olenkin harmitellut, että päästin sinut käsistäni, niin en silloisessa elämäntilanteessani olisi kyennyt toimimaan toisin. Kaikki kaatui. Tämä on ollut pitkä ja hidas nousu.
Silti kadun. Silti suren.
Silti kadun. Silti suren.
Vaikka jälkeenpäin
Kuin feenixlintu
24400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ehkä voit joskus kertoa kaikesta siitä hänelle... ihmiset ymmärtävät.
Ei haitta mitään. Sulla on nyt mitä on ja asiat hyvin. Ota tulevasta kaikki irti äläkä enää kadu tekemättä jättämisiä. Kömmähdyksiä sattuu.
Kaikella on joku tarkoitus, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä ymmärrä. Hyvä onnellinen hetki on parempi kuin vuosikymmenet kurjuutta ! !
Eikö ollut niin, että feenix-tarinassa kaikki päättyi lopulta hyvin? Niin tässäkin?
Kaikki on vielä mahdollista, jos ihmiset ovat vielä elossa ja tavoitettavissa jos vaan itse uskoo mahdollisuuksiinsa. Mahdoton voi muuttua mahdolliseksi.
Jos minun romahduksellani oli se tarkoitus, että palaisin takaisin entistä vahvempana ja entistä ehjempänä, niin se on ollut hyvä tarkoitus, mutta siitä maksettu hinta on turhan karvas. Tunteet liian syvät sekä suuret tälle näyttämölle, näihin kulisseihin. Kaikki muut vain varjoja auringossa.
Pöh. Jotkut vain haluavat päästä veräjästä kun ovat ahtaalle itsensä laittaneet. Oi voi joku voi vielä hoksata jotain;)
Tuskin kaikki on hyvin ja jotkut asiat kompastuvat omaan mahdottomuuteensa:/
Aika näyttää mitä eteen tulee.
Hmph.. minä taidan hoksata, että sinä täällä kirjoittelet..
Eriasia taas, että miksi.... Menen nuolemaan kohta arpeutuneita haavojani...
Miksi ei? Mutta ei kannata liikaa luottaa näihin viesteihin ja erehtyä henkilöstä. Tuskin olen sinua haavoittanut?
Kenelle Feeniks kirjoittaa?
Miehelle, jota en kykene unohtamaan. Yritin olla jalo häviäjä, mutta tunteet eivät katoa.
Millainen oli tuo mies?
Oli? On hän edelleen. ;)
Hiukan vaikeasti lähestyttävä, toisinaan. Syvä kuin meri, ei helpolla paljasta sisintään. Samankaltainen niin monessa seikassa. Joskus etäinen ja kylmä, toisinaan läheinen ja lämmin.
Etäinen ja kylmä, pysy sellaisesta erossa. Nimim. kok. on
Kyllä se ihmisen lämpö voittaa kaiken
Kylmä ja etäinen on monesti kasvanut rahaperheessä
Joskus se voi olla myös puolustusmekanismi. Eräänlainen suojakuori.
joskus taas kikka saada naiset kiinnostumaan.
joskus taas ihan oikeasti kertoo millainen luuseri toinen on tunnepuolella.
joskus....... vain äärettömän harvoin samankaltainen löytää toisensa.
Näin juuri luuseri, se oli oikea kuvaus hänestä. LUUSERI
Aika ilkeästi sanottu. Kaikissa meissä on hyvät ja huonot puolemme.
Nämä ovat ikäviä tilanteita.
Minulle on käynyt sama kahdesti, molemmin päin.
Kerran erään naisen elämäntilanne oli sellainen ettei hän nähtävästi ollut valmis suhteeseen joten hän hääti minut pois. Olen saanut jälkikäteen käsityksen että hän olisi halunnut kuitenkin, mutta kaikki vain lipesi otteestamme.
Toisessa tapauksessa se olin minä jonka kaikki asiat olivat hieman levällään kun kohtasin tämän naisen. Toisaalta sitä yrittää selittää ettei vika ole itsessä ja sitä on olosuhteiden uhri, mutta sitä aina miettii että "entä jos sittenkin"
Anna itsellesi aikaa surra, mutta turha katuminen ei asioita helpota.
Loputtomasti nousemiseen phoenix-lintuna ei kannata uskoa koska muuten sitä toistaa virheitään. On parempi ymmärtää että se mahdollisuus edessäsi voi olla se viimeinen, muttei kannata ajatella että selkäsi takana oleva oli se mahdollisuus.
Sydän haparoi kaikkea mitä silmät ei juuri nyt näe, se on vain vakaa kun se on tässä hetkessä kiinni.
Eilinen oivallus olikin uusi askel tässä pitkällisessä prosessissa: ymmärtää etten olisi voinut tehdä toisin vaikka olisin halunnut. Voimat vain eivät olisi riittäneet. Se kytemä ja syvä niiaus oli monen, monen vuoden roihu, jota kohti olin hitaasti kiertynyt.
Ajoitus on usein rakkaudessa se A ja O, mutta aina ei paraskaan tahto riitä.
Tärkeintä on ettei jää menneisyyteen roikkumaan jos siellä ei sitten jotain tärkeää ole?!
Katse eteenpäin. Jokaiselle tulee jotain vastaan. Joskus roppakaupalla pettymyksiä, roskaa mutta kyllä jonain päivänä päivä paistaa vaikka juuri sillä hetkellä kun elämä päättyy. Tavoitteena kuitenkin onnellisena täältä joskus lähteä. Kaikkea kokeneena. Kieltämättä katkeruus nostaa aika-ajoin mutta kyllä se kirvely joskus helpottaa..
tämä oli hyvä neuvo koska jotkut eivät vain kestä pettymyksiä ja kieltävät ne yrittävät yhä ja yhä uudelleen vaikka toinen saattaa olla oikeasti vaikka varattu tahollaan mitä se ikinä onkin.elämä on loppujen lopuksi helvetin lyhyt!
Ei feenixjuttuja enää.
Se jatkuva tuhkasta nouseminen voi olla joskus ihan turhaa.
Ps. Enkä liity noihin lähellä oleviin ketjuihin, paitsi siihen jossa kirjoitetaan jotain et 'Tätä olisi pitänyt ajatella enemmän järjellä eikä tunteella.'.
Enkä tarkoita tuolla sinua aloittaja.. Vaan ihan yleisesti.
Ehkä omasta fiiliksestä johtuen.. Väsy ja suru.. Sydän rikki..
Ja nyt poistun näiltä palstoilta.. Ei tee nämä hyvää, varsinkaan väsynä.
(Ja pitää edelleen paikkansa etten ole kirjoittanut muihin kuin tähän ja tuohon mainitsemaani ketjuun tänään.)
Viime yönä tein erään lupauksen juuri tuohon asiaan liittyen.
Ja tiedän sen et nämä ovat hyvästini hänelle.
Meitä ei tule koskaan.
Ehkä tämä kaikki viimeiseksi jää.
Öitä.
En sit liity tuossa lähellä oleviin ketjuihin mitenkään. Tulin vain tuon kertomaan tänne.
Tunnollinen lupaan olla itselleni. Ja tiedän että pystyn siihen. Se kuitenkin auttaa aika moneen asiaan. Se on ihan varmaa se.
Öitä.