Hurmaannutko rahasta ?

Mitä iloa sinulle on vanhuksena raatamaan rahan perään.
Ehditkö sitä kuluttamaan, jos raskit??
Uiskenteletkö seteleissä?

Nyt kyllä provoilet, kukkaa jaksa kolmea työtä tuossa iässä, tunnustatko? :)

Raha ei ole kaikki, mutta hyvä saada ilman töitä, toivottavasti töitä riittää maailmassa.

Röitä.

Jäin eläkkeelle 65-vuotiaana vuosi sitten Elokuussa alan jakamaan mainoksia ja menen 2krt viikossa puutarhaan aputytöksi.

Voihan niinkin olla, että hurmaa ei ole ilman rahaa.

No en hurmaannu, en omista enkä toisten. Raha on väline, jolla tullaan toimeen eli että on asunto, ruokaa ja vaatteita sekä hintsua elämän välttämättömiä tarpeita varten ,mutta että hurmaantua - ? Raha on niin tylsä kohde, että mieluummin hurmaannun ihmisistä, eläimistä, matkustelusta, jouten olosta, kirjojen lukemisesta ja vaikka mistä muusta.

Miksi otat vastakohdan esiin ts. jollei hurmaannu rahasta, on persaukinen? Jollei tykkää pihvistä, olisi sinun mukaasi makuaistiton? Eihän tuo niin mene, kovin on mustavalkoinen maailmasi.

Noinkin lyhyestä aloituksesta kuultaa esille jotakin sellaista, jota en haluaisi kenessäkään ihmisessä kohdata. Enkä sinua tavata tämän enempää. Onneksi ei tarvitse.

Onko ihminen jotenkin mielestäsi arvokkaampi, jos hänellä on rahaa?
Onko lapsuutesi ollut köyhä?
Alottajalta tark. kysyä?

Kyllä senverran , että tein edunvalvontatestamentinkin tänään, en halua että yhteiskunta vie kaiken minkä olemme saaneet kasaan raavittua, mieluummin lapset ed.valvojina, kuin yleinen edunvalvoja..monenlaista "kokemusta" kuullut heidänkin etunsavalvomisista..

Edunvalvontatestamentti on hyvä siinä tapauksessa että en itse pysty asioitamme hoitamaan, ja testamentti on henk.kohtainen, sitä ei voi tehdä toisen puolesta.

Herra varjelkoon minua koskaan hurmaantumasta rahasta. Minulle riittää, kunhan olen tyytyväinen ja se ei taatusti tule rahasta.
Rahoillaan kehuskelevat ovat aina jonki luokan ,sanoisiko kauniisti, ääliöitä.

Onpa minulla eräs ns. ystävä, joka on köyhistä oloista lähtöisin. Nyt on kumppanin mukana saanut paljonkin maallista mammonaa. On iso talo , hieno auto ja matkustelua sun muuta. Jotenkin osaa hienovaraisesti "kehua" kaikella. Sen todellakin huomaa hänestä. Muutenkin hiukan kylmänoloinen ihminen. En halua paljon olla hänen kanssaan tekemisissä.
Minulle ei omaisuus merkitse paljoakaan, kunhan hyvin toimeen tulee. Muut asiat ajavat ohi rahan. Toki ilman sitä ei elämä ole aina niin tyydyttävää.

Kyllä huumaannun . Ei sitä rahaa koskaan kosolti ollut , tullut , sen verran kuitenkin, että velkaa ei ole ja katto on päänpäälä. Mutta rahaa tekee mieli ja niimpä aloitin uuden harrastuksen , ihan aikuisten oikeasti,hommasin itselleni sellaisen miinaharavan jolla löydän kaikki pudoneet kolikot : } No en ole vielä löytänyt kun ruuvin ja muutaman rautanaulan. joten kyllä se tästä.

Hyvin menee kun ei vertaa eikä valita!

Niukkuuteen tottuneena ja sen hyväksyneenä minun on viisaita ja rauhoittavinta, vertailun asemesta, tarkastella omaa oloani ja todellisia tarpeitani.

Löytyisiköhän "suurten setelien" ja "pa-elämän" väliltä vaihtoehtoa?

Lompsassa on ollut, jo iät ja ajat, viidenkympinseteli.
Käytän sitä kun testaan Tiimarin lukulaseja, on se myöskin hurmaannuttavan kaunis, tosin ei Markka-ajan setelien veroinen.
H.

Hullu paljon työtä tekee viisas pääsee vähemmällä.

Tarpeeksi hyvällä palkalla riittää yksi tai puolikas työ. Hyväpalkkaisen työn saanti edellyttää, että on jossain vaiheessa opetellut tekemään jotain vaativaa tai kehittänyt itseään koulunpelkeillä. Vanhempana voi ottaa rennommin, jos on nuorempana ollut viisas ja pannut jotain sukanvarteen.

Jaa, nekö tekee vielä setelirahoja ?

Jag, lopetin niiden laskemisen ja katselun koska eivät lisääntyneet sillä konstilla.

Yksi muovikortti on riittänyt hyvin jo 80-luvulta tähän päivään asti.

Naapurin mamma (87v) muuten työllistää tänään aika monta nuorta ihmistä ?
Itse hän työskenteli vanhainkodissa siivoojana.
Kai siellä sukanvarressa on "niitä seteleitä" liikaa, kun tuollaista palvelua hän kykenee ylläpitämään?

http://www.youtube.com/watch?v=ejn8kkyqlDU

Koukussa Viron kruunuun!

