ja saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
Maatalouden ympäristötuki onnistunut
34
276
Vastaukset
- Järvien tila
erinomainen, kaikissa järvissämme voi uida.
- Laitetaanko Typpeä
Ja paskat 300 milj euroa on mennyt joka vuosi jussien taskuun ja norjalaisille apulanta firmalle.siis yhteensä 3,3 miljardia mitä tuki on ollut voimassa,järvien tilasta saamme tänä kesänä esimerkkiä ? puhumatakaan suomenlahdesta ja itämerestä,sinne ne lopulta päättyy.
- Maataloustuki,
on 1,9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet ja kuluttajat kuittaa koko tuen halpana ruokana. Järvistämme voi juoda, Helsinkgiläiset juovat Päijänteen vettä, Itämerikin puhdistuisi jos kaupunkilaisten paskaputket käännettäisiin maalle päin.
- sinne päätyy
Koska viherrakentamisen fosforia ei sääntele kukaan ja materia saadaan justiin jätepuhdistamoitten kompostiaumasta. Nii jasitte vielä tehdään joka alikulu matalimpaan kohtaan sadevesi viemäri, joka vie liukoset herkut ja koiran paska-ravinteet lähimpään itämereen.
- on se
Niin no merien saastuminen johtuu kyllä suurimmaksi osaksi teollisuuden ja kaupunkien päästöistä ja Suomenlahden saastuttaa Ryssät.Suomen suurin saastuttaja on edelleen teollisuus josta paperitehtaat suurin syyllinen.
- Lähtötasot...
Niin siis tuoko raportti?
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
Analysoidaanpa tarkemmin vaikkapa taulukkoa sivulla 51 joka on typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%
Suomi 83 / 55 / -34
Ranska 63 / 54 / -16
Ruotsi 57 / 48 / -16
Tanska 178 / 127 / -29
Englanti 56 / 43 / -23
Saksa 145 / 113 / -22
Mitäpä nuo luvut maanviljelyä ymmärtävälle kertovat? Ensinnäkin sen että meillä lähtötaso satotasoon nähden ollut todella korkea. Vertailu vaikkapa Ruotsiin jossa kuitenkin satotaso 1000-2000 kg/ha suurempi niin heillä on lähtötaso kg N / ha ollut suurinpiirtein sama kuin se taso mihin meillä on päästy nyt vasta. Ja kun satotasoero huomioidaan niin typpitase on heillä merkittävästi parempi. Samoin Englanti ja Ranska. Tanska on oma lukunsa, intensivinen kotieläintalous tuottaa runsaasti typpeä.
Mutta kaiken kaikkiaan raportin luvuista voi nähdä että vaikka meillä tuo vähennys-% on suurimpien joukossa niin syynä on pitkälti se että meillä lähtötaso muihin nähden satotaso huomioiden on ollut järkyttävän korkea. Eli kyse on tuosta metsäteollisuuden puhdistamisilmiöstä eli että muilla on lähtötilanne ollut merkittävästi parempi kuin meillä. Kun asiat ovat huonosti niin prosentuaalisia parannuksia on helpommin saatavissa kuin silloin kun asiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Tämä näkyy myös kaaviosta sivulta 57 jossa on typen käytön tehokkuus. Meillä lähtötaso järkyttävän alhainen muihin nähden ja nyt aletaan vasta olla muiden tasolla.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli meillä ei ole vielä edes saavutettu sitä tasoa joka oli Ruotsissa lähtötaso. Mutta että kaiken kaikkiaan niin vaikka nuo prosentuaaliset parannukset meillä ovat suuria niin koska meillä on lähtötaso ollut merkittävästi huonompi kuin muilla niin vasta nyt aletaan lähestyä muiden tasoa. Tämä näkyy hyvin tuosta fosforin hyväksikäytön kertovasta taulukosta sivulla 61. - Provoilija syytää
Taas valheita tuutin täydeltä kun ei ole päivänkään käytännön kokemusta maanviljelystä, numeroita kyllä pyörittelee...
Kuinkahan eroaa etelä-ruotsin maaperä suomalaisesta????- Kokemusta...
Maata on viljelty yhteensä 35 vuotta ja kokonaan omiin nimiin viimeiset 20 vuotta... Ja on käyty mm tutustumassa siihen Etelä-Ruotsin maaperään ns tuntumalta, ihan saappaat jalassa.
- Jassoo..
