Nelivuotiaan äiti, Johanna, kadoksissa

Tunsin Johannan, asui minun naapurissa Porin luodolla noin 3-4 vuotta sitten, silloin kun muksu oli ihan pieni. Asunto taisi olla sen miehen ja olivat yhdes vielä mutta sellaista on-offia se oli että välillä Johannaa ei näkynyt muutamaan viikkoon. Se mies oli töissä jossain tehtaassa yms, teki vuorotyötä. En tiedä missä oli aiemmin asunut tai mihin muutti siitä asunnosta, ei oltu niin tuttuja keskenämme mutta nimen ja kuva tunnistin heti kun asia tuli ilmi. Kyllä Johannalla joku auto oli muistaakseni tai ehkä ajoi miehen autolla mutta autolla liikkuin enimmäkseen. Siihen aikaan olivat molemmat meneväistä sorttia ja lapsi taisi olla aika usein jossain hoidossa, muistelisin että pojan mummin tapasin pihassa joskus (Johannan äiti?) ja vaihdettiin pari sanaa. JOhanna ei tainnut olla missään töissä ainakaan aluksi, voi olla että oli jossain jo sitten kun itse muutin pois siitä. Ainakin muistan että se mies kulki sen lapsen kanssa rattailla paljon päivisin kun näin heidät koiria ulos viedessäni usein. Sillai kun törmättiin niin Johanna oli yleens aika hillitty ja vaikutti ujolta jopa mutta seinän takana ollessaan ääntäkin löhti eikä ollut mikään hissukka varmaan kaveriporukassa enää. En oikee muuta osaa kertoa. Kadonnut mutta ei ihminen mihinkään noin vaan katoa, luulen että otti iteltään hengen pois ja on vedessä jossain.

On asunut Kankaanpäässä, mutta muuttanut Porin suuntaan 2000-vuoden vaihteessa. Oli kovin menevä "poikatyttö" nuorempana ja hänellä oli paljon kavereita ja tuttuja. Itsekin tunsin kaverin kautta ja vaihdoimme lähinnä kuulumisia tavatessamme. Harmillinen tämä katoamisjuttu ja varsinkin epätietoisuus lähimmäisille, toivottavasti Johanna vielä löytyy.

Mä olen tuntenut Johannan nuorempana, oltiin samalla luokalla kankaanpäässä. Myöhemminkin satunnaisesti tekstailtiin/soiteltiin tai nähtiin jossaki mutta välil oli yhteys poikkiki aikoja.
Josse oli nuorena aktiivinen, olikin aika harmi sitten se kun loukkas selkän ja joutu olemaa enemmän paikallaan vaan.Iso kaveriporukka tosiaan jo koulus eikä minust ollu mikään hissukka tai ujo!! Yläasteel oli jonku verra kapinointia, ei aina tul äitisä kans toimeen ja oli joskus meilki yöt karus jos halus niinku piilotel tai kiusata. Tykkäs juuakin ja osas ottaa ilosesti.
Sitte tosiaa muutti porii miehen peräs eikä me enää nii oltu yhteydes vähää aikaa. ain välil se tul kankikseen ja punkkaili eri kavereitten luon ja tapas vanhat porukat.Kovin paljo ei sillon puhunu asioistaan poris vaa sano vaa et nyt haluu nollata ja miettii jotaki muut.Et sillai ehkä vähä sulkeutu muuto jälkee ja viime vuosin viel enempi.Mul oli yllätys ku sain kuulla ett Josse on raskaan, en usko et suunnitteli sen niin mut tiiän et oli kovin rakastunu siihe mieheen ja Tomppaki kai häneen.En osaa sanoo mis päin poris asuivat, joskus heil kävin mut en tunne porii nii hyvin et muistaisin mis se oli ja sit ne muuttikin aik monta kertaa mää luulen.suhde oli sit muksun tultuu vähä myrskysämpi, Josse ainaki sano et riidat on pahoi ja hänel menee hermot eikä jaksa siin suhtees mutt ajatteli kai lasta ja pysy siin molemmat.
Kauhee järkytys oli sit Johannan katuamisest kuulla!!ei voinu uskoo :( Tosi vähän Jossee on etitty ku miettii jotain muit niinku sitä Raisaa tai nyt tätä Siniä joka tapettiin nii niit paljo enemmä lehdis kysellään ja tarkemmi tutkitaa. mä en vois uskoo et Josse ikin tekis mitään itelleen!!!!!!!!!Ei se ollu koskaan masentunu vaik vaikeet oliki ja sil ol lapsi ja koirat oli sil niinku lapsii kans.Ei ol yhtään sen tyyppine ihminen joka ittensä tappas ja mä oon tuntenu aika monta semmost jotkja on sen tehny niin tiiänki siit asiast jotain!!!!!!!! Mut tää se mies on kans ihan tavalline hemmo, ei se ol väkivaltanen Jossel koskaan eikä kelleen muullekaa nii et tietäsi.en millää osaa sitäkää uskoo et se ois Johannan tappanu :( Mut kaikenlaist hulluuhan sitä on liikkeel nii jos josse vaan törmäs johkina semmotteen?ja sit tiiän et Jossel oli joku uus mies mietteis, se chattas siit joskus mut se oli varmaan ainaki kuukaus ennen ku katos sit niin en usko et se ois sen entisen takii tehny itelleen mitään ainakaan. ei se sitä tarvinnu. mä uskon ett Johanna voi vaik olla eloskin, lähti ruotsiin taik viroon uuteen elämään? Ja sit ain on niitä et nainen kidnapataan seksiorjaks tai myytäävks vaimoks johki venäjäl, kyl niit kuulee et jolleki nii kävi.

Kiitos viesteistänne.
Tuli selvyyttä moneen asiaan. Lisääkin vois lähettää. Kun tosiaan tilanne tuntui jotenkin kummalliselta, nykyään on fasessa ja vaikka missä netinsyövereissä muistosivuja ja kadonneista ilmoitussivuja, mutta Johannan kohdalla niin hiljaista on ollut kuin olla voi. Jos edes täällä muisteltais. Mistään etsinnöistäkään ei oo aikanaan mitään uutisoitu. Ja tällä hetkellä vissiin jo kolmatta päivää Kankaanpäässä tätä vanhaa ihmistä etsitään puolustusvoimien, poliisien ja vapaaehtoisten voimin. Suuret otsikot Satakunnan Kansassa. Melko omituinen tilanne kun vuosi takaperin ei mitään tapahtunut.
On hänellä sitten ainakin paljon ystäviä ollut. Se on hyvä tietää.

Noissa lehtijutuissa, silloin kun niitä vielä julkaistiin, kerrottiin Johannan ja tän ilmeisesti sitten jo "entiseksi" jääneen eri osoitteissa asuneen. Katoamispaikka on Kahaluodossa ollut omakotitalo eli Kokemäenjoen pohjoispuolella. Onkohan Johannakin asunut Porissa.


