi ystäviesi kanssa niin teettekin.
Ei kukaan pyydä valehtelemaan, ole fiksumpi, tuskin tämä petturisi näillä sivuilla kirjoittelee? Jamkkaat tuota samaa sivulta toiselle, ei meitä kiinnosta! Sinulle on jo monikin huomauttanut ja pyytänyt lopettamaan, oletko niin yksinkertainen ettet ymmärrä?
Valikoi naisesi tarkemmin, muuta en voi neuvoksi antaa.
Tänään ei ole tarvinnut toukkana vällyihin kääriytyä, aurinko on pitänyt huolen, että perhosena olen koko päivän liihotellut. Tuulikin oli aamupäivästä sopivan leppoisaa etelätuulta. Iltapäivällä tuuli kääntyi lounaaseen ja voimistui on vinhaa ja vieläkin
Aamu alkoi ulkohuusin siivouksella ; ) Iltapaivällä grillasin liha-vihannes saslikkeja, kuuden maissa kävin kauneusunilla päivä ulkona oli tehnyt tehtävänsä.
Pihapiiri alkaa olla kesäkunnossa vielä saunamökki ja se on siinä.
Olen asunut mökillä kesät vuodesta 1996 asti joten järven väreistä ja tuulien suunnista tietää seuraavan aamun sään. Mökkini on niemessä about etelä-länsi suuntaisena. Aurinko nousee ulkohuusin takaa ja laskee grillipaikan takana olevan lahden poukamaan.
Kyllä, olen kasvanut kiinni tähän miljööseen.
tämä viestini oli suunnattu ma.ejk:lle
Kaikenlainen huorittelu on ihan turhaa. Me täällä olemme itsenäisiä ja tasa-arvoisia naisia. Sinulla täytyy olla hirveä alemmuuskompleksi, kun noin ala-arvoisesti puhuttelet meitä, kauniimpaa sukupuolta. Taitaa olla omassa olemuksessasi jotain aika pahasti pielessä.