Kokemusta... kirjoitti:
Maata on viljelty yhteensä 35 vuotta ja kokonaan omiin nimiin viimeiset 20 vuotta... Ja on käyty mm tutustumassa siihen Etelä-Ruotsin maaperään ns tuntumalta, ihan saappaat jalassa.
huomasit varmaan että siellä lannoitetaan tuplasti ja viljely on voimaperäistä.
- Kokemusta...
Jassoo.. kirjoitti:
huomasit varmaan että siellä lannoitetaan tuplasti ja viljely on voimaperäistä.
"huomasit varmaan että siellä lannoitetaan tuplasti ja viljely on voimaperäistä. "
Noin voi sanoa vain täysin asioita tuntematon... Nythän on niin että kuten varmaan osaat arvatakin niin olin siellä jo 80-luvulla kun omaa tilaa ton verran pitänyt. Kun meillä maksettiin silloin vehnästä kolme markkaa kilo kun rajat oli kiinni ja korkeahinta käytössä niin Ruotsissa oli viljat lähes maailmanmarkkinahinnoissa, kruunun kilo. Puintiaikaan kun meni vähän viljaa maahan niin (nuuka) isäntä vaan totesi että "Ifall man ser en krona på market så blockar man upp den. Ifall man ser en kilo säde i market så är det värd en krona och man blockar up den också". Mutta siellä ei maataloutta hyysätty ja tuettu siihen malliin kuin meillä ja siksi siellä omaksuttiin taloudellisesti järkevät lannoitusmäärät ja paljon ennen kuin meillä kun ne tulivat vasta EUn myötä ja ympäristötuen pakottaessa. - Niinkö..
Kokemusta... kirjoitti:
"huomasit varmaan että siellä lannoitetaan tuplasti ja viljely on voimaperäistä. "
Noin voi sanoa vain täysin asioita tuntematon... Nythän on niin että kuten varmaan osaat arvatakin niin olin siellä jo 80-luvulla kun omaa tilaa ton verran pitänyt. Kun meillä maksettiin silloin vehnästä kolme markkaa kilo kun rajat oli kiinni ja korkeahinta käytössä niin Ruotsissa oli viljat lähes maailmanmarkkinahinnoissa, kruunun kilo. Puintiaikaan kun meni vähän viljaa maahan niin (nuuka) isäntä vaan totesi että "Ifall man ser en krona på market så blockar man upp den. Ifall man ser en kilo säde i market så är det värd en krona och man blockar up den också". Mutta siellä ei maataloutta hyysätty ja tuettu siihen malliin kuin meillä ja siksi siellä omaksuttiin taloudellisesti järkevät lannoitusmäärät ja paljon ennen kuin meillä kun ne tulivat vasta EUn myötä ja ympäristötuen pakottaessa.että puolta suuremmat sadot pienemmällä lannoituksella, joku kirjoittaa nyt paskaa tai sitten LÄHTÖTASOT RAVINTEISSA ON HÄLYTTÄVÄN KORKEAT..
- Kokemusta...
Niinkö.. kirjoitti:
että puolta suuremmat sadot pienemmällä lannoituksella, joku kirjoittaa nyt paskaa tai sitten LÄHTÖTASOT RAVINTEISSA ON HÄLYTTÄVÄN KORKEAT..
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi?
Katsos tuolta
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
vaikka sivut 51, 57, 58 ja 61. Normaali lukutaidolla ja älyllä varustettu henkilö tajuaa että niissä on myös sellainen asia kuin hyötysuhde. Eli jos meillä laitetaan 10 kiloa fosforia lannoitteena peltoon niin sadossa on sitoutunut tuosta fosforista vain 5 kiloa. Sen sijaan kun Ruotsissa laitetaan lannoitteena 10 kiloa fosforia niin siitä on sadossa 8 kiloa. Nämä nyt olivat luvut ihan esimerkki mutta tajuat idean? Meillä ylilannoitetaan raskaasti siihen nähden mitä satoja saadaan, muualla sato vastaa paremmin annettuja ravinnemääriä. Se selviää kyllä kun luet nuo sivut tuosta raportista. Siis jos perustiedot maataloudesta ja ravinnetaseista ovat kunnossa ja normaaliälyinen. - Johan nyt..
Kokemusta... kirjoitti:
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi?