Anniinannalta tekis mieli kysyä tuosta selän loukkaamisesta, joko ennen lapsen saamista tapahtunut. Kun äitinsä on seiskalehden haastattelussa pieleen menneestä selkäleikkauksesta kyllä maininnut. Kun tuosta kirjoittamastasi saa niin aurinkoisen ja huolettoman vaikutelman Johannasta, niin kärsikö kuitenkin hermoja raastavasta kivusta. Ei sun tarvii vastata, jos tuntuu epämiellyttävältä utelulta. Mulla on vaan tiedossa, et yhden ihmisen on sanottu menneen junan alle ihan kun ei enää jaksanut kovia selkäkipuja. Oliko Johannalla niin paha tilanne ton asian kanssa sun mielestä.

Tietenkään en oo kuullut, kun en ihmistä tunne, uudesta chattituttavuudesta. Kun ei vaan mikään kohtalokkaaksi muodostunut tuttavuus ois ollut.

No kute kerroin niin ei meil Johannan kansa aina niin tiiviit välit ollu mutta kerron mitä osaan. JOhanna loukkas selkänsä alun alkaen miust joskus nuorena jo, vaivas välillä mutta ei pahasti viel ja oli aktiivinen meneen.Sen kans tuli sit myöhemmin enempi ongelmii ja oli välil niin huonon ettei melken liikkuun päässy, niilt ajoilt muistan kun Johanna soitteli tavallist useemmin, tylsää tietysti maata vaan sängys. Siit leikkauksets en osaa sanoo oikee mitää, ei taidettu olla niihi aikoihin tekemisis ku mäki asunu ympäri suome nii.Johanna ainaki sano et oli kipuja välil mut ei must mitenkä niin pahoi et ols sen takii mitään tehny?Poris johanna asu ainaki mul viimene osote sil menee poriin mutta en sitä sen tarkemmi ala kyl kertomaa.

Mukavaa että Johannallekin on löytynyt kaipaajia. Mitään muistosivua ei tosiaan taida olla mutta tietenkin ihmiset surevat eri tavoin ja kenties Johanna ei sitten ollut niin aktiivinen esim siellä Facebookissa. Ei ainakaan minulla ole ollut kaverina.


Onko kukaan teistä seurannut Johannan tapausta murhainffosta? Itse lueskelen mutta ei sinne uskaltaudu sekaan kun osa kirjoittajista on hyvinkin agressiivisia eivätkä hyväksy omista näkemyksistään poikkeavia tuumailuja. Tämäkin pikku ketju siellä jo tosin huomattiin ja laitettiin linkki tänne, toivottavasti eivät tule tänne raivoamaan tai vaatimaan lisää tietoja ja selityksiä miksi jotain tehtiin tai ei tehty.


Itse tunsin/tiesin Johannan vain etäisesti. Asuimme samalla alueella Porissa jokunen vuosi sitten ja meillä on muutamia yhteisiä tuttuja. Itse sain sen kuvan että Johanna oli rauhallinen, mukava ja reipas ihminen. Semmoinen ihan norminainen voisi sanoa. Sama kuva jäi hänen kavereistaan joita olen muutaman tavannut, samoin silloisesta avomiehestä ja tämän kavereista. Minulle tuli uutisena tuo Johannan selkävaiva, en tiennyt siitä mitään enkä siksi usko että se sittenkään vaivasi kovin paljoa. Kipeä oli varmasti, sitä en epäile mutta ainakin niihin aikoihin toiminta oli ihan normaalia esimerkiksi lapsen kanssa tai jotain kantaessa.


Olen ollut siinä käsityksessä että Johannaa kyllä etsittiin silloin katoamisen jälkeen? Jotain omaisten ja vapaaehtoisten järjestämiä maastoetsintöjä siellä Kahaluodossa päin? En sitten tiedä miksi ne jäivät niin vähään. Alkuun moni joka tiesi Johannan uskoi kyllä juuri siihen karkumatkaan, itse en tiedä mistä se uskomus tuli tai miksi se oli niin yleinen. En ole kuullut Johannan sellaista tehneen ennen. Lapsi saattoi kyllä pienenä olla välillä useita päiviä jossain hoidossa mutta Johanna liikkui silloin koirien kanssa tai yksin, ei ollut missään piilossa.


Mutta kuten totesin, en tuntenut Johannaa mitenkään kovin hyvin enkä voi sanoa mitään varmaksi. Hyvä että keskustelua käydään ja vastausta etsitään. Voiko kuka vaan soittaa poliisiin ja kysyä tietoja? Tai sitten voisi antaa juttuvinkin noihin lööppilehtiin jos joku tarttuisi asiaan?

Heh! Minä huseeraan just siellä murhainfossa annaanna -nimimerkillä. Toivottavasti en ole se kammoamasi aggressiivinen räyhääjä, tai sitten olen.
Ainakin mua vaaditaan koko ajan selittämään mitä mä oikein yritän.
Peace meiningillä mennään täällä, vai mitä!

Olen minä siellä vähän ärsyyntynyt ollut, kun meno siellä on sellaista, että pelkästä kasvokuvasta joskus väitetään näkevän kyseessä olevan huumeidenkäyttäjä ja vaikka mitä. Puhutaan ihmisen huumeiden, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytöstä, vaikkei kukaan oo ees ihmistä tuntenut. Mielenterveysongelmista ja kaikesta sellaisesta. Mä en tykkää. Nyt minun väitetään jotenkin esittäneen Johannan tunteneilla olevan velvollisuus jotakin muka kertoa. Vilpittömästi oon vain toivonut et saisimme yhteyden edes joihinkin sellaisiin ihmisiin, jotka on Johannan tosielämässä tavannut. Mikä hetki tahansa siellä voi joku väittää vaikka koiriansa hakanneen. Jos mukana olisi joku tuttunsa vähän meitä hillitsemässä. Minäkin hillitsemistä taitaisin tarvita, en kyllä mielestäni räyhäämiseen.

Kun Sä Temepori et noita selkäkipuja oo huomannut, niin sehän vois selittyä särkylääkkeiden syönnillä. Ainakin tänään saatiin tieto Johannan "porilaisuudesta". Hyvä. Ei oo päivä hukkaan mennyt.

Minä olen siellä murhainfossa soittanut rehellisesti sanottuna suutani tämän Johannan exmies/avokkimies suuntaan. Vihjaillut ällöttävästi mahdollisesti jotakin pahaa tapahtuneen, jotakin jota ei ole ollenkaan tarkoitettu. Olen kyllä valmistautunut anteeksipyytämään kaikkia puheitani, jos paljastuu minun aivan väärässä olleen.
Minfomaailmassa vain on sellaisia "tietoja", että Johanna on tekstarilla pyytänyt pois hakemaan(poliisikin tästä kertonut), jollekin soittanut hätääntyneen soiton, jonka sisällöksi mainittu hätä; "ne tulee hakemaan mut" tai tuonkaltaista. Äidin puhelu on kesken katkennut, äiti hätääntyi niin paljon puhelusta et hälyytti poliisin Johannan asunnolle., ei tiennyt oikeaa olinpaikkaa. Ja sit kuitenkin poliisi uskoo, et ihan tavallista riidatonta grilli-iltaa on vietetty, eikä kukaan kolmesta miehestä oo Johannan hätää huomannu. Ex/avokkikin on kuulemma kertonut et Johannan auton "joku" haki seuraavana päivänä. Millä avaimilla, kuka, miksi. Ihan kumma juttu. Oliks Johannalla ees autoa, lainassakaan? Ja ex/avokki olis kertonut Johannan olleen ilmeisesti lapsen saamisen jälkeen kolme kuukautta!!! omilla teillään. Ihan kumma juttu. Jotakin selvyyttä tähän sekasotkuun kaipailisin. Ex/avokin jutut, JOS ne hänen juttujaan on, vaikuttavat jotenkin höperöiltä.

