Laattaa laatan päälle?

Ostimme v. 84 rakennetun rivitalon. Myyjää edeltänyt asukas on tehnyt kylpyhuoneremontin vanhan laatan päälle 10 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten myyjän toimesta tehtyyn kuntokartoitukseen ei ole merkitty ainakaan mitään epäilyttävää, joka vaatisi toimenpiteitä. Kannattaisiko myyjän vastuuajan (oliko 2 vuotta) sisällä kuitenkin varmistaa että siellä on kaikki ok? Kokemuksia vastaavasta?
128630
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Minusta kunnon perusteellinen selvitys on välttämätöntä. Vuonna -84 ei vielä välttämättä käytetty mitään kosteuseristeitä (puhumattakaan nykyisen kaltaisista vesieristeistä) vaan laatat saatettiin laittaa suoraan betonin tai jopa lastulevyn (totta tosiaan) päälle. Ja laatta ja saumahan falskaavat aina ja lopun osaa lapsikin päätellä. Joka tapauksessa eriste on 20 vuodessa jo käyttöikänsä päässä. Laatan päälle laatoitus on sitten sama asia kuin vaihtaisi alushousut pistämällä vanhojen päälle puhtaat.
Minä repisin kaikki laattakerrokset pois ja katsoisin, mitä talo on 20 vuotta itseensä imenyt. En luottaisi pintakosteusmittaukseen.

Äänestä
  • Kiitos vastauksesta. Kyllähän se kannattaa, maksupuoli vaan pelottaa kun tehdään niin paljon muutakin.... Tiedätkö
    kuinka monta vuotta vastuuaika märkätiloista on myyjällä?
    Talonyhtiö on vielä kaiken kukkuraksi hyväksynyt tämän laatanpäälle -remontin, joten silläkin kai on merkitystä.

    Äänestä

  • varmistusta kirjoitti:

    Kiitos vastauksesta. Kyllähän se kannattaa, maksupuoli vaan pelottaa kun tehdään niin paljon muutakin.... Tiedätkö
    kuinka monta vuotta vastuuaika märkätiloista on myyjällä?
    Talonyhtiö on vielä kaiken kukkuraksi hyväksynyt tämän laatanpäälle -remontin, joten silläkin kai on merkitystä.

    Itse lasitetun seinälaatan läpihän vesi ei mene vaan saumasta. Ja pesuhuoneen seinä kastuu oikeastaan vain suihkusta. Näinollen, ellei mitään merkkejä (laatan irtoaminen levyseinästä tms.) ole havaittavissa, ei ole mitään syytä lähteä laattoja irrottamaan. Suihkunurkkahan on - ellei vesieristettä ole - aina enemmän tai vähemmän märkä sekä lattiasta, että seinistä. Riippuu rakenteista miten vaarallista se on.

    On huomattava, ettei laattoja pieneltäkään alalta yleensä saa rikkomatta irti ja samanlaista laattaa ei enää saa ja myöskin sauma tulee paikattaessa yleensä eri värinen, joten myös tällaiset hankaluudet aiheutuvat tutkimuksesta.

    Sanoisin, että unohda koko juttu, ellei mitään merkkejä vaurioista missään ole. Etenkin mikäli rakenteena on maavaraisbetonilaatta (hiekan päällä styrox) ja betoni tai tiiliseinät.

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    Itse lasitetun seinälaatan läpihän vesi ei mene vaan saumasta. Ja pesuhuoneen seinä kastuu oikeastaan vain suihkusta. Näinollen, ellei mitään merkkejä (laatan irtoaminen levyseinästä tms.) ole havaittavissa, ei ole mitään syytä lähteä laattoja irrottamaan. Suihkunurkkahan on - ellei vesieristettä ole - aina enemmän tai vähemmän märkä sekä lattiasta, että seinistä. Riippuu rakenteista miten vaarallista se on.

    On huomattava, ettei laattoja pieneltäkään alalta yleensä saa rikkomatta irti ja samanlaista laattaa ei enää saa ja myöskin sauma tulee paikattaessa yleensä eri värinen, joten myös tällaiset hankaluudet aiheutuvat tutkimuksesta.

    Sanoisin, että unohda koko juttu, ellei mitään merkkejä vaurioista missään ole. Etenkin mikäli rakenteena on maavaraisbetonilaatta (hiekan päällä styrox) ja betoni tai tiiliseinät.