Poikkean arkipäivisillä salireisuillani marketissa.
Lompakkoa ei ole mukana vaan ohut läpy jossa on sali- ja luottokortit.

Puseroiden taskuissa on virolaisia kruunun kolikoita.
Miksikö?
Ne korvaavat ostoskärrien vaatimat eurot ja poletit.
Jos unohtuu niin ei tule suurta menetystä.

Ei passaa kadottaa koska uusia ei tehdä.

Hautaan mukaan eivät rahoja laita. minä uskon olemme sitä ikä luokkaa ,että suurin osa meistä on tyhjänä kotoa lähtenyt. Pää asia nyt pärjätään ,oppivat lapsemmekin tietämään ,ettei se raha helpolla tule ,kun ei kauheasti perintöjä jätetä...Arvostavat enemmän ,kun saavat omalla rahalla jotain ostettua.

"Voin vain sanoa, että se joka rahaa haluaa, keksii keinot sen saamiseen..."?

Voin vain sanoa, että kaikki haluavat rahaa, mutta läheskään kaikilla, jotka sitä todelliseen tarpeeseen haluavat ja tarvitsevat, ei ole minkäänlaisia keinoja sen edes välttämättömyyksiin riittävään saamiseen, puhumattakaan että vaikkapa lapselle polkupyörä, pieni vaatimaton lomamatka, tms..

Taisit hurmaantua ja innostua aloituksesi väkertämisestä niin paljon, että tämä tosiasia unohtui sinulta.

En nyt suorastaan hurmaannu rahasta, varsinkaan noista "suurista seteleistä".
Kultakolikot kyllä kiehtovat, kulta yleensäkin. Pidän erityisesti USAn buffalosta, Australian lunareissakin on kauniita.

Rahalla kyllä saa hurmaaviakin asioita ja onhan sitä kiva joskus levitellä ympäriinsä ihan muuten vain, vastinetta saamatta.

Oletko paljonkin joutunut kuuntelemaan p-aukisten selityksiä? Olen kai tavannut enimmäkseen sellaisia joiden p-aukisuuden syyt ovat niin selvät ja joskus jopa silmillä nähtävissä, selityksiä ei kaivata eikä tarvita.

Oli minulla vielä eilen sellainen vihreä seteli, mutta ei ole enää, annoin sen pois. Mutta ei ole yhtään ikävä.

Hurmaannutko rahasta?
Rahaahan elämä vaatii, oli siitä hurmaantunut tai ei.

Jos sitä on jo tarpeeksi, ei tarvitse keksiä keinoja sen saamiseksi.
Sinullahan on kai ollut huono onni, kun vasta vanhoilla päivilläsi alat rahaa hankkimaan.
Parempi myöhään, kuin ei ollenkaan.
.

Eikös aloittaja sanonut olevansa "koukussa" suuriin seteleihin? Silloinhan sitä on saatava aina vain lisää ja lisää.

Tein tilaa tulevaisuuden toivoille aloittamalla vetäytymisen palkkatyöstaä 53-vuotisena.

Setelit jäivät pieniksi mutta sehän ei tullut yllätyksenä.

Kaltaisesi työn sankarit ovat kysytyä porukkaa lähitulevaisuudessa, jos poliitikkoihin on uskomista.

Koukussa tai ei.
On hienoa kun voit elää haluamallasi tavalla!

Minä selitän tätä pienillä seteleillä liki pa- elämistäni sisään päin sulkeutuneella elämän asenteellani.

Miksi hurmioituisin? Jos on kestänyt senkin ettei sitä ole, niin miksei kestäisi sitäkin kun se riittää?

Ahneella on paskanen loppu sanotaan, jollei ymmärrä hellittää..on pian kasvamassa koiranputkea hautuumaalla!

Kun ihan kaikesta perustarvikkeista, satunnais ostoista tarvitse luopua, koen olevani ihan hyvin toimeentuleva.

Tosirikkaat eivät puhu rahasta, se kuulemma on vain moukkien tyyli!

Raha on vain paperia.

Voi, voi, kun Minä TAAS rakastan Rahaa Yli KAIKEN ;)

" Kassakaappi" pullollaan mm. vanhoja venäläisiä hopea ja pronssisia kolikoita, Olymia rahoja ym. "turuilta ja toreilta "napattuja."

Nyk. eurot tuntemattomia, paitsi 1 kpl 2eur. kolikko (uimahallin pukukoppia varten)

Pitäisköhän vinguttaa visaa?

Juu, minä hurmaannuin kolikoista. Laskin tässä eräänä päivänä meidän neljän säästölippaan sisällön ja yllätyksekseni rahaa kertyi 605 euroa. Pelkistä kolikoista. Meillä kun on sellainen tapa, että tyhjennämme taskut ja kukkaronpohjat kolikoista lippaisiin pitkin vuotta ja kerran vuodessa lasken ne ja vien pankkiin.

Muuten en hurmaannu rahasta. Onnellinen olen, kun se riittää normaaliin elämiseen.

Voishan siihen todella HURMAANTUA, jos lotosta millin saisi.DDD

Kyllä varmaan hurmaantuu sellainen rahasta, jolla sitä ei juuri ole ja sitten yht`äkkiä saakin jostain hyvän potin.

Sanotaan, että raha ei tee onnelliseksi, mutta varmaan tuollainen ihminen on onnellinen, kun rahahuolet ovat poispyyhkäistyt.