Ja nyt on tullut jo tietoa tavallisesta vuorotyössä käyneestä hemmosta, rakkaudesta ja riidoista, väkivallattomasta luonteesta, erillään asumisesta, ilmeisesti "sopuisasta" erosta (jos oikein käsitin). Hyvä et ketjun aloitin.

Minfossa varmaan spekuloidaan mustasukkaisuudesta kun mainittiin Johannalla joku chattikaveri olleen. Semmoista se vaan siellä on. Joka kivi ja kanto me käännetään.

Tämä tekstari kaverille on fakta.

Sä olet suurin ärsytys annaanna siellä foorumilla.

Kyllä minullakin eniten karvat nousee pystyyn juuri sinun, annaanna, käytöksesi takia siellä murhainffossa. Arvostan ja ymmärrän että joku Johannaa ajattelee mutta rajansa kaikella :) Satun tietämään että silloin katoamisen tapahduttua poliisi kyllä on jututtanut ihan kunnolla Johannan tunteneita ihmisiä. Kun ihmiset ovat jo poliisille puhuneet eikä heidän tietonsa johtaneet Johannan jäljille niin miksi kummassa niitä pitäisi toistamiseen kertoa vieraille ihmisille joille asiat eivät kuulu? Jos saan neuvoa niin ota annaanna askel taakse ja vähän vähemmän intohimoinen suhtautuminen juttuun, noilla piikeilläsi päädyt vain loukkaamaan ihmisiä jotka ovat jo Johanna elämästään menettäneet. Ei taida olla sinun asiasi esim yrittää ärsyttää Johannan ex-avomiestä reagoimaan? Hyvä että sait tänne keskustelua aikaiseksi mutta pysy täällä sitten asialinjalla äläkä jatka tuota turhaa ihmisten provosointia.


Kirjoitat näin: "Olen kyllä valmistautunut anteeksipyytämään kaikkia puheitani, jos paljastuu minun aivan väärässä olleen. " Poliisi on todennut että asiaan ei liity rikosta. Miten pitkään aiot odottaa kunnes päätät olevasi väärässä? Entä sitten kun (pakko uskoa että se on kun, ei jos) Johanna löytyy? Ruumis ei varmasti tule olemaan kovin hyvässä kunnossa joten vaikka poliisi edelleen toteaisi ettei rikosta ole tapahtunut (ts. ei merkkejä rikoksesta) niin aiotko vängätä vastaan että ei ole kiistattomasti todistettu etteikö Johannan kuolemaan kuitenkin liity rikosta? On hienoa kun ihminen uskoo asiaansa mutta siinäkin voi mennä liian pitkälle ja se pilaa kyllä koko murhainffon kun siellä muutama "uskovainen" eri topiceissa vaahtoaa ja kieltää eri vaihtoehtojen olemassaolon.


Tekstari on totta, sen voin minäkin tietojeni pohjalta varmistaa. Tietääkseni sisältö ei kuitenkaan ollut aivan niin dramaattinen kuin mitä on annettu ymmärtää. Ts. kyseinen käytös ei ollut aivan tavatonta Johannan kohdalla ja sama koskee puhelua. Jos jotain piti tapahtua niin se piti tapahtua nopeasti ja sen varmistamiseksi saattoi joskus liioitella.


Paikalle jääneestä autosta olen kuullut/lukenut vain netistä. En tiedä oliko Johannalla autoa tai millä yleensä kulki mutta kukaan ei minulle ole kertonut tietäneensä että Johannan auto jäi talon pihaan tai varsinkaan että sen olisi sieltä joku seuraavan päivänä hakenut. Mutta spekuloidaan sen verran että olisiko kyseessä voinut joltain lainassa oleva auto? Tämä selittäisi sen että omistaja olisi sen noutanut seuraavana päivänä, kenties melko äkäisenä Johannalle joka oli luvannut palauttaa auton mutta jättänytkin sen sinne ja häipynyt itse. Ja tosiaan, alkuun moni uskoi, tiesi jopa, että Johanna on vain lähtenyt omalle reissulleen! Uudesta suhteestakin huhuttiin ja että olisi lähtenyt uuden miehen matkaan mutta ne oli epämääräisiä huhuja semmoisilta jotka ei Johannaa niin tunteneet.


"Kun Sä Temepori et noita selkäkipuja oo huomannut, niin sehän vois selittyä särkylääkkeiden syönnillä." - Ihan mahdollista. Tapasin Johannaa harvakseltaan, yleensä yhteisten tuttujen kautta iltariennoissa tai sattumalta esim kaupassa. En muista että asiasta olisi koskaan ollut puhetta ja kuten kirjoitin niin mielestäni Johanna pystyi ihan normaalisti toimimaan. Kuten todettua en kuitenkaan osaa sanoa kuin yksittäisistä hetkistä, kokonaisuus voi olla toisenlainen.


Sen verran kyselin eilen että Johannan äidille suurin asia olisi Johannan löytyminen, ei esim murhaajan kiinni saaminen tai syyllisen löytäminen. Voisiko siitä sitten jotain päätellä? Toiset ehkä, toiset ehkä ei.


Mennään vaan peace-meiningillä ja kunnioitetaan sekä Johannan että hänen läheistensä yksityisyyttä ja rauhaa.

Joko nyt tälläkin palstalla joudun mielipiteitäni perustelemaan.
Kiellänkö minä minfossa todellakin eri vaihtoehtojen olemassaolon vai asetanko vain vaihtoehtojen perustelut kyseenalaisiksi. Sen voi halutessaan tarkistaa ko. palstalta.

Niin. Minähän en voi tietää mistä Johannan elämästään menettäneet eniten loukkaantuvat. Eikö heitä sitten tosiaankaan eniten loukkaa Johannan henkilöön kohdistuvat spekulaatiot erilaisista itsemurhan tekotavoista, joita ketjusta löytyy ja joihin täälläkin viittasin. Kun julkisuudessa on tieto, etteivät omaiset tuollaiseen vaihtoehtoon edes usko. Mielestäsi pahoittaisivat mielensä minun moisia puheita torppaamaan pyrkivistä viesteistä. Jaa. Päädyin olettamaan henkirikoksen mahdollisuutta todennäköiseksi juuri omaisten kieltäydyttyä uskomasta itsemurhan mahdollisuuteen.

