Helpompi kuoulutettava, saku vai belgi?

Koirien koulutettavuudella tarkoitetaan kahta asiaa: koirien kouluttamista käyttäytymään sosiaalisesti ja koirien kouluttamista eri temppuihin/tehtäviin. Kumpaa siis tarkoitat ?

Edelliseen viitaten oli miten päin vain on malinois kaikista vaativin ja haasteellisin. Malin päässä kaikki tapahtuu hurjaa vauhtia ja on tärkeää että kouluttaessa mm. palkkaukset tulevat juuri oikealla sekunnilla. Vaaditaan runsaasti johdonmukaisuutta ja varmasti usempi harrastus viikossa jollet halua antaa kotiasi koiran harraste kentäksi. Jos tiedät mikä näin yleisellä kannalla ajateltuna on ero käyttölinjaisella ja tavallisella on mali lähes poikkeuksetta aina käyttölinjaisen luonteen omaava. Malinoisit lukeutuvat usein myös niihin palautettaviin koiriin koska niiden kanssa ei pärjätä. Mikäli siis olet ihastunut belgianpaimenkoiraan ja harkitset sellaista, suosittelen että mietit vielä tervueren tai groendael -muunnoksia joissa myös riittä tulta ja tappuraa mutta ovat haasteellisuuden helpommasta päästä.

Etpä ole malia nähnytkään. Pelkkää oletuslegendaa esität. Enpä tiedä kontaktihakuisempaa ja helpompaa koulutettavaa kuin käyttömalit. Niillä tulosta syntyy helposti ja nopeasti. Näyttikset ovat sitten toinen juttu. Ne ovat pääsääntöisesti tyhjänhölöttäjiä ja hermostuneita pelkureita. Ne vaativat usein satakertaisen koulutusrupeaman ja ihmekonsteja käyttölinjaan verattuna.

.. muutaman malin omistanut.. sekä geelareita että käyttölinja mix, ja käyttölinjasia. käyttölinjaiset ovat tietysti hieman kovempia kuin geelari.. mutta enpä sitten vetäisi sitä johtopäätöstä että näyttelylinjaiset eivät olisi yhtä palvelualttiita
Kyllä se kaikki on ihan siitä kiinni miten aktiivinen omistaja on. Käyttölinjaisia koiria aletaan treenaamaan aivan eritavalla kuin geelareita, ihan jo omistajan motivaatiosta johtuen.. Hyvä geelari esimerkki Tuulilaukan Armoton, käykää katsomassa meriittilista..saman pentueen koirat vailla sen kummempia tuloksia.
Ja mallien koulutuksesta, kyllä.. ovat äärimmäisen nopeita, kaikessa, myös ympäristön huomioimisessa, oppivat nopeasti.. mutta oppivat nopeasti myös vääräaikaisella palkkauksella virheitä.
Tietenkin malit tarvitsevat paljon aktiviteettejä, nehän ovat palveluskoiria jotka rakastavat työtä!! Sitä varten ne on jalostettu, eikä sellaista koiraa ole fiksua ottaa pelkän ulkonäön vuoksi sohvalle makaamaan.
Eikä malit paljon kiertoon mene tai kasvattajalle palaudu siksi ettei niiden kanssa pärjätä,eivät sen enempää kuin muutkaan koirat.

Just. Koirista paasataan hemmetisti pelkkää legendaa. Esim. käyttikset ovat todella sosiaalisia, oppivaisia ja helppoja koiria. Ei ne raivopäitä ole ellei ole sellaisiksi koulutettu.

Ei se koulutettavuus ole rodusta kiinni vaan koirayksilöstä, ihmisestä ja menetelmistä. Tai tottakai geenit/perimä vaikuttaa jonkin verran, mutta suurin tekijä on yksilöllisyys.

Olen sanonut monille ja monta kertaa, että on typerää, kun ihmiset valitsevat itselleen rotua. Minusta kun heidän pitäisi valita ennemmin yksilöä.

Tietenkin, että koiralla on rotumaisia piirteitä ja viettejä korostettuna, esim. just paimenkoirilla paimenviettiä. Mutta silti tiedän kyllä monia esim sekarotuisia yksilöitä, joilla on paljon suurempi paimenvietti kuin parilla bordercollieyksilöllä.

Eli siis vietikkyys/luonne/energisyys/aktiivisuus/koulutettavuus on enemmän yksilökysymys eikä rotukysymys. Näin minun mielestäni.

Vielä tuosta käyttömali-näyttömali-jutusta. Itselläni on käyttölinjainen, ja ollut usemapi näyttelylinjainen aiemmin, sekä vieläkin. Kyllä meillä näyttelylinjaiset tuli esim. paremmin lasten kanssa toimeen kuin käyttis, käyttis on voimakasviettisempi ja selkeästi dominoivampi, ne ovat tosi hyviä ominaisuuksia kentällä mutta se näkyy kyllä sitten koulutuskentän lisäksi arjessa, ei voi laittaa off-asentoon. Esim. jos ruokaa pöydällä mitä on keksinyt "vahdata" ja lapsi tulee siihen viereen, niin on kyllä pelko että saattaa tulla hammasta. Näyttikset eivät tällaista tehneet. Käyttis ei vaan pidä lapsia ylempinään, ei millään. Siinä on vanhempien oltava tarkkana ettei satu haavereita.
Ja meillä kyllä näyttikset on olleet huomattavasti palveluhaluisempia, kuin käyttis. Meidän käyttikselle tottikseen on saanut näyttävyyttä (ja lisäviettiä) paineen kautta, vaikka on hyvä saalis niin ei se vaan riitä jos jössikkä on suht rauhallinen eikä miellyttämishalua ole ylenmäärin. Virtaa kyllä siis löytyy mutta se on vaan vaikeammin kanavoitavissa haluttuun tekemiseen kuin näyttiksellä.