    Seinässä ei näy minkäänlaisia merkkejä vaurioista.
    Rakenteesta en tiedä. (rakvuosi -84...) Tosin kylppäri on
    osin maanalla joten jämerää tavaraa seinät varmasti on.
    Mutta vaikuttaako asiaan suihkuseinään kivasti porattu
    shampooteline? Voisko niistä saumoista koitua jotain?

    Äänestä

  • vielä kirjoitti:

    Seinässä ei näy minkäänlaisia merkkejä vaurioista.
    Rakenteesta en tiedä. (rakvuosi -84...) Tosin kylppäri on
    osin maanalla joten jämerää tavaraa seinät varmasti on.
    Mutta vaikuttaako asiaan suihkuseinään kivasti porattu
    shampooteline? Voisko niistä saumoista koitua jotain?

    Mikäli kylppäri on osaksi maan alla, on lähs selvää, että se on tuohon aikaan muurattu kalkkitiilestä eikä lattiassa ole kaksoislaattaa, joten lahoavaa materiaalia ei ole. Seinän rakenteenhan pystyy helposti tarkistamaan koputtelemalla seinää. Levyseinä aina "kopisee" ja kivirakenteinen seinä kuulostaa kiveltä.

    Kalusteiden ruuvinrei´illä ei ole merkitystä, mikäli ruuvit ovat kiinni. Eri asia on, mikäli jossain suihkunurkassa on avoimia reikiä, eli esim. sahompooteline olisi poistettu.

    Jäi vielä edellisessä mainitsematta tuosta "kaksoislaatoituksesta", että se on kyllä melko hyvin vedenpitävä, koska saumathan eivät ole samassa kohdassa vanhassa ja uudessa. Saumojen risteyskohdat jäävät ainoiksi vuotokohdiksi ja niiden osuus on merkityksetön.

    Mikäli todellakin kylppärissänne on kiviseinät ja lattia ja lattialämmitys, ei ole mitään syytä huoleen, ellei mitään merkkejä vaurioista ole.

    Merkit eivät välttämättä tosin ilmene kylppärissä.
    Mikäli asunnossa on muualla lattian kaksoislaattarakenne, saattaa kylppärin vuodosta (tai esim. putkivuodosta) aiheutuva kosteusvaurio ilmetä kaukaisimmassa nurkassa. Kaksoislaatta on se, kun on ensin valettu pohjalaatta ja sen päällä on lämpöeriste (styrox) ja sen päällä toinen betonilaatta, jonka päällä sitten parketti, laatta, muovimatto tms.

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    Mikäli kylppäri on osaksi maan alla, on lähs selvää, että se on tuohon aikaan muurattu kalkkitiilestä eikä lattiassa ole kaksoislaattaa, joten lahoavaa materiaalia ei ole. Seinän rakenteenhan pystyy helposti tarkistamaan koputtelemalla seinää. Levyseinä aina "kopisee" ja kivirakenteinen seinä kuulostaa kiveltä.

    Kalusteiden ruuvinrei´illä ei ole merkitystä, mikäli ruuvit ovat kiinni. Eri asia on, mikäli jossain suihkunurkassa on avoimia reikiä, eli esim. sahompooteline olisi poistettu.

    Jäi vielä edellisessä mainitsematta tuosta "kaksoislaatoituksesta", että se on kyllä melko hyvin vedenpitävä, koska saumathan eivät ole samassa kohdassa vanhassa ja uudessa. Saumojen risteyskohdat jäävät ainoiksi vuotokohdiksi ja niiden osuus on merkityksetön.

    Mikäli todellakin kylppärissänne on kiviseinät ja lattia ja lattialämmitys, ei ole mitään syytä huoleen, ellei mitään merkkejä vaurioista ole.

    Merkit eivät välttämättä tosin ilmene kylppärissä.
    Mikäli asunnossa on muualla lattian kaksoislaattarakenne, saattaa kylppärin vuodosta (tai esim. putkivuodosta) aiheutuva kosteusvaurio ilmetä kaukaisimmassa nurkassa. Kaksoislaatta on se, kun on ensin valettu pohjalaatta ja sen päällä on lämpöeriste (styrox) ja sen päällä toinen betonilaatta, jonka päällä sitten parketti, laatta, muovimatto tms.