Ihan kaikkein tärkeintä olisi Johannan löytyminen! Ehdottomasti. Jos löytyy jätesäkkiin tungettuna tai syvälle haudattuna niin siitä voitaneen johtopäätöksiä tehdä. Lähistöltä maastosta/vesistöstä eli jokisuistosta löydettäessä ja tutkimusten tulosten selvittyä aivan varmasti anteeksipyynnöt täältä lähtee. Olisinhan silloin väärässä ollut.

Et ole logiikkaani ymmärtänyt. Nuo höperöiltä vaikuttavat ex/avokin suuhun laitetut jutut minua hämmentävät, selitys auton hakemiseen eli mahdolliselta autonlainaajalta tullut tieto tai koko "faktan" eli autoasian kieltäminen poistaisi tuo kummalisen "joku" haki auton -jutun, minun päästäni se ei poistu pelkällä olettamuksella eli spekulaatiolla miten asia mahdollisesti on mennyt. Siksi tieto autosta olisi minulle tärkeä. Samoin tieto Johannan asunnon sijainnista auttaisi käsittämään pyrkikö kotiinsa kävellen/liftaten. Että mihin ehkä matkalla kävellen oli. Ei nämä nyt mitään salassa pidettäviä ykstyisasioita mielestäni ole. Kuka näitten kertomisesta pahastuisi, en ymmärrä. Olen heti päähäni päivittänyt tietoja ex/avokista niitä täältä saatuani. Ihan listan laadin. Kiitollinen olen saaduista tiedonmuruista. Ja avoimesti olen päämääristäni kertonut. Viestini ovat osa omaa käsitystäni sanavapaudesta.

Tekstari asia on fakta, niinhän minäkin totesin, kun kerroin poliisin asian varmentaneen. Olen käsittänyt myös äidin saaneen puhelun kesken katkenneen, äidin puhelusta, sen katkeamisesta ja Johannan hädästä omat johtopäätöksensä tehneen ja ainakin poliisin paikalle hälyyttäneen. Onhan tässä nyt ilmeinen ristiriita poliisin kertomaan; kolmen henkilön kera vietetty päihteettön tavallinen grilli-ilta ilman riitaa. Ja samaan aikaan äiti (väärälle) paikalle poliiseja hälyyttää. Kolme paikalla ollutta ei mitään erikoista huomaa.

Jostakin Sinäkin Temepori Johannaa vain etäisesti tunteneena/tienneenä ja muutamia yhteisiä tuttuja jakaneena olet tietoosi saanut tuosta tekstariviestin sisällöstä; " Tekstari on totta, sen voin minäkin tietojeni pohjalta varmistaa. Tietääkseni sisältö ei kuitenkaan ollut aivan niin dramaattinen kuin mitä on annettu ymmärtää. Ts. kyseinen käytös ei ollut aivan tavatonta Johannan kohdalla ja sama koskee puhelua. Jos jotain piti tapahtua niin se piti tapahtua nopeasti ja sen varmistamiseksi saattoi joskus liioitella. "
Viesti ei sitten ollutkaan sisällöltään sellainen minulle-tapahtuu-kohta-jotakin-pahaa-hae-minut-pian-pois-täältä -tyyppinen. Ei ollutkaan Johannalle tyypillinen dramaattinen, vaan vain poishakemista neutraalisti koskenut. Käsitinkö oikein. Ja sitten taas puhelu äidille olikin sellainen tyypillisen dramaattisesta liioiteltu, ja äiti sitten poliiseille soitti. Käsitinkö oikein.

Ei nyt sitten Sinunkaan kauttasi tullut tietoa, ettei äiti ikimaailmassa mihinkään henkirikos -vaihtoehtoon usko. Minä siitä omat johtopäätökseni teen. Hyvin ymmärrän ja samaa mieltä olen viestisi sisällön kanssa. Tärkeintä olisi Johannan löytyminen. Äidillä ei sitten ollut mitään sitä vastaan, että hänen näkemyksensä asioiden tärkeysjärjestyksestä tuot tänne esille?

Taitaa jäädä tämä viestiketju sitten osaltani tähän, kiitosta vaan. Jos nyt vielä pyrin vastaamaan muutamaan asiaan ja esittämääsi kysymykseen/väitteeseen.


Luonnollisesti kaikenlainen spekulaatio Johannan kohtalosta saattaa loukata jotakuta Johannan tuntenutta. Itse tarkoitin nyt tuossa vain tuota tapaasi penätä tietoja ja yksityiskohtia asioista jotka eivät sinulle kuulu! Ja sitten jos tietoja ei tule niin hutkit vähän sinne ja tänne välittämättä ihmisten tunteista. Miksi toisaalla viesteissäsi kaipaat lisää tietoa ja sitten kun sitä joku antaa niin hyökkäät päälle mm kysellen Johannan äidin suhtautumista kertomiini asioihin? Tätä en kyllä ymmärrä!! Käyttäydyt kuin lapsi, vaadit lisää tietoa ja jos se ei ole toivomaasi laatua niin alat riehumaan ja kyseenalaistamaan.


Katoamistapauksissa on käsittääkseni yleistä ja luonnollistakin että eri mahdollisuuksia otetaan huomioon, niillä spekuloidaan. Tottakai sekin loukkaa läheisiä ja varsinkin jos syytä katoamiseen aletaan etsiä itse kadonneesta tai tuodaan esille hänestä kovin negatiivisia puolia. Usein on kuitenkin niin että juuri ne negatiiviset, ikävät asita ovat olleet mukana tapahtumissa jotka johtivat katoamiseen. Esimerkkinä jos joku rikollista elämää elänyt katoaa niin tuo rikollinen tausta on syytä tuoda ainakin poliisin, mahdollisesti lehdistönkin tietoon koska se voi olla tapauksessa hyvin oleellinen. Tavallista ja luonnollista ei sen sijaan mielestäni ole se että kadonneen tunteneita ihmisiä aletaan syyllistää ja moittia kun eivät perusta muistosivua tai sure julkisesti. Etkä todellakaan näe omissa toimissasi mitään vikaa? Ja vaikka nostinkin sinut esiin sieltä murhainffon kirjoittajien joukosta (kerrottuasi kuka olet) niin on siellä muitakin joiden vuoksi ei itseäni ainakaan kiinnosta sinne kirjoittaa, varsinkaan tapauksesta josta minulla on tietoa.


Kuten kirjoitin, en tiedä oliko Johannalla autoa. En tiedä oliko tuona päivänä liikkeellä autolla enkä tiedä jäikö pihaan autoa tai hakiko sen joku joskus pois. Totesin kuitenkin että omat tuttuni/kaverini joiden kanssa asiasta joskus on puhuttu eivät ole autoa maininneet, luin siitä ensimmäisen kerran sieltä murhainffon topicista. Voinko nyt osaltani lopettaa autokeskustelun tähän kun en siitä mitään tiedä? En myöskään aio kertoa Johannan osoitetta tai edes asuinaluetta, se ei kuulu sinulle. Poliisi sen tietää ja on voinut siitä päätellä olisiko Johanna voinut olla matkalla sinne. Paikasta jossa Johanna viimeksi nähtiin sinne on kuitenkin vielä matkaa eikä kulkusuunnasta suoraan voi omasta mielestäni päätellä mitään. (Tuliko nyt taas jo liikaa tietoa vai eikö riitä vielä?)


