MIeltä painaa joten pakko purkaa ajatuksia, jos vaikka jollain olisi jotain fiksuja mielipiteitä asiasta. Olemme mieheni kanssa seurustelleet 2 vuotta, meillä on 7 kk lapsi. Itse olen 20 ja mieheni on 26. Olemme hyvin tempperamenttisiä ihmisiä molemmat, ja sana harkkaa tulee usein, mutta isoja riitoja tai ongelmia ei juuri ole ollut.
Lapsemme syntymän jälkeen mieheni on vain mielestäni muuttunut kummalliseksi.. Mies ei halua seksiä, kun ehkä kerran kuukaudessa(tai kahdessa), nykyään hän ei enään edes katso minua tai koskaan kehu kauniiksi tms niinkuin ennen. Jostakin syystä, emme voi edes mennä kaupungille jätskille perheen kesken vaan jätskit täytyy hakea kaupasta ja mennä kotiin syömään, puhumattakaan rannalle lähtemisestä tai ostoskeskukseen menemisestä. Minusta tuntuu siis ettei mieheni halua näyttäytyä kanssani julkisesti. En halua turhaan kehuskella itseäni, mutta olen kuitenkin suht hyvä kroppainen nainen ( hoikka, urheilullinen) eikä kasvoissakaan kai ole mitään suuria kauneusvirheitä, ja kyllä ravintoloissa käännän miesten päitä, ettei ongelman luulisi johtuvan mistään tälläisestä...Minua suututtaa suuresti, olen ihminen joka kaipaa hellyyttä ja rakkautta osakseen, ja olen aina halunnut aviomiehen jonka kanssa saada paljon hyviä yhteisiä muistoja kasaan :)! (en elä kuitenkaan missään satumaailmoissa)..Nyt tuntuu, että elämä valuu viemäristä alas välinpitämättömät ja kylmän miehen kanssa, en kuitenkaan haluaisi erota lapsemme tähden.
Mietin vain nykyään jatkuvasti mitä teen väärin. Viimeinen niitti oli, kun erään sanaharkan jälkeen mieheni pyysi minua menemään kanssaan naimisiin, olin liikuttunut ja onnessani, sitä minä olen aina halunnut.Seuraavana päivänä hän perui puheensa tuosta noin vaan. ''mennään sitten 10 vuoden kuluttua''.
mikä sitä vaivaa.....
Lapsemme syntymän jälkeen mieheni on vain mielestäni muuttunut kummalliseksi.. Mies ei halua seksiä, kun ehkä kerran kuukaudessa(tai kahdessa), nykyään hän ei enään edes katso minua tai koskaan kehu kauniiksi tms niinkuin ennen. Jostakin syystä, emme voi edes mennä kaupungille jätskille perheen kesken vaan jätskit täytyy hakea kaupasta ja mennä kotiin syömään, puhumattakaan rannalle lähtemisestä tai ostoskeskukseen menemisestä. Minusta tuntuu siis ettei mieheni halua näyttäytyä kanssani julkisesti. En halua turhaan kehuskella itseäni, mutta olen kuitenkin suht hyvä kroppainen nainen ( hoikka, urheilullinen) eikä kasvoissakaan kai ole mitään suuria kauneusvirheitä, ja kyllä ravintoloissa käännän miesten päitä, ettei ongelman luulisi johtuvan mistään tälläisestä...Minua suututtaa suuresti, olen ihminen joka kaipaa hellyyttä ja rakkautta osakseen, ja olen aina halunnut aviomiehen jonka kanssa saada paljon hyviä yhteisiä muistoja kasaan :)! (en elä kuitenkaan missään satumaailmoissa)..Nyt tuntuu, että elämä valuu viemäristä alas välinpitämättömät ja kylmän miehen kanssa, en kuitenkaan haluaisi erota lapsemme tähden.
Mietin vain nykyään jatkuvasti mitä teen väärin. Viimeinen niitti oli, kun erään sanaharkan jälkeen mieheni pyysi minua menemään kanssaan naimisiin, olin liikuttunut ja onnessani, sitä minä olen aina halunnut.Seuraavana päivänä hän perui puheensa tuosta noin vaan. ''mennään sitten 10 vuoden kuluttua''.
mikä sitä vaivaa.....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin ja unohdin kirjoittaa... Mieheni kuitenkin sanoo rakastavansa minua, kun kysyn ja viimeinen asia mitä hän haluaa on erota..Tulevaisuudesta hän ei kuitenkaan, koskaan suostu puhumaan. Ei lapsien tekemisestä ( ensimmäinen oli ihana vahinko), ei omasta kodista, ei naimisiin menemisestä tai edes perheen loma reissusta....