Että ei mun mielestä käyttis ole ainakaan helpommin koulutettavissa kuin hyvä ja vietikäs näyttis, mutta sitten taas jos haluaa purulajeja harrastaa niin käyttikseltä löytyy tarvittavaa 2-viettisyyttä, itsevarmuutta ja dominanssia siihen. Kansallisiin sopii mielestäni erinomaisesti hyvä näyttiskin, ja joistakinhan on suojeluunkin, ehkä tosin ennemmin pitkätukissa kuin maleissa. Näyttömaleissa ei ole puruotetta jalostettu senkään vertaa kuin pitkätukissa.

Koiran kotikäytös on kasvatuksesta kiinni. Meillä käyttikset viettävät perhe-elämää lasten kanssa. Usein vieraitakin käy ja ne otetaan ilolla vastaan.. Ovat aina uskomattoman hyväkäytöksisiä ja ystävällisiä, vallankin lasten kanssa. Samaa sukupuolta olevia koiria ei meille kannata tuoda. Saattavat läsnäolollaan provosoida rähinöitä. Muuten todella helppoja elukoita.

Mistä linjoista ovat käyttölinjaisesi, helpppppoo, kysyn siis ihan mielenkiinnosta? On kyllä hyvä juttu jos tulevat lasten kanssa tosi hyvin toimeen. Mutta ei aina ole kotikurista/kasvatuksesta kiinni, jos eivät tule lasten kanssa toimeen, tiedän niin monta käyttölinjaista, jotka kyllä valvotusti tulevat pienten lasten kanssa toimeen, mutta joita ei voi jättää lainkaan kahdestaan alle kouluik. lapsen kanssa.
Nythän on ollut ainakin noiden ring-linjaisten malien kohdalla aika monta purematapausta, vakaviakin, ja ainakin osa omistajista on ollut kokeineita, kisanneitakin ohjaajia. Että kyllä mielestäni täytyy aina kaikkeen varautua eläinten, etenkin voimakasviettisten käyttölinjaisten kanssa. Puremavoima on kuitenkin yleisesti ottaen eri tasoa kuin näyttelylinjaisten kanssa. Pelkopuremisessa on kyseessä yleensä näykkäisy, jota ei toki sitäkään voi olankohautuksella sivuuttaa, mutta muunlaisissa ihmisen päälle hyökkäyksissä voi tulla todella pahoja vammoja ja parantumattomia haavereita...

Kaikki ns. puhtaat käyttömalit ovat ring-linjaisia. Muita ei ole. Pääsääntöisesti Malit ovat hemmetin sosiaalisia ja käytökseltään varmoja. Mutta mitään ei voi jos omistaja on kusipää ja ei ymmärrä koiran kasvatuksesta/koulutuksesta edes perusteita. Kyllä puudelikin puree ellei sille kerrottu miten perheessä eletään. Tuntemistani koirista juuri työlinjainen malinois on helpoin ja luotettavin kotikoiranakin. Vielä sanottava, että koti- ja työkäytös ovat kaksi eri asiaa. Kisamenestys ei takaa hyvää kotikäytöstä. Ne hieman eri projekteja.

No kyllä ainakin nämä viime aikojen purematyapaukset, jotka kohdistuneet siis ihmisiin (niin lapsiin kuin aikuisiinkin) ovat olleet pääosin ring-linjaisia käyttömaleja. Kyllä yleisesti puhutaan ipo-linjoista ja ring-linjoista, niissä painotetaan hieman eri ominaisuuksia: ring-linjaiset koirat ovat usein epäsosiaalisempia, eivät niin saalisviettisiä, ja nauttivat ennen kaikkea puremisesta, eivät niinkään saalistamisesta. Aiheuttaa ongelmia usein tottiksen rakentamiseen. Ovat ehkä temperamentiltaan rauhallisempia, jotenkin työkoiratyylisempiä, "vakavampia". Ipo-linjoissa painottuu hyvä, vahva saalisvietti ja ohjattavuus. Tottakai siellä on samoja koiria taustoilla, kun mennään sukutauluja tarpeeksi pitkälle. Mutta kyllä ovat hieman eriytyneitä jalostuslinjoja, vaikka toki niitä sekoitellaankin keskenään, että eivät sillä tavalla puhtaasti esiinny varmasti.
Ei kai voi sentään sanoa, että kaikki nämä purematapaukset olisivat omistajan syytä jotenkin? Ainakaan mielestäni ei voi, siellä on ohjaajia, jotka ovat kilpailleet niin kansallisissa kuin ipossakin aiemmilla maleillaan, ja varmasti kotikasvatus on kutakuinkin kunnossa. Toki poikkeuksia aina löytyy, mutta pääsääntöisesti kuitenkin kotiasiat kunnossa. Mutta ihan totta, että kisamenestys ja kotikasvatus eivät nekään aina korreloi, tosin väittäisin, että kyllä nuo ipon rm:ssä menestyneet osaavat myös kasvattaa koiransa. Mahtavia koiria ja ohjaajia ovat!