En tiedä tekstiviestin tai puhelun sisältöä tarkalleen, sanasta sanaan. Varmaan sisältö ainakin puhelussa on ollut dramattinen koska äiti on hälyttänyt apua. Tunnen myös henkilön jolle tekstiviesti lähetettiin, tästä johtuen tiedän ettei se hänestä ollut sellainen viesti jonka voisi lähettää vain äärimmäisen pelokas tai uhattuna ollut Johanna. Et ymmärtänyt oikein, viestin ja puhelun sisältö varmaan olivat dramaattiset mutta koska Johanna oli joskus aiemmin osoittanut vastaavissa tilanteissa (esim kiire johonkin eikä kyytiä tai muuten halusi jonkun asian tapahtuvan nopeasti, mieluiten heti) että saattaa liioitella saadakseen asiat tapahtumaan nopeasti niin kaikki eivät suhtautuneet niihin ehkä ihan niin vakavasti. Toivottavasti nyt ymmärsit, enempää en aio asiaa avata.


En tunne Johannan äitiä. En tiedä onko hän sulkenut jotain vaihtoehtoja täysin pois enkä aio tätä käydä kysymässä. En tiedä myöskään olisiko hänellä ollut jotain sitä vastaan että kerroin mitä hän pitää tällä hetkellä tärkeimpänä asiana, toivottavasti ei. Kysyttäessä hän sen kuitenkin kertoi ihmiselle kenen kanssa ei ole päivittäin, ei edes viikottain tekemisissä joten en usko sen olleen suuri henkilökohtainen salaisuus.


Ehkä sinun annaanna, kannattaisi hieman vielä tarkentaa että millaista tietoa toivot kuulevasi, mistä lähteistä se saa olla jne koska on mielestäni aika törkeää ensin kuuluttaa tietoja ja sitten niitä saatuaan moittia kertojaa ja saada tämä tuntemaan syyllisyyttä kun kertoi sittenkin liikaa eikä ottanut huomioon että joku saattaisi siitäkin pahastua. Palaan keskusteluun sitten kun paikalla on muitakin kuin annaanna, hänen kanssaan keskustelua on nyt käyty mielestäni tarpeeksi. Toki jos sinulla annaanna on asiallisia kysymyksiä joihin kaipailet vielä vastausta niin voit ne esittää, vastaan jos osaan ja katson sen aiheelliseksi. Omatoimisesti en aio nyt enempää kertoa koska en näe siihen syytä eikä se tunnu mielekkäältä tässä tilanteessa.

Ei kai meistä minfolaisistakaan kukaan täydelline oo mutta ehkä annaanna tosiaan kannattais jo katsoo peiliin kun kahdessa paikkaa koetaan sun tyylis niin vaikeaksi? Ihan kaikella rakkaudella :) Tähän Johannan tapaukseen en olekaan paljoa tutustunut, ehkä osallistun keskusteluun toisellakin puolella kunhan saan viestit luettua.

Annaanna, minä pyrin välttelemään minkäänlaista keskustelua kanssasi palstalla. Esim. Lakkasin Johannan keskusteluunkin kirjoittamasta, kun menee hermot lukiessa inttämisiäsi. Temepori kiteytti hyvin mitä itsekin olisin kirjoittanut tähän.

Viestittäkään nyt mun päälleni ihan mitä vaan. Nekin, jotka ei koko minfoketjuakaan ole lukeneet. Pidän peukkuja et ees jotain hyvää viesteistäni löydät Minfonbimbo.

Jo pelkästään anniinannan viestin saaminen tuonne minfoketjuun toi minulle hyvän mielen. Minä viitsin vaivaa nähdä valitsemani nimimerkin viitoittamana. Jos minfo vaikka reilun kymmenen vuoden päästä vielä nettimaailmasta löytyisi. Kun Johannan nimeä googlaamalla ei juuri muuta löydy. Ja joku varmaan nimen tulee joskus googlaamaan.

Tämä on ollut ihan kuoliaaksi vaiettu juttu joka tavalla, sekoitan pakkaa parhaani mukaan, sillä tässä ON KUMMALLISIA RISTIRIITAISUUKSIA. Ja vain "tällä hetkellä" voidaan tavoittaa joitakin asioista todella tietäviä tai ihmisiä oikeasti tunteneita kertomaan muistoistaan ja tiedoistaan. En missään nimessä halua mitään perheen yksityisasioita leviteltävän, luotan ihmisten hienotunteisuuteen ja arviointikykyyn. Henkilökohtaiset tiedontarpeeni ole kertonut, ne minusta hyvin, hyvin maltillisia ovat.
Toivoin Temeporin selittävän tuon äidin aatoksista kertomisen. Hän sen ymmärrettävästi selitti. Hyvin "ikävällä", mutta toisaalta tuloksia tuottaneella tavalla sen myönnän esittäneeni.

En kuittaa Temepori millään halphintaisella letkautuksella suuttumustasi, kyllä viestisi minua harmittaa vähintään niin paljon kuin olet tarkoittanutkin. Tokaviestilläsi kimppuuni käyt. En taida mikään virtuoosi olla käsittämään tuota ruodussa kulkemisen jaloa taitoa. Tiedän ihmisen susi ihmiselle olevan ja lauman heikoimman kimppuun käyvän. Siinä mun tietoni taitaakin sitten olla.

Kiitokset Temeporille tuosta puhelinkäytöksen tarkemmasta selvittämisestä.
Ja lähteesi kertomisesta.
Tämä voi selittää minusta ns "hepulikeskustelua" eli väitetään jonkun hermostuneen jostakin minfoon lähetetystä avunpyyntö -tekstiviestiä koskeneesta viestistä. Siellä on alkusivuilla (1-6) esitetty tuon tekstiviestin kahden eri nikin toimesta olleen kovin hätääntynyt ja sisältäneen jotakin uhasta ja pelosta kertovaa. En ole ymmärtänyt miksi joku niistä "hepulin" olisi saanut.
Aito viesti siis onkin kertomasi mukaan "miedompi" versio. Nyt on siis mahdollisuus,että joku on luullut viestisaajan vääristelleen viestin sisältöä "julkisesti". Täytyy miettiä minfon kautta saamaamme tietoa voimakkaasta "hepulista" uudelleen. Oon just minfossa tätä tänään kummastellut, ilmeisesti vääriä johtopäätöksiä tehnyt, ups! No ei se mitään, erehtyminen on inhimillistä eikä mitenkään minulle vierasta. Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä, kun uutta pohdittavaa saimme.

Ja Temepori. Älä heitä toivoasi minun suhteeni, ihmeitä on kuulemma tapahtunut. Vähän kyllä väitettä epäilen. En sille mitään voi.

Harmittaa jo valmiiksi, jos annaanna onnistui täältä lopauttamaan hyvin virinneen keskustelun, jossa sentään on mukana joku asioista tietäväkin. :(

Itsekin minfossa kirjoittelen, mutta Johannan ketjuun ei ole kyllä tehnyt mieli mitään kirjoittaa, koska asiani olisi ollut joka tapauksessa enemmän lautamiesosion asiaa..
Jokaisen viestin olen kylläkin ajatuksella lukenut.