    Miten toimitaan kun halutaan tämä laattaseinään porattu
    ruuvilla kiinni oleva teline pois? On meinaan ihan ruosteessa
    ja ei kelpaa enää käyttöön. Mitä tehdä paljastuville rei'ille?
    Täytettä kaipaisi. Kannattaako/voiko niistä mitata samalla mitään... Plus kylppärissä ei ole muuten lattialämmitystä. Muissa huoneissa kylppärin läheisyydessä kaksi muovimattoa päällekkäin betonin päälla.

    Äänestä

  • vinkkiä kirjoitti:

    Miten toimitaan kun halutaan tämä laattaseinään porattu
    ruuvilla kiinni oleva teline pois? On meinaan ihan ruosteessa
    ja ei kelpaa enää käyttöön. Mitä tehdä paljastuville rei'ille?
    Täytettä kaipaisi. Kannattaako/voiko niistä mitata samalla mitään... Plus kylppärissä ei ole muuten lattialämmitystä. Muissa huoneissa kylppärin läheisyydessä kaksi muovimattoa päällekkäin betonin päälla.

    silikonia reikään niin tuloo hyvä. Jos välttämättä haluat jotain mitata niin tunge sinne kuumemittari :)

    Oikeasti, kirjoittamiesi juttujen perusteella voit aivan turvallisin mielin siellä asua, kun kerran taloyhtiökin on hyväksynyt remontin niin se vastaa vesieristeistä eteenpäin rakenteista.

    Äänestä

  • varmistusta kirjoitti:

    Kiitos vastauksesta. Kyllähän se kannattaa, maksupuoli vaan pelottaa kun tehdään niin paljon muutakin.... Tiedätkö
    kuinka monta vuotta vastuuaika märkätiloista on myyjällä?
    Talonyhtiö on vielä kaiken kukkuraksi hyväksynyt tämän laatanpäälle -remontin, joten silläkin kai on merkitystä.

    kylppärin alkuperäinen vesieristys on tehty silloisten normien mukaan jos betonilla ei ole mitään ja seiniin on sivelty jotain joka ei siinä silti näy (lakkamainen mömmö), remppa tehty niin taiten että ei entisiä voi syytellä alkuperäisen eristeen puuttumisesta.. vesieristyshän taitaa kyllä olla taloyhtiön asia ja rakenteet eli sinulle tulee silloin pintamateriaalit ja työt??

    ei muuten ole kuntotarkastua jos reikiä aletaan rakenteisiin tehdä tutkiessa niin kuin joku ehdotti koska silloin se kohta ei enää toimi tarkoitetulla tavalla!!

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    Mikäli kylppäri on osaksi maan alla, on lähs selvää, että se on tuohon aikaan muurattu kalkkitiilestä eikä lattiassa ole kaksoislaattaa, joten lahoavaa materiaalia ei ole. Seinän rakenteenhan pystyy helposti tarkistamaan koputtelemalla seinää. Levyseinä aina "kopisee" ja kivirakenteinen seinä kuulostaa kiveltä.

    Kalusteiden ruuvinrei´illä ei ole merkitystä, mikäli ruuvit ovat kiinni. Eri asia on, mikäli jossain suihkunurkassa on avoimia reikiä, eli esim. sahompooteline olisi poistettu.

    Jäi vielä edellisessä mainitsematta tuosta "kaksoislaatoituksesta", että se on kyllä melko hyvin vedenpitävä, koska saumathan eivät ole samassa kohdassa vanhassa ja uudessa. Saumojen risteyskohdat jäävät ainoiksi vuotokohdiksi ja niiden osuus on merkityksetön.

    Mikäli todellakin kylppärissänne on kiviseinät ja lattia ja lattialämmitys, ei ole mitään syytä huoleen, ellei mitään merkkejä vaurioista ole.

    Merkit eivät välttämättä tosin ilmene kylppärissä.
    Mikäli asunnossa on muualla lattian kaksoislaattarakenne, saattaa kylppärin vuodosta (tai esim. putkivuodosta) aiheutuva kosteusvaurio ilmetä kaukaisimmassa nurkassa. Kaksoislaatta on se, kun on ensin valettu pohjalaatta ja sen päällä on lämpöeriste (styrox) ja sen päällä toinen betonilaatta, jonka päällä sitten parketti, laatta, muovimatto tms.

    " Mikäli kylppäri on osaksi maan alla, on lähs selvää, että se on tuohon aikaan muurattu kalkkitiilestä eikä lattiassa ole kaksoislaattaa, joten lahoavaa materiaalia ei ole. "

    Kosteus voi aiheuttaa muutakin haittaa kuin lahovaurioita. Kastunut betonilaatta imee itseensä kosteutta ja se voi levitä sieltä myös ympäröiviin tiloihin. Kalkkitiili ja betonikin voi sitä paitsi homehtua.

