TAAS yksi netti fennojen lempiväittämä nurin! MOT

Sorry linkki unohtui:

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2011/valkoe2011.htm

Onko nyt niin, että ankkadaami on vastaanpanemattomasti todistanut pakkoruotsin oikeutuksen.

""Nettisveko ei ole huomaavinaan todellista jujua. Surulukioissa annetaan helpommin korkeita numeroja ja arvosanoja kuin suomalaislukioissa."

Ok. Odotinkin tuota kommenttia :-D

Nyt on kuitenkin niin että netti fennot ovat nimenomaan noihin sisäänpääsyn pisterajoihin vedonneet täällä palstalla maailman sivu ja kirkuneet epäoikeudenmukaisuudesta ja vääryydestä sekä fiksumpien suomenkielisten sorrosta. Jos nuo nyt eivät sitten olleetkaan ne "oikeat" tilastot ja todisteet niin saisiko nyt siitä sitten?

"Eli nuo tilastot eivät todellakaan kerro totuutta asiasta, vaan päinvastoin."

No niin kerropa nyt sitten se koko totuus ja todistapa myös väittämäsi. Oikeata faktaa kiitos!

Tämä on oikea vastaus kysymykseen. Sama koe. Voi verrata. Eri koe. Ei voi verrata.

Mistäs nyt tuulee??

Tähän asti on sisäänpääsykokeiden tulokset aina kelvanneet vertailukohteeksi ja niitä sisäänpääsykokeiden pisterajojahan te olette aina "verranneet" väittäessänne että tyhmät surut ohittavat kiintiöiden turvin fiksumpia suomenkielisiä.

Ainakaan noiden antamieni numeroiden (yliopiston antamien virallisten tulosten) valossa niin ei ole vaan asia on täsmälleen päinvastoin mutta nyt ne eivät siis enää teille netti fennoille kelpaakaan.

Antaisitteko nyt ne oikeat numerot ja tilastot jotka todistavat surut tyhmiksi ja ETUoikeutetuiksi ja että he pääsevät kiintiöiden turvin helpommin oikiseen kuin suomenkieliset, kuten olette täällä palstalla jo vuosia väittäneet.

Kiitos jo etukäteen.

Ankdam kirjoitti:

Mistäs nyt tuulee??

Tähän asti on sisäänpääsykokeiden tulokset aina kelvanneet vertailukohteeksi ja niitä sisäänpääsykokeiden pisterajojahan te olette aina "verranneet" väittäessänne että tyhmät surut ohittavat kiintiöiden turvin fiksumpia suomenkielisiä.

Ainakaan noiden antamieni numeroiden (yliopiston antamien virallisten tulosten) valossa niin ei ole vaan asia on täsmälleen päinvastoin mutta nyt ne eivät siis enää teille netti fennoille kelpaakaan.

Antaisitteko nyt ne oikeat numerot ja tilastot jotka todistavat surut tyhmiksi ja ETUoikeutetuiksi ja että he pääsevät kiintiöiden turvin helpommin oikiseen kuin suomenkieliset, kuten olette täällä palstalla jo vuosia väittäneet.

Kiitos jo etukäteen.

Lue lisää

Voisitko itse kertoa miksi ruotsinkielisiä pääsee enemmän opiskelemaan kuin suomenkielisiä?

Siis: Jos ruotsinkielistä akateemista koulutusta on suhteettoman paljon, on sitä suhteettoman paljon, oli alin hyväksytty pistemäärä mikä hyvänsä.

pakkoruotsinet kirjoitti:

Siis: Jos ruotsinkielistä akateemista koulutusta on suhteettoman paljon, on sitä suhteettoman paljon, oli alin hyväksytty pistemäärä mikä hyvänsä.

Siihen onko sitä ruotsinkielistä akateemista koulutusta suhteettoman paljon en pysty ottamaan kantaa mutta aloitukseni liittyi nimen omaan teikäläisten täällä niin usein toistamaan väittämään oikiksen ruotsinkielisestä kiintiöstä, sisäänpääsyn "helppoudesta" ja suomenkielisten sorrosta.
Mikä siis ei pitänyt paikkansa.

Mitä taas pisteisiin tulee niin sitä pienemmän hakijamääränkin tuomaa etua on rajattu niin ettei ole mahdollista että jos vaikka oikiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiöön hakisi vain 30 hakijaa niin kaikki hyväksyttäisiin.

Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä on hyväksytyksi tulemisen alarajaksi, hakijamäärästä riippumatta, määrätty suomenkielisen kiintiön alin hyväksytty pistemäärä. Käytännössähän sitä alarajaerotinta ei ainakaan nykyisillä hakija- ja pistemäärillä ole ollut tarve soveltaa.

Suomen kielellä oikeutta voi Helsingin lisäksi opiskella Vaasassa, Turussa ja Rovaniemellä ja aloituspaikkoja on vuonna 2011 valtakunnallisesti kaiken kaikkiaan 473, josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö on 6,3 %.

Hanken ja Åbo Akademi ovat alun perin yksityisiä yliopistoja jotka edelleen toimivat laajasti myös yksityisellä pääomalla eikä niissä ole mitään kiintiöitä joten niissä on voimassa rahan asettamat puitteet ja kysynnän ja tarjonnan laki.

Kiistämätön tosiasia tietysti on että ylioppilaalla joka osaa sekä suomea että ruotsia on enemmän valinnanvaraa ja onhan meillä lisäksi myös sitä englanninkielistä koulutusta. Erityisesti Hanken satsaa kansainväliseen koulutukseen.

Ankdam kirjoitti:

Siihen onko sitä ruotsinkielistä akateemista koulutusta suhteettoman paljon en pysty ottamaan kantaa mutta aloitukseni liittyi nimen omaan teikäläisten täällä niin usein toistamaan väittämään oikiksen ruotsinkielisestä kiintiöstä, sisäänpääsyn "helppoudesta" ja suomenkielisten sorrosta.
Mikä siis ei pitänyt paikkansa.