Ymmärrän annaanna mitä haet takaa provokatiivisuudellasi, mutta ehkäpä se tie on jo todettu vääräksi. Hieman empaattisuutta peliin ja viesteihisi kiitos!
(ja ei, tarkoitus ei ole lytätä sinua, ota tämä ihan _oikeasti_ rakentavana kritiikkinä)

Temepori:
"Olen ollut siinä käsityksessä että Johannaa kyllä etsittiin silloin katoamisen jälkeen? Jotain omaisten ja vapaaehtoisten järjestämiä maastoetsintöjä siellä Kahaluodossa päin?"

Osaatko sanoa, että etsittiinkö Johannaa vain tuolta alueelta?
Onko vesistöillä tehty mitään tutkimuksia?

Ja pakko vielä udella (tietenkään ei ole pakko vastata), että tiedätkö jäivätkö todellakin kaikki Johannan henkilökohtaiset tavarat sinne, mistä liikkeelle lähti?

"Osaatko sanoa, että etsittiinkö Johannaa vain tuolta alueelta?
Onko vesistöillä tehty mitään tutkimuksia?"

Kovin tarkkaan en osaa sanoa, en ollut tuolloin Suomessa ja asia on jäänyt hieman pimentoon. Käsittääkseni kuitenkin etsinnät keskittyivät alueelle josta Johannasta oli viimeiset havainnot tehty. Erillisiä etsintöjä vesistöihin ei tietääkseni tehty, samalla on voitu tarkastaa niitäkin matkan varrelta tai muuten.


Näin minulle on myös kerrottu että suunnilleen kaikki mitä Johannalla oli mukana jäi sinne kahaluotoon, jotain taskuun mahtuvaa on toki voinut ottaa mukaansakin kun tuskin muut paikalla olleet tarkkaan tiesivät mitä kaikkea Johannalla oli mukana. Sama koskee sitä meikkipussia, tuskin kukaan muu kuin Johanna itse tiesi mitä kaikkea siellä oli joten on mahdoton sanoa ottiko hän sieltä jotain mukaansa vai putosiko laukku vahingossa vai mitä siinä tapahtui. Kännykkä, lompakko ja avaimet joka tapauksessa kuulemma jäivät asunnolle josta poistui, käsittääkseni käsilaukkuun tai sen läheisyyteen. Tarkennan vielä että ei ole viitteitä siitä että Johanna olisi ottanut mitään erityistä mukaansa mutta ei sitä voida poiskaan sulkea. Vaikka tuntisi ihmisen hyvin on silti hyvin vaikea lähteä erittelemään kaikkea mitä tällä tulisi olla mukanaan/kodissaan tai mitä sieltä mahdollisesti puuttuu (erityisesti kun puhutaan pienistä, mahdollisesti taskuun mahtuvista tavaroista).


Toki itsekin ymmärrän mitä annaanna ajaa takaa provokatiivisella tyylillään, jossain vaiheessa kuitenkin voisi mielestäni todeta että se oma tapa ei ole kaikkein paras ja koittaa jotain muuta. Tänne hän sai keskustelua aikaan kun teki asiallisen avauksen ja sitten kun taas palasi itselleen ilmeisen normaaliin tapaan keskustella niin tyrehdytti keskustelun. Toivotaan että tästä päästään eteenpäin.

Hei.
Kuulin ystävältä että täällä keskustellaan Johannasta ja hänen katoamisesta. Olen Johannan ystävä, melko läheinen sellainen omasta mielestäni. En usko että tulen kovin paljoa aiheesta kirjoittamaan mutta ainakin tämän yhden viestin nyt teille osoitan. Ensin kiitokset kaikille teille jotka tavalla ja toisella pidätte yllä muistoa Johannasta, on hienoa että vieraitakin ihmisiä kiinnostaa kadonneen kohtalo ja se lämmittää sydäntäni kun ajattelen että Johanna on myös teidän ajatuksissanne useinkin. Kiitokset osoitan myös m.infon kirjoittajille, olen ajoittain lukenut kirjoituksia mutta koska aihe ei minua kosketa/kiinnosta muiden kuin Johannan osalta niin en ole katsonut aiheelliseksi liittyä keskusteluun. Tästä pääsenkin heti ensimmäiseen kummastusta herättäneeseen seikkaan jota pyrin selittämään: Johannalle ei ole internetissä mitään yleistä muistosivua. Tämä johtuu ihan siitä millaisia ihmisiä Johanna ja hänen läheisensä ovat, emme me missään amishien mailla elä mutta internet ei myöskään hallitse elämäämme. Olemme muistelleet Johannaa ja "puineet" katoamista paljonkin, mutta teemme sen kasvokkain, emme vieraiden ihmisten silmien alla. Olen hämmästynyt siitä että tuonlaista toimintaa voi joku pitää outona tai poikkeavana, itse ihmettelen enemmän ihmisten yleistynyttä tapaa surra julkisesti ja varsinkin julkeuttaa pyytää, jopa vaatia omaisia suremaan julkisesti. Toinen asia joka on tuotu esiin syynä tietojen pyytämiselle on viitannut Johannan lapseen ja siihen että myöhemmin hän kenties tulee googlettamaan äitinsä nimen ja löytämään keskustelut. Varmaan hän tulee näin tekemään mutta hänen läheisensä ovat myös pitäneet huolta siitä että internet ei ole ainoa eikä ensimmäinen paikka josta hän saa tietoa äidistään sitä kaivatessaan. Kansioissa on valokuvia, kertomuksia, kirjeitä jne ja myös lehtijutut ovat tallessa sitä päivää varten kun niitä tarvitaan. Tämä keskustelu on varmasti tuonut esiin uusia asioita ns. tavalliselle lukijalle, poliisilla ja omaisilla tämä kaikki on kuitenkin ollut jo tiedossa joten ainoaksi meriitiksi jäänee tiedonjanoisten ruokkiminen. Lähes kaikki oleellinen on kerrottu jo lehdissä, ei ole olemassa muuta tietoa joka jotenkin antaisi vihjettä Johannan kohtalosta. Ikävä kyllä Johanna katosi kuin tuhka tuuleen, ei ennakkovaroitusta, ei jälkiä, ei jäähyväisiä.. Eikä myöskään epäilyttäviä kadonneita autoja tai humalaista miesjoukkoa joka yhteistuumin tappoi Johannan. Itseäni erilaiset arvelut tapahtumien kulusta eivät ole loukanneet, en tunne niiden koskevan sitä Johannaa joka oli ystäväni vaan jotain muuta "kadonnutta Johannaa", ikään kuin ne olisivat kaksi erillistä henkilöä itselleni. Tottakai meistä monia ihmetytti/ihmetyttää Johannan käytös katoamispäivänä, tekstiviesti, puhelu.. Totuus on kuitenkin että ne ovat tapahtumia jotka sinällään eivät olisi meitä ihmetyttäneet, ne ihmetyttävät vain liitettynä katoamiseen. Merkittävä seikka tosin. Samaan aikaan olen ihmetellyt miksei Johanna pyytänyt apua muilta ystäviltään, jos hän todella tarvitsi apua tai kyydin niin hän olisi sen saanut vaikka minulle soittamalla. En kuullut hänestä tuona päivänä mitään. En tiedä mitä Johannalle tapahtui, mikään mahdollinen tapahtumienkulku ei tunnu todennäköiseltä tai "oikealta", joskus tuntuu kuin palapelistä puuttuisi yksi iso palanen mutta toisaalta en ymmärrä mihin sellaisen palasen saisi mahtumaan. Kokonaiskuva meillä on alusta asti ollut hyvä, ei siitä tunnu puuttuvan paloja. Johannan lapsi voi hyvin, olosuhteisiin nähden. Hän asuu Johannan äidin luona mutta tapaa isäänsä. Johannan kadottua lapsi, isä ja koirat viettivät kaikki aikaa muutaman Johannan omaisen luona. Välit olivat siis hyvät ja ovat sitä edelleen, samoin Johannan ystävillä on hyvät välit Johannan äitiin ja Johannan lapsen isään. Kaikilla on yhteinen ikävä ja tarpeeksi vaikeaa ilman että alamme joukostamme etsiä syyllistä. En aio kertoa enempää yksityiskohtia, kaikki tarpeellinen on jo kerrottu ja loppu menee yksityisasioiden puolelle. Kenenkään ulkopuolisen ei tarvitse tietää Johannan osoitetta tai sitä millaisia lääkkeitä hänelle mahdollisesti oli määrätty. Poliisi tietää ja se riittäköön. Kukin tehköön tekstistäni sen päätelmän kuin haluaa, vastuuhan on aina lukijalla. Toivottavasti muistin nyt kirjoittaa kaiken mitä mielessäni pyörittelin, jos en niin kenties palaan asiaan. Kiitos vielä teille, erityisesti niille jotka ovat Johannasta kirjoittaneet kauniisti ja kunnioittavasti ja myös sille joka minut ohjasti juttujanne lukemaan. Toivomme sydämistämme että Johanna löytyy ja saamme hänet siunattuun maahan sekä konkreettisen paikan jossa saisimme häntä muistella ja hänen elämäänsä juhlia. Voimia jokaiselle samanlaisen asian kanssa taistelevalle.

Kiitos J:nLäheiselle.

Olen kiitollinen ajastasi ja vaivannäöstäsi. Ei varmasti helppoa ole, tai tiedän ettei helppoa ole, näin ikävästä asiasta yhtään mitään yhtään mihinkään kirjoittaa. Elämä vaan joskus niin nurjaapuolta näyttää meille. Elämänkokemukset meillä jokaisella on takanamme. Epätietoisuus, surra kadoksiin jäänyttä.


Joku varmaan viestisi kopsaa sinne minfoon, mutta jos et halua niin viestitä kiireesti. Kopsaaja voi ehtiä sen poistamaan, jos niin haluat. Tarpeellinen se siellä olisi.
Sinä et minua tekemisistäni nimeltä moittinut, jos olen viesteilläni loukannut, niin pahoillani olen. Ainakin avoimesti olen kertonut mitä olen tekemässä ja mikä nimimerkkini missäkin on. Sillä puolustaudun. Olen ilmoittanut mikä itseänikin ällöttää. Tietoja kalastelen. Faktoja, tai siis minfofaktoja, nettifaktoja, Kauttasi sain, vaikkakin mahdottoman epäsuorasti, tiedon autosta. Tämän päivän saaliis siis voisi olla epäilys tuon ex/avokilta saaduksi väitetyn tiedon paikkansapitävyydestä. On väitetty, että ex/avokki olisi kertonut "jonkun" auton hakeneen lauantaina pihasta. Nyt on kasassa kaksi vastakkaista "tietoa".


Taisin tuollaisen muistosivunkin mainita. Ikinä yhdelläkään käynyt, mutta minfossa usein viitataan joihinkin facebookin sivuihin, joissa kadonneita kaipaillaan. Kovasti minäkin vierastan sellaista suremista, mutta usein nuorten ihmisten ystävät sellaisia tuntuvat perustavan. Ja on olemassa erityisiä kadonneiden peräänkuuluttamiseen ja etsimiseen keskittyneitä sivustoja. Niistä minfossa yleensä myös keskustellaan. Vaikka Johannan on viestien perusteella useampikin henkilö vuosi takaperin olettanut olleen omaehtoisesti hukassa, niin ilmeisesti henkilön tuntien tiedettiin, ettei ainakaan netin kautta kannata yrittää tavoitella. Ehkä lehdistö ei omaisia lähestynyt palstatilaa tarjoten tai järkyttyneet ja murheenmurtamat omaiset eivät kertakaikkiaan jaksaneet keskittyä toimittajien uteluihin. Tätä kokonaistilannetta ihmettelin, se kehnon kirjoitustaitoni takia on muuttunut lukijoiden silmiin ihan muuksi.
Tämän Läheisen viestin myötä nyt ikävä kyllä tuntuu vähenevän sekin toivonhippu, että Johanna olisi jostakin syystä jossakin tavoittamattomissa omasta halustaan ja siitä omaisille ilmoittanut. Ei sitten ole näin.

Osoitan jälleen empatiakyvyttömyyttäni ja ihan vain itsekseni ihmettelen, että miksi se Johannasta julkaistu kuva oli niin ei-näköinen, että jopa poliisin suulla sanottiin, ettei se vastaa todellisuutta. Vain silmistä kertoi tuttu kohteen tunnistaneen. Jos poliiseille on kerrottu kuvan "kehnous", niin miksi moisen julkaisivat. Usein pienistä lapsista äitinsä kanssa kuvia kännyköillä sun muilla napsitaan. En siis syyllistä omaisia kehnosta kuvasta. Parempikin löytyi. Kunhan kummastelen. "Me tässä etsiskellään henkilöä joka ei ole tämän kuvan näköinen".
Tämäkin vaan on yksi sellainen kummallinen juttu tässä asiassa. Ei ihan jokapäiväistä toimintaa.
(ja en minä osoitetta ole kaivannut, mitä minä sillä, vaan "osoitetta", kotikuntaa tai -kaupunkia)

Niin. Annettaisiin asian vain olla. Unohdettaisiin.
Ei välitettäisi ottaa selvää. Ei perään huudeltaisi.
Jälkipolvia kiellettäisiin vanhoja muistelemasta.
Haukuttaisiin ja sätittäisiin ristiriitaisuuksien pohtijoita. Kiellettäisiin kirjoittamasta, kavennettaisiin sananvapauksia.
"Hepuleilla" peloteltaisiin ihmisiä hiljaisiksi. Läheteltäisiin outoja yksityisviestejä.

Tosiasia on, että JOKU tietää. Minä se en ole. Tiiätkö Sinä oikeesti jotakin, vai auotko Sinäkin vain päätäsi palstoilla. Pätemisen tarpeesta. Joku oikeesti tietää mitä on tapahtunut, muttei oo vielä kertonut. Luuleko et ihmiset unohtaa.