Katsos tuolta
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
vaikka sivut 51, 57, 58 ja 61. Normaali lukutaidolla ja älyllä varustettu henkilö tajuaa että niissä on myös sellainen asia kuin hyötysuhde. Eli jos meillä laitetaan 10 kiloa fosforia lannoitteena peltoon niin sadossa on sitoutunut tuosta fosforista vain 5 kiloa. Sen sijaan kun Ruotsissa laitetaan lannoitteena 10 kiloa fosforia niin siitä on sadossa 8 kiloa. Nämä nyt olivat luvut ihan esimerkki mutta tajuat idean? Meillä ylilannoitetaan raskaasti siihen nähden mitä satoja saadaan, muualla sato vastaa paremmin annettuja ravinnemääriä. Se selviää kyllä kun luet nuo sivut tuosta raportista. Siis jos perustiedot maataloudesta ja ravinnetaseista ovat kunnossa ja normaaliälyinen.taisit narahtaa valeesta vai onko joku järkevä selitys sille miksi kallista fosforia Suomalainen viljelijä laitta maahan 10 kiloa jos viljavuustutkimuksen mukaan ei saa laitta yhtään ja sanktiotkin on tuntuvat jos tuollaisesta holtittomuudesta jää kiinni..
- Järjen köyhyyttä?
Johan nyt.. kirjoitti:
taisit narahtaa valeesta vai onko joku järkevä selitys sille miksi kallista fosforia Suomalainen viljelijä laitta maahan 10 kiloa jos viljavuustutkimuksen mukaan ei saa laitta yhtään ja sanktiotkin on tuntuvat jos tuollaisesta holtittomuudesta jää kiinni..
"onko joku järkevä selitys sille miksi kallista fosforia Suomalainen viljelijä laitta maahan 10 kiloa"
Niin, tuota voi kysyä että miksi. Ihmettelen sitä kovasti itsekin. Mutta tuosta OECDn raportista
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
jota aloituksessa kovasti kehutaan että miten se todistaa että ympäristötuki on tehonnut niin taulukosta sivulta 58 ja löytyy että fosforia
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli luvut kg per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%. Meillä siis 90-92 mennyt 20 kg/ha ja vielä 02-04 8 kg/ha kun taas Ruotsissa vastavasti 5 kg/ha ja 2 kg/ha. Samaan aikaan Ruotsin hehtaarisadot ovat koko ajan olleet korkeampia. Mutta että minä en ymmärrä mistä tällainen järjetön fosforin kylväminen johtuu, ehkäpä asiantuntijana osaat paremmin selittää? - Juu, järki
Järjen köyhyyttä? kirjoitti:
"onko joku järkevä selitys sille miksi kallista fosforia Suomalainen viljelijä laitta maahan 10 kiloa"
Niin, tuota voi kysyä että miksi. Ihmettelen sitä kovasti itsekin. Mutta tuosta OECDn raportista
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
jota aloituksessa kovasti kehutaan että miten se todistaa että ympäristötuki on tehonnut niin taulukosta sivulta 58 ja löytyy että fosforia
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli luvut kg per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%. Meillä siis 90-92 mennyt 20 kg/ha ja vielä 02-04 8 kg/ha kun taas Ruotsissa vastavasti 5 kg/ha ja 2 kg/ha. Samaan aikaan Ruotsin hehtaarisadot ovat koko ajan olleet korkeampia. Mutta että minä en ymmärrä mistä tällainen järjetön fosforin kylväminen johtuu, ehkäpä asiantuntijana osaat paremmin selittää?ei piisaa tähän, että puolta suuremmat sadot pienemmällä lannoituksella, joku kirjoittaa nyt ****** tai sitten LÄHTÖTASOT RAVINTEISSA ON HÄLYTTÄVÄN KORKEAT..
- Järjen köyhyyttä?
Juu, järki kirjoitti:
ei piisaa tähän, että puolta suuremmat sadot pienemmällä lannoituksella, joku kirjoittaa nyt ****** tai sitten LÄHTÖTASOT RAVINTEISSA ON HÄLYTTÄVÄN KORKEAT..
Niin siis nuo luvuthan on suoraan otettu tuosta aloittajan kovasti kehumasta asiantuntevasta OECDn raportista... Voit lukea ne siitä itsekin niin ei tarvi luulla että minä valehtelen...
- Sitä varmaan..
Järjen köyhyyttä? kirjoitti:
Niin siis nuo luvuthan on suoraan otettu tuosta aloittajan kovasti kehumasta asiantuntevasta OECDn raportista... Voit lukea ne siitä itsekin niin ei tarvi luulla että minä valehtelen...
Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi "typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään."
