Kunpa joku lohduttaisi..

Tuo "elämän tarkoitus" onkin vaikea asia.
Eppujen mukaan elämän tarkoitus on murheen karkoitus ;) eikä se huono olekaan...
Kyllä avioerostakin selviää niinkuin monet muutkin on selvinneet.
Sulla alkaisi yksinäisempi ajanjakso sitten muttei olisi riitoja ja voisi elää vain itselleen. En oikein osaa lohduttaa kun en avioeroa ole kokenut, mutta
yksinäisyys on tuttua. Ei kannata vaipua epätoivoon
Tsemppiä

Kyllähän ero aina koskee ja sattuu, mutta yleensä aika parantaa haavat, et suinkaan ole maailman ainoa eronnut. On helpompaa elää päivä ja askel kerrallaan kuin miettiä liikaa tulevaisuutta ja elämän tarkoitusta. Asiat ja elämän palapelin palaset varmasti aikanaan loksahtavat paikoilleen. Pitäisi osata löytää elämän pienet ilot ja olla iloinen pienistäkin asioista. Tee vaikka kävelyretki luontoon, kuuuntele musiikkia tai mikä sitten onkin sinulle sopivin tapa irtautua arjesta ja rentoutua. Jaksamista ja kaikkea hyvää sinulle!

Kyllä ero vaan tuntuu karmaisevan pahalta, itelleni se viikon ajan otti todella koville. Elin sen viikon ihan sumussa. Se yksi asia mihin oli uskonut, oli pyyhkäisty pois yhdessä hetkessä. Jotenkin ei sitä halunnut millään uskoa, sit sen vain tajusi että kyllä tämä on todellista. Silloin tiesin kuin pahalle tuntuu kun toisella ei ole enää tunteita minua kohtaan. Se tuntui konkreettisesti pistona rinnassa muutaman päivän, todellinen ahdistus päällä. Tein pitkiä kävelyitä ja kuuntelin musiikki, purskahdin itkuun välillä. Kaikki ne asiat velloivat päässä ees sun taas. En toivoisi sitä olotilaa kenellekään koettavaksi.

Tärkeintä on saada asioita käytyä päässä läpi ja ehdottomasti on keskusteltava jonkun kanssa niistä ajatuksista, se helpottaa. Kyllä se kaikki pikku hiljaa helpottaa.

Toivon sinulle paljon voimia, elämä ei eroon pääty, asioilla on tapana järjestyä.

Voisit kokeilla vaikka istahtaa alas rauhalliseen paikkaan ja sulkea silmät hetkeksi. Mieti mitä kaikkea tulevaisuudelta haluaisit. Elämäsi voi todennäköisesti muuttua paremmaksi nyt ison muutoksen kohdalla, jos niin haluat. Avaa silmät ja katso maailmaa siltä kantilta että mitä voit tehdä eikä sitä mitä olet menettänyt tai menettämässä. Edessä on kokonaan uusi elämä.Voit tehdä kaiken mitä itse haluat.

Ei kannata pelätä tulevaisuutta, kyllä asiat aina järjestyy jos niin tahdot.

Ei kukaan tosin väitä että se helppoa olisi, mutta tästä ei ole kuin yksi suunta: ylöspäin.

Tilanteesi vaikuttaa tosi vaikealta NYT. Ymmärrän tunteesi, olen joskus itsekin ollut vastaavassa riippuvuussuhteessa. On pelottanut antaa suhteen mennä, kun tulevaisuudesta ei tiedä. Ikävää, ettet halua ammattiauttajaa, hän ainakin kuuntelisi ja osaisi ehkä neuvoa. Mutta entä jos tulevaisuus ilman miestäsi ei olekaan niin synkeä ajan mittaan. Entä jos itsekin vapaudut pikkuhiljaa taakasta? Yksinäisyyden kohtaaminen on aluksi vaikeaa, mutta ennemmin tai myöhemmin saat varmasti uusia ystäviä - ja uuden miehen. Ketään ei voi pitää väkisin. Minusta tuntuu, että olet jo nyt masentunut ja tarvitset kipeästi apua. Aika parantaa haavat, ja haavoiltahan me kukaan emme pysty välttymään. Toivon sinulle voimia irtautua tulehtuneesta suhteesta, ja parempaa tulevaa aikaa.

Minä kyllä suosittelisin sua päästämään irti siitä miehestäsi. Aikaa myöten susta itsestäsikin tuntuu varmaan paremmalta. Ajattele, ei enää jatkuvia riitoja ja haukkumista.