    Vuonna 1984 ei ole käytetty vesieristeitä eli tilan kunnostaminen olisi aiheellista joka tapauksessa ennen kuin vahinkoja sattuu. Vastuu korjauksesta on taloyhtiöllä - varsinkin, jos ostaessanne olette tienneet tilanteen. Korvausta tuskin muutenkaan saisi myyjältä, koska 20-vuotias kph vaatii jo muutenkin uusimista.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    " Mikäli kylppäri on osaksi maan alla, on lähs selvää, että se on tuohon aikaan muurattu kalkkitiilestä eikä lattiassa ole kaksoislaattaa, joten lahoavaa materiaalia ei ole. "

    Kosteus voi aiheuttaa muutakin haittaa kuin lahovaurioita. Kastunut betonilaatta imee itseensä kosteutta ja se voi levitä sieltä myös ympäröiviin tiloihin. Kalkkitiili ja betonikin voi sitä paitsi homehtua.

    Vuonna 1984 ei ole käytetty vesieristeitä eli tilan kunnostaminen olisi aiheellista joka tapauksessa ennen kuin vahinkoja sattuu. Vastuu korjauksesta on taloyhtiöllä - varsinkin, jos ostaessanne olette tienneet tilanteen. Korvausta tuskin muutenkaan saisi myyjältä, koska 20-vuotias kph vaatii jo muutenkin uusimista.

    Ihan oikeassa Liisa olet, muuten paitsi itse en lähtisi "kaksoislaatoitettua" kylppäriä purkamaan ennenkuin ilmenee aihetta. Siellä on kosteutta, sehän on varma, mutta mikä merkitys sillä käytännössä on, on sitten taas eri juttu. Ei ole nimittäin halpaa hommaa saattaa vanha kylppäri siihen kuntoon, että se on varmasti kosteusturvallinen. Mikäli se on osittain maan alla, saattaa kosteus ihan hyvin tulla myös ulkokautta, eli purkamista ja kaivamista riittää.

    Jos remontti tehdään vain varmuuden vuoksi yhtiön kustannuksella, voivat myös muut asukkaat vaatia samaa "varmuutta" tai kieltäytyä yhtiön maksusta. Näin kustannus loppujenlopuksi jää jokatapauksessa itselle.

    Äänestä

Onkohan kuntotarkastuksessa yhtään reikää porattu lattiarakenteeseen?

Sen ikäisessä ei ole kosteus- eikä vesieristeitä, lattiakaivot ja siihen tulevien putkien läpiviennit ovat useasti vuotavia, lattian ja seinän rajasta on silikonitiivistyksen huonokuntoisuuden vuoksi lorissut vesi jo 5 vuotta lattian alle, jos seinät ovat puurunkoisia, ne saattavat olla suihkun vaikutusalueella vaurioituneet jo ennen viime remonttia, jne.jne.
Jos siihen on tehty kuntotarkastus pelkällä pintamittarilla, ei sillä ole paljoakaan virkaa. Ja vaikka olisi tehty poraamallakin, ei kaksi vuotta vanha raportti kerro tämän hetkisestä tilanteesta yhtään mitään.
Saattaispa tuo kannattaa varmistaa.

Äänestä
  • Tulihan sieltä pari asiallista kommenttia lopuksi. Itse tekisin kuten alussa ehdotin. Monet Suomenmaassa tekevät toisin. Niinpä en uskaltanutkaan ostaa vanhaa asuntoa: kaikenlaisia remppoja sitä ihmiset tekevätkin tai teettävät. Kannattaa konsultoida jotakin asiantuntijaa ennemmin kuin surffailla anonyymipalstoilla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


varmistusta kirjoitti:

Ostimme v. 84 rakennetun rivitalon. Myyjää edeltänyt asukas on tehnyt kylpyhuoneremontin vanhan laatan päälle 10 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten myyjän toimesta tehtyyn kuntokartoitukseen ei ole merkitty ainakaan mitään epäilyttävää, joka vaatisi toimenpiteitä. Kannattaisiko myyjän vastuuajan (oliko 2 vuotta) sisällä kuitenkin varmistaa että siellä on kaikki ok? Kokemuksia vastaavasta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu