oli alussa hallitumpaa, viattomampaa. Nyt on koko ajan sellainen olo, että jos tulisit tähän ja hipaisisit...en voisi hillitä itseäni.
Mun ikävä
sinuun
3267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin mäkin sua
Näkemättömyys ruokkii mielikuvitusta siitä miten ihana joku "voisi olla", mutta kun ihastuksensa näkee joka päivä huomaa sen miten samanlainen kuolevainen tavis juntti se siinä jaloissa häärii. Menee se ohi sinullakin, mielikuvitus lakkaa ruokkimasta kun uusi ihastus astuu kuvioihin ja sama rumba alkaa taas, sitten jo ihmetteletkin, mitä hiivattia mä siinä hyypiössä oikein näin.
tämmöstä tää on, elämän jatkuvaa kiertokulkua, tunteet tulee ja menee, eikä mikään ole pysyvää, ei edes ikävä.
Vain tuuliviirillä tunteet tulee ja menee. Ja vain sellaisella, joka hakee sitä jatkuvaa flowta ihmissuhteesta, eikä ymmärrä, että kaikki me samanlaisia taviksia parisuhteessa ollaan, niin miehet kuin naisetkin.
Ihastuminen/rakastuminen on iso tunnemyllerrys ei sitä noin vain tapahdu, eikä sillä ole mitään tekemistä elämän kiertokulun kanssa.
Ihminen ei ole kiertopalkinto.. tai jos haluaa olla, niin säälin.