Ootko Alth huomannut, ettei ihmiset ikinä unohda.

Vielä neljänkymmenen vuoden jälkeen Kankaanpäässä halutaan tietää kuka raiskasi ja murhasi Helena Jämiäluoman vuonna 1972, hänen kohtaloaan tällä Kankaanpää -palstalla pohditaan. Siinä ketjussa nimiä vilisee. Neljäkymmentä vuotta. Kuin olisi eilen tapahtunut. Moni murhamies on siinä ajassa tuomionsa sovittanut ja elämäänsä jatkanut. Ei niitä jo sovitettuja juttuja palstoilla pohdita.

Mun tietämisillä ei oo merkitystä.

Onkohan tällä nimimerkillä annaana/ lapsen kohtalo joku erityinen syy kirjoittaa asiansa näin yodamaisessa sanajärjestyksessä :D

tulee aika myöhässä mun kirjotukseni,mutta johanna tuli mieleeni , mä tunsin johannan kouluaikoina hengailtiin paljon yhdessä, ja kyllä asui kankaanpäässä niinsanotun käpymontun vieressä olevassa omakotitalossa.

onko johannasta kuulunut?

kyllä asui k-päässä.

Mitään uutta?

Onko kellään mitään uutta tähän tapaukseen? Minton kahlasin läpi tämän tapauksen tiimoilta ja olen joskus muutama vuosi takaperin tuon samaisen ketjun lukenu läpi, myös oman serkkuni henkirikos löytyy tuolta minfosta, mutta siitä ei enempää, kun tekee tiukkaa etes miettiä sitä. Mulla väikkyy mielessä onnettomuus ja siihen joutunut jo ihan selänkin takia. Lääkkeillä on lopulta aika pieni kävis saada itseään hengiltä, eli en todellakaan pidä itsemurhaa mahdollisena lääkkeillä. Toisaalta tässäkin tapauksessa väkisinkin sormi osoittaa exää kohtaan ja myös hänen kavereitaan. Mutta näissä tapauksissa on yleensä se yksinkertainen ratkaisu, eli itellä tulee mieleeni onnettomuus ja jotenkin liittyy ihan varmasti selkään ja kipuihin. Itselläni on sairaus, mikä aiheuttaa rajuja kipuja ja minulla on siihen lääkitys ja lääkkeet aiheuttaa väsymystä, huonoa oloa ja hieman huimausta. Tosin kivut itessään jo aiheuttaa oksentelua, itkua ja ryhtyikin painunut etukumaraan ja löydöksiä on silti vaikka on kerran leikattu. Elämä pysähtyy kroonisten kipujen takia ja monella katoaa ystävät silloin ja kuormittaa mieltä, ihminen muuttuu kipujen myötä ja veikkaan, että niin on käynyt Johannallekkin. Kipujen kanssa eläminen on vaikeeta, itselläni on arki vaikeeta kipujen takia ja en liiku kotoa mihinkään, kun en uskalla suunnitella mitään, enkä luvata kellekkään mitään. Mun aika menee lääkkeettömien kivun hallinta keinojen tekoon ja niistä on tullut rituaali ja siihen lääkkeet.

Eli, siltikin uskon enempi onnettomuuteen, mutta on joutunut johonkin niin, ettei kukaan ole siitä kulkenut ohi. Tutkiikohan poliisi vielä tätä? Miksi ei tapausta voisi nostaa otsikoihin edes välillä? Onko kukaan kuullut edes huhuja tästä?

Ihan skarppina johanna oli kun häntä näki ja jutteli. Eikä ollut masentunut enkä usko itsemurhaan. Jos ihminen tekee itsemurhan, niin eikai se ensiks pyydä kyytiä peloissaan. Mitä tulee tuohon Johannan avunpyyntöön ja liioittelu asiaan, niin en kyllä huomannut moista koskaan. Ei ainakaan minulle koskaan väritellyt asioita vaikka oli jotain palvelusta vailla. Ja noista katoamistempuista en kyllä tiedä saati ole kuullut sitten ala asteen ku kiukutteli äitilleen. Ainakaa minulta ei ollut koskaan kadoksissa tai ettenkö olisi häntä tavoittanut. Ja se tekstiviesti jonka lähetti, meni suunnilleen näin: Tuu pliis hakeen meidät pois porista, mä luulen että pasi(nimi muutettu) ja sen kaverit aikoo tehä mulle ja heidille jotain pahaa. Nyt on oikeesti hätä! Soita!! Tuo viesti kuitattiin luetuksi vasta seuraavana aamuna, ja silloin Johannan puhelin oli kiinni,eikä koskaan enään päälle mennyt. Miksei hypännyt autoon ja ajanut pois itse.. Miksi yritti kovasti soitella ympäriinsä, mutta kuitenkin laittoi puhelimen kiinni ja jätti sen sinne.. Miksei juossut pakoon ja jatkanut soittamista.. Kuka pelkää että omaa lasta satutetaan ja jättää sen ja pakenee itse. Ja koiransa. En ole sellaisesta äiti ihmisestä koskaan kuullutkaan. Enkä usko kuulemaani nytkään. Kaikki nuo asiat, ei vaan käy järkeen millään tavalla. Johannalla oli myös salasuhde exänsä kaverin kanssa. Tai en tiedä suhteesta, muutamia kertoja olivat sängyssä. Johanna olisi kyllä ollut halukas enempäänki, mutta tämä toinen ei ilmeisesti niinkään. Jos minun kumppani katoaisi tuollai, niin kyllä minä hädissäni soittelisin hänen kavereita läpi, että onko kukaan nähnyt tai kuullut mitään. Mutta Johannan kohdalla ei kukaan kysellyt mitään. Kolmen päivän jälkeen puhelua alettiin tekemään poriin päin kysellen missä johanna on. Ei tietoa. Kolmessa päivässä ehtii mihinpäin suomea tahansa. Oliskohan se käärinyt itsensä kananhäkkiverkkoon ja liftannu pohjosiin ja hypänny kalojen ruuaksi järveen tai suohon. Lämpökamerat ei häntä löytäneet ainakaan porista. Millä, ja miten hän on mennyt johonkin, kun jätti rahat ja kaikki tavarat eikä ottanut mitään mukaan. Miten hän on tavoittanut enään ketään, ja miten kukaan olisi osannut häntä sieltä hakea tai etsiä, kun hän ilmoitti hädästänsä tasan kahdelle ihmiselle. Äidilleen joka soitti poliisit, ja toinen luki viestin seuraavana aamuna. Eihän hänellä ole ollut katoamis aikomusta saati itsemurha aikeita, kun on soitellut apua ja kyytiä hakemaan häntä pois. Mahtaako koskaan likkaa löytyä tai selvitä mitä hänelle oikein on tapahtunut. Sääliksi käy hänen läheisiään ja perhettä. Ja lasta. Asuukohan pikkuneiti isänsä luona ja vaiko mummillaan. Itse en koskaan tavannut tytön oikeaa isää, hirveesti eivät yhteyttä pitäneet. Toivon heille kaikkea hyvää ja onnellista elämää kaikesta huolimatta.