IRTI VL:sta

Askeleet irti SRK-Lestadiolaisuudesta

1. Älä kerro että harkitset lähtöä. Parannussaarnat, syyttely ja karttaminen alkavat heti. Jopa liikkeen opetuksien epäilystä pitää tehdä parannus. Odota kunnes sinulla on tukiverkko, ennen kuin kerrot kenellekään, miksi "et pyöri enää piireissä”.

2. Rakenna tukijärjestelmää vl-uskon ulkopuolelle. Haluat ehkä kuulla terapeuttia, käydä vertaisyhteisössä, tavata entisiä jäseniä tai liittyä ryhmään, joka perustuu harrastuksiin tai muihin mielenkiintoihisi. Jossain myöhemmässä vaiheessa haluat ehkä liittyä johonkin uuteen uskonsuuntaan. Tämän vaihe tulee kuitenkin vasta myöhemmin harkinnan kera, jotta et vaihtaisi vain yhtä ahdistavaa uskonlahkoa toiseen vastaavaan.

3. Anna itsellesi aikaa ja etene hitaasti. Ymmärrä, että erotessasi ajattelet kaksijakoisesti lestadiolaisuudesta, sen jäsenistä ja sen opetuksista. Hyväksy itsesi ja ajatuksesi. Olet vapaa kyseenalaistamaan kaiken. Anna itsellesi aikaa kehittää uusi ajattelutapa, ettei olisi suoraan houkutusta johonkin uuteen ulkoa ammennettavaan oppiin.

4. Kohtaa pelkosi ja hyväksy itsesi. Sinä olit aivopesty, jyrkkä vakaumuksellinen ja vie aikaa selvittää erot toden ja fiktion, hyvän ja pahan, rakkauden ja pelon välillä. Luota siihen, että kaikki epäilysi ovat todellisia ja opettavat, eivät tuomitse sinua.

5. Tutki lestadiolaisuuden historiaa. Mitä enemmän tiedät sen menneisyydestä, sitä enemmän näet vain sen sosiologisen yhteisöllisyyden, joka on muuttunut aikojen saatossa aivan kuten mikä tahansa muukin yhteisö.

6. Anna anteeksi niille, jotka tuomitsevat tai karttavat sinua. He tekevät sen pelosta ja siksi etteivät osaa muuta. Älä tunne, että sinun täytyy vastata kysymyksiin tai selittää kaikki itse. Suojaa syntymässä oleva identiteettisi kontrollilta ja pikkuhiljaa opit olemaan mitä olet ja mitä haluat olla.

7. Toimi maltillisesti. Voi olla houkuttelevaa rynnätä aiemmin kiellettyyn toimintaan, joihin liittyy esimerkiksi alkoholi, tanssi, vapaa seksi, urheilukilpailut, musiikkikonsertit tai elokuvat. Toimi harkitsevasti ja älä tee mitään, mitä et haluaisi joskus kertoa omille lapsenlapsillesi.

8. Matkustele laajalti ja tutustu erilaisiin ihmisiin. Mitä enemmän maailma näet, sitä enemmän voit luottaa omaan päätökseesi ja sitä suurempi sosiaalinen verkostosi tulee olemaan.

9. Ole kiitollinen itsellesi. Kun kiusaus olla katkera menneisyydestäsi herää, muista, että se olisi voinut olla paljon huonompikin. Nauti elämästäsi nyt kun se on oma valintasi ja erilainen. Suunnittele tulevaisuutta, älä takerru menneeseen.

10. Ole auttavainen ja tue muita kohtalotovereitasi. Käytä laajentunutta ymmärrystäsi entisestä uskonyhteisöstäsi auttamaan muita sitä tarvitsevia. Et tule koskaan olemaan onnellisempi kuin käyttäessäsi lahjojasi muiden auttamiseen, eikä sinulle jää tällöin aikaa olla katkera.

11. Harkitse ennen radikaaleja muutoksia ulkonäköösi. Vältä muuttamasta itseäsi vain protestiksi, sillä sinulla on oikeus olla oma itsesi ilman että entinen uskonliikkeesi vaikuttaa siihen suuntaan tai toiseen. Nuku useamman yön yli, ennen kuin leikkautat hiuksesi radikaalisti, otat tatuoinnin tai laitat korvakorut.