- Lähtötasot?
Sitä varmaan.. kirjoitti:
Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi "typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään."
Mutta kuten tuossa on ollut esillä niin noi prosentit ei kerro koko totuutta. Vaikkapa noi fosforiluvut Suomi / Ruotsi että
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
niin meillä on leikattu tuolla jaksolla eli 90-92 / 02-04 tuon 60 ja Ruotsissa 65% mutta silti meillä käytetään yhä enemmän fosforia kuin mikä oli Ruotsin lähtötaso ja silti meillä on pienempi satotaso.
Vastaavasti typessä
Suomi 83 / 55 / -34
Ruotsi 57 / 48 / -16
niin meillä leikattu kulutusta jopa 34% ja Ruotsissa vain 16%. Silti meillä käytetään edelleen typpeä enemmän kuin oli Ruotsin lähtötaso ja satotaso meillä on alempi.
Eli prosentit eivät oikein kerro koko totuutta. Vaikka noin vähennys-prosentit ovat messevät niin massiivisesta vähennyksestä huolimatta meillä on edelleen heikompi tai vastaava tilanne kuin mitä oli Ruotsin lähtötaso. - Höpön pöpöä..
Lähtötasot? kirjoitti:
Mutta kuten tuossa on ollut esillä niin noi prosentit ei kerro koko totuutta. Vaikkapa noi fosforiluvut Suomi / Ruotsi että
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
niin meillä on leikattu tuolla jaksolla eli 90-92 / 02-04 tuon 60 ja Ruotsissa 65% mutta silti meillä käytetään yhä enemmän fosforia kuin mikä oli Ruotsin lähtötaso ja silti meillä on pienempi satotaso.
Vastaavasti typessä
Suomi 83 / 55 / -34
Ruotsi 57 / 48 / -16
niin meillä leikattu kulutusta jopa 34% ja Ruotsissa vain 16%. Silti meillä käytetään edelleen typpeä enemmän kuin oli Ruotsin lähtötaso ja satotaso meillä on alempi.
Eli prosentit eivät oikein kerro koko totuutta. Vaikka noin vähennys-prosentit ovat messevät niin massiivisesta vähennyksestä huolimatta meillä on edelleen heikompi tai vastaava tilanne kuin mitä oli Ruotsin lähtötaso.Mitä ne sitten kertoo, Suomessa asian eteen tehty jotakin, muualla ei.
- Kertoo...
Se kertoo sen että meillä on asian eteen tehty jotakin. Tosin kymmenen vuotta myöhemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa...
Ja ainakin Ruotsissa ovat edelleen jatkaneet. Se vaan on vaikeampi jo valmiiksi hyvää tilannetta parantaa prosenteissa... Otetaan esimerkkinä vaikkapa paperitehdas. Jos se laskee jätevedet suoraan vesistöön niin on helppo tehdä puhdistamo joka poistaa jätteestä 60%. Mutta tuon jälkeen onkin jo vaikeampaa tehdä puhdistamo joka siitä tilanteesta edelleen poistaa 60% jätteestä, voi olla että joudutaan tyytymään 20% tulokseen vaikka työtä joudutaan tekemään enemmän.
Mutta että näin. Muualla tehty jos aikaa töitä että päästy jo 10 vuotta sitten tilanteeseen jossa meillä ollaan vasta nyt.- Ei natsaa alkuunkaan
että puolta suuremmat sadot pienemmällä lannoituksella, joku kirjoittaa nyt ****** tai sitten LÄHTÖTASOT RAVINTEISSA ON HÄLYTTÄVÄN KORKEAT..
- Sadot...
Onhan meilläkin sellainen tilanne että kun on kaksi viljelijää jotka molemmat lannoittavat ympäristöehtojen maksimitasolla eli sama määrä typpeä ja fosforia niin toinen vetää 2 tonnia hehtaarilta ja toinen 6 tonnia hehtaarilta... Voivat olla vielä naapuritilatkin...
- soopaa silmille
Kehutko itseäsi Vittinen? Kaikki tuo näet on soopaa. OECD päsmäsi taloutta vuosikaudet ja nyt meille on biljoonien maksut tulossa. Eikö se osoita mistä on kysymys. Ympäristötuki on vain suurtilojen auttamiskassa ja keino hävittää todellinen ongelma. Ympäristötuki likaa vesistöt ja ilman. Kun myrkkyjen käytöstä saa ympäristötukea lisää niin ei kai se vähennä myrkkyjen käyttöä? Tämän vuoksi mehiläiset ja ampiaiset ovat kuolleet monin paikoin myös Suomesta. Järvien kalakanta on romahtanut kun myrkyt tuhoavat suuren osan ravintoketjusta.
