rakkauden sisällä. Seison porttien ulkopuolella ja näen kaiken sen kauneuden.
Olen rakkauden ulkopuolella, aina sen alla tai yläpuolella. En löydä tietä sisään,
yritän uudestaan ja uudestaan."
Mä en tiedä kuinka kauan jaksan. Mä en oikeastaan tiedä mistään mitään...
Olen rakkauden ulkopuolella, aina sen alla tai yläpuolella. En löydä tietä sisään,
yritän uudestaan ja uudestaan."
Mä en tiedä kuinka kauan jaksan. Mä en oikeastaan tiedä mistään mitään...
Vastaukset 9
Vanhimmat
en minäkään.
Eipä ole mullakaan ollut pääsyä sen portin sisäpuolelle ja tuskin koskaan pääsenkään rakkautta ihastelemaan. Se alue oli multa pääsy kiellyttyä
Rakkaudessa ei olekaan tietämisestä kysymys, vaan tuntemisesta.
Sitä on mahdoton järjellä selittää ja siksi voi tuntua ahdistavalta tavoittelulta.
Sattuma voi tuoda eteesi ihmisen, joka ymmärtää ainutkertaisuutesi. Siitä kohtaamisesta voi alkaa elämäsi rakkaus, jonka tunnet joka solullasi.
Et ole enää ulkopuolinen, vaan olet oman elämäsi pääosassa.
Onnistumista toivotan.
On rakkauden veckoslut. Toivotaan parasta kaikille tunteidensa esiinyrittäjille! :)
siitä vua alat rakastammaan, niin kyllä alkaa puntis olla vipinee pia
vai vieläkö outellaan
syödä vaiko säästää
Sen verran tiedän ettei rakkautta oltu mun kohdalle tarkoitettu. Se portti pysyy multa aina lukittuna. Ihmiset ja elämä opettivat ettei mulla ole mitään oikeutta mennä sen portin sisäpuolelle. Parempi mun muistaa annetut opetukset ettei totuus pääsisi unohtumaan. Syy rakkauden puuttumiseen löytyy peilistäni, liian ruma ulkokuori.
Se avain ei ole ulkokuori... Sen voin "kauniina" (tai niin jotkut sanovat, itse en ihan nyt niin kuvailisi) kertoa... Kyllä se on se oma uskallus mikä ratkaisee. Itsevarmuus.
Mä pelkään, siinä syy miksi ei portit aukene. Hukkaan heitetyt mahdollisuudet, mahdollisuudet jotka kiitävät ohi jos niihin ei osaa tarttua.
Mulla ruma kuori ja puuttuva itsevarmuus on syitä miksei ne portit ikinä auenneet. Ei koskaan ollut mitään mahdollisuuksia joihin olis voinut tarttua. Oli vain koko elämän mittanen yksinäisyys. Kai mussa joku paha vika oli, kun ei ketään ikinä kiinnostanut edes tutustua muhun. Eipä noita syitä enää turhan takia kannata miettiä, jäin yksinäiseksi ja se siitä. En vain kelvannut, ei siinä sen kummempaa syytä. Olkoot portti mun puolesta kiinni, ei kannata surra asiaa jolle ei voinut mitään ja jota ei voi muuksi muuttaa.