12. Hyväksy itsellesi se, että tunnet juurettomuutta. Et kuulu enää lestadiolaisiin, mutta et koe kuuluvasi muuallekaan. Tämä tunne voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Ota se ainutlaatuisena tilaisuutena tutkia mihin todella uskot ja mihin oikeasti kuulut. Luota siihen, että Jumala rakastaa sinua ja että Hän ei rajoitu mihinkään maalliseen joukkoon. Muista että on muitakin, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen prosessin.

Tarvitset:

tukiverkon
kärsivällisyyttä
tutkivan mielen
internet-yhteyden


Varoituksia:

Todennäköisesti menetät entiset ystäväsi ja sosiaaliset tukiverkostosi, ehkä jopa perheesi. Myös perintöösi voidaan vaikuttaa. Omat lapsesi voivat menettää isovanhemmat ja ”laajennetun perheen”. Mieti, onko tämä hyvä aika lähteä vai jäädä. Aikataulun päätät sinä itse.

Pysyminen samassa naapurustossa tai työpaikassa saattaa olla hankalaa, jos ympärilläsi on jatkuvasti entisen uskonyhteisösi jäseniä. Mieti tarvitseeko sinun jopa muuttaa ja vaihtaa työpaikkaa.

Muut uskonsuunnat saattavat aluksi tuntua oudoilta. Haluat ehkä odottaa muutaman vuoden, löytää itsesi ja sulatella erilaisia uskonnollisia kulttuureja ennen liittymistä toiseen yhteisöön.

Syyttely ja karttaminen voivat olla tuhoisia lapsille. Harkitse ammattiapua lapsillesi. Opeta heille, kuinka puolustaa itseään ja tee selväksi omalle vl-perheellesi ja -ystävillesi, ettet siedä lasten tunteiden väärinkäyttöä. Et voi estää tuomioita ja karttamista, mutta voit valita, miten reagoida.

http://www.hakomaja.net/sekalaista/askeleet-irti-srksta

Nämä ovat hyvät ja turvalliset ohjeet. Vaikeinta lestadiolaisuudesta irrottuaan voi olla uuden identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentaminen. Suosittelen tutustumaan luonnontieteisiin ja filosofiaan, aloittamalla aivan puhtaasti Darwinista ja evoluutiosta, tutustumalla erilaisiin filosofisiin suuntauksiin, kuten vaikkapa dualismiin, determinismiin, strukturalismiin ja eksistentialismiin. Ylipäänsä kannattaa lukea suuria filosofeja, kuten Platonia, Aristotelesta, Descartesta, Humea, Spinozaa, Nietzscheä, Sartrea jne. Ymmärrys ja tietoisuus laajentuvat, lisäksi kannattaa myös tutkia Raamattua, sen selityksiä, jolloin on paljon helpompi vastata uskovaisten kysymyksiin ja ihmettelyihin. On hyvä oppia ymmärtämään, kuinka kapea-alaisesti ja vääristellen vanhoillislestadiolaisuudessa luetaan ja opetetaan Raamattua (maksimissaan noin 5% opuksen sisällöstä koskaan paljastuu pelkästään seurapuheita kuuntelemalla ja pyhäkouluissa ravaamalla).

Uskostaan eronneelle ihmiselle on tärkeää löytää perusta, jolle laskea elämänsä uskomukset. Henkilön, joka on kasvatettu (ts. aivopesty) tiettyyn ideologiaan tai uskontoon, on vaikea koskaan päästä eroon hänelle syötetyistä ajattelumalleista. Vaatii paljon työtä ns. aloittaa alusta, perustaa minuutensa yhtäkkiä jollekin vieraalle, pelottavalle. Mutta tuntematon on kaikkea muuta kuin pelottavaa - se on löytämistä, oivaltamista, itsensä todellista löytämistä. Sartren sanoin ihminen on vapaa kuolemaansa asti - kun tajuaa vapautensa, sen vastuun ja lukuisat mahdollisuudet, löytää polun elämän tutkimiseen. ”Ihminen on, ei ainoastaan sellainen miksi hän itsensä käsittää, vaan myös sitä mitä hän tahtoo olla, sellainen minä hän itseään pitää ollessaan olemassa, sitten kun olemassaoloa kohti syöksyvä laine saavuttaa rannan: ihminen on vain sitä mitä hän itsestään tekee.”
Jean-Paul Sartre