Lietelanta tuhoaa ilmanlaadun ja aiheuttaa hengitysongelmia kaikille muille kuin lannanlevittäjille jotka saavat ympäristötukia tästä ympäristön täydellisestä pilaamisesta.
Suorakylvöä hehkutetaan maapallon pelastajaksi. Eilenkin joku mäntti viljelijä pauhasi sen puolesta,vaan ei sanallakaan maininnut että suorakylvö vaatii moninkertaiset myrkyt jotta kasvit pärjäisivät. Suorakylvö saa ympäristötukea vaikka sen seuraukset ovat ravintoketjuille erittäin vakavat.
Nämä ongelmat eivät lopu ympäristötuilla vaan kielloilla. Luomukaan ei saa puhtaita papereita koska siinä on sallittu mopnet vippakonstit kuten rehun kemikaalit ja mädä'ttäminen sekä bakteerien levittäminen pelloille. Kepu vei ympäristötuen EU:hun. Näyttää siltä että ruokamme ja ympäristömme tuhotaan täysin.- Valehtele lisää.
ei me uskota vielä.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta." - OECD myrkyttää
Valehtele lisää. kirjoitti:
ei me uskota vielä.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."Mene pellolle. Tajuat kai ilmankin miksi lannoitteita käytetään nyt vähemmän. Jos et niin lue vaan OECD:n satuja joiden takia kaikkien eurooppalaisten elämä on pilattu lopullisesti.
- Mikä niistä
OECD myrkyttää kirjoitti:
Mene pellolle. Tajuat kai ilmankin miksi lannoitteita käytetään nyt vähemmän. Jos et niin lue vaan OECD:n satuja joiden takia kaikkien eurooppalaisten elämä on pilattu lopullisesti.
satuja tekee ?
- Kehitys...
Tuo
"Suomen kehitys on koko vertailun huippua."
on totta, kehitys on ollut nopeaa. Mutta koska lähtötilanne on ollut niin katastrofaalisen heikko niin nopeasta kehityksestä huolimatta tilanne on edelleen meillä heikompi kuin suurimmassa osassa EU-maita. Paljon pitää vielä tehdä että saavutamme edes muiden maiden tason, puhumattakaan että tilanne olisi parempi kuin muualla.- Joo, Ruotsissa
maa on hiekkaa ja tyhjät ravinteista mutta lykkää tuplasadot meihin verraten on meillä kirimistä.
- Qtamoviljelijä
Kyse on hyötysuhteesta joka on muilla merkittävästi parempi kuin meillä. Jos muualla vaikkapa Ruotsissa laitetaan peltoon 10 kiloa typpeä niin siitä on sadossa 6 kiloa ja meillä vastaavasti 5,5 kiloa. Vielä 1990-92 tilanne eli se että kun Ruotsissa laitettiin peltoon 10 kiloa typpeä niin siitä oli sadossa 5,5 kiloa ja meillä 3,8 kiloa. Muualle (lähinnä vesistöihin) hukkaantui meillä siis merkittävästi enemmän tavaraa. Vastaava tilanne myös vesistöjä rehevoittävässä fosforissa. Se on ihan yks monta mikä on maalaji tai viljavuus, olennaista on tuo tase eli paljonko laitetaan peltoon tavaraa ja paljonko siitä saadaan sitoutumaan satoon. Siinä olimme todella pahasti jäljessä muita EU-maita vielä 1990-92 ja olemme edelleen jäljessä.
- Vedä käteen..
tyhjästä mikään kasva jos satotaso tuplaantuu tarvitaan myös tupla lannoitus tai maassa pitää ravinnetasot olla korkealla.
- Kertaus on
opintojen äiti, ympäristöasioissakin !
- Kerran,
vielä !
- Kiristyksiä tulossa
ainakin rantapelloille !
- Ruotsissa,
kaavaillaan multapelloille viljelykieltoa ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.
Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse1084876Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky1143972Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä2133886Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.1202275Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575801987Mitä on tullut
Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.801386- 1371364
Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle
Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.1711361En ymmärrä ateisteja!
Raamattu on aitoa historiaa, jotka ovat kirjoittaneet aikalaiset! Mitä änkyröitte turhaa???5851269- 531145