Tiedostan vahvasti, että tunne-elämäni on vajaa ja se ei ole mitenkään normaali.
Olen miettinyt, että miksi en ole koskaan elänyt parisuhteessa. Mieleeni tulee ainakin se, että tunteista puhuminen ja niiden osoittaminen vastakkaiselle sukupuolelle on todella vaikeaa. Esim. ulkonäön kehuminen tuottaa vaikeuksia ja muutenkin toisen huomioon ottaminen on haasteellista. Lisäksi aloitteen tuottaminen tökkii... listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkälle.
Sekin on jännä asia, että jos vastakkainen sukupuoli on ollut kiinnostunut minusta ja halunnut suhteelta enemmän kuin kaveruutta, niin en ole osannut toimia luonnollisesti ja asiat eivät ole edenneet parisuhteeseen. Kyse ei ole siitä, ettenkö osaa pitää kiinnostusta yllä yhtä ja samaa naista kohtaan kovin pitkään.
Kysymys kuuluu, että mikä minussa on vialla? Johtuuko tilanteeni edellä mainituista syistä?
Pahoitteluni sekavasta tekstistä ja kirjoitusvirheistä
Olen miettinyt, että miksi en ole koskaan elänyt parisuhteessa. Mieleeni tulee ainakin se, että tunteista puhuminen ja niiden osoittaminen vastakkaiselle sukupuolelle on todella vaikeaa. Esim. ulkonäön kehuminen tuottaa vaikeuksia ja muutenkin toisen huomioon ottaminen on haasteellista. Lisäksi aloitteen tuottaminen tökkii... listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkälle.
Sekin on jännä asia, että jos vastakkainen sukupuoli on ollut kiinnostunut minusta ja halunnut suhteelta enemmän kuin kaveruutta, niin en ole osannut toimia luonnollisesti ja asiat eivät ole edenneet parisuhteeseen. Kyse ei ole siitä, ettenkö osaa pitää kiinnostusta yllä yhtä ja samaa naista kohtaan kovin pitkään.
Kysymys kuuluu, että mikä minussa on vialla? Johtuuko tilanteeni edellä mainituista syistä?
Pahoitteluni sekavasta tekstistä ja kirjoitusvirheistä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ainahan voi opetella noita edellämainittuja asioita. Ehkä et ole ollut tarpeeksi rakastunut vielä kehenkään?