Mitä taas pisteisiin tulee niin sitä pienemmän hakijamääränkin tuomaa etua on rajattu niin ettei ole mahdollista että jos vaikka oikiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiöön hakisi vain 30 hakijaa niin kaikki hyväksyttäisiin.

Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä on hyväksytyksi tulemisen alarajaksi, hakijamäärästä riippumatta, määrätty suomenkielisen kiintiön alin hyväksytty pistemäärä. Käytännössähän sitä alarajaerotinta ei ainakaan nykyisillä hakija- ja pistemäärillä ole ollut tarve soveltaa.

Suomen kielellä oikeutta voi Helsingin lisäksi opiskella Vaasassa, Turussa ja Rovaniemellä ja aloituspaikkoja on vuonna 2011 valtakunnallisesti kaiken kaikkiaan 473, josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö on 6,3 %.

Hanken ja Åbo Akademi ovat alun perin yksityisiä yliopistoja jotka edelleen toimivat laajasti myös yksityisellä pääomalla eikä niissä ole mitään kiintiöitä joten niissä on voimassa rahan asettamat puitteet ja kysynnän ja tarjonnan laki.

Kiistämätön tosiasia tietysti on että ylioppilaalla joka osaa sekä suomea että ruotsia on enemmän valinnanvaraa ja onhan meillä lisäksi myös sitä englanninkielistä koulutusta. Erityisesti Hanken satsaa kansainväliseen koulutukseen.

Lue lisää

"Siihen onko sitä ruotsinkielistä akateemista koulutusta suhteettoman paljon en pysty ottamaan kantaa"

Et osaa niin etkä halua, ja jos sitä on liikaa, asia ei sinua kiinnosta, koska olet suomenruotsalainen eikä suomenruotsalaisia kiinnosta oikeudenmukaisuus, vain oma etu.

"mutta aloitukseni liittyi nimen omaan teikäläisten täällä niin usein toistamaan väittämään oikiksen ruotsinkielisestä kiintiöstä, sisäänpääsyn "helppoudesta" ja suomenkielisten sorrosta. Mikä siis ei pitänyt paikkansa."

Minä en ole puhunut oikiksesta vaan olen puhunut kokonaisuudesta. Miksi sinä puhut vain oikiksesta? Tiedämme kyllä miksi. Haluat ohittaa asioita. Esim. ruotsinkielistä kauppatieteellistä opetusta on 15 - 20 %. Kyse on kaikesta ruotsinkielisestä yliopistokoulutuksesta. Jos Helsingin oikiksen kohdalla asia on kunnossa, ei se tarkoita että asia kokonaisuutena olisi kunnossa, mutta sinua ei se kiinnosta, vaan haluat vain puolustaa nykyistä suomenkielisten syrjintää..

"Mitä taas pisteisiin tulee niin sitä pienemmän hakijamääränkin tuomaa etua on rajattu niin ettei ole mahdollista että jos vaikka oikiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiöön hakisi vain 30 hakijaa niin kaikki hyväksyttäisiin."
Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä on hyväksytyksi tulemisen alarajaksi, hakijamäärästä riippumatta, määrätty suomenkielisen kiintiön alin hyväksytty pistemäärä."

Tulen tarkistamaan tämän asian, mutta vaikka näin olisi, ei tämä korreloi sen kanssa, onko ruotsinkieliseen oikikseen helpompi päästä vai ei, koska raja on ALIN suomenkielisten pistemäärä, jolloin vaikka kaikilla ruotsinkielisillä voi olla alin pistemäärä.

"Käytännössähän sitä alarajaerotinta ei ainakaan nykyisillä hakija- ja pistemäärillä ole ollut tarve soveltaa."

Mikään tähän asti sanomisistasi asioista ei todista sitä, etteikö ruotsinkielistä oikeustieteellistä koulutusta olisi liikaa.

"Suomen kielellä oikeutta voi Helsingin lisäksi opiskella Vaasassa, Turussa ja Rovaniemellä ja aloituspaikkoja on vuonna 2011 valtakunnallisesti kaiken kaikkiaan 473, josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö on 6,3 %."

Tulen tarkistamaan nämä luvut, mutta: ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa alle 5 %, Ahvenanmaalaisista 2/3 osaa käy korkeakouluopinnot Ruotsissa ja lisäksi ainakin puolet ruotsinkielisistä oppii ympäristöstään suomen niin hyvin, että he voivat opiskella myös suomeksi.

"Hanken ja Åbo Akademi ovat alun perin yksityisiä yliopistoja jotka edelleen toimivat laajasti myös yksityisellä pääomalla eikä niissä ole mitään kiintiöitä joten niissä on voimassa rahan asettamat puitteet ja kysynnän ja tarjonnan laki."

Hanken ja Åbo Akademi ovat ruotsinkielisiä valtion yliopistoja, millään muulla ei ole merkitystä. Yrität puhua asian vierestä ja oikeuttaa nykytilannetta historialla eli tiedät näköjään itsekin, että tilanne ei ole tasa-arvoinen. Lisäksi suomenkielisille on ruotsin koe, vaikka ruotsinkielisille ei ole suomenkielisille linjoille suomen koetta. Lisäksi Åbo Akademin jatkokoulutettaville maistereille on kiintiöit Helsingin yliopistoon eli sieltä pääsee suoraan jatko-opintoihin, toisin kuin suomenkieliset.

"Kiistämätön tosiasia tietysti on että ylioppilaalla joka osaa sekä suomea että ruotsia on enemmän valinnanvaraa ja onhan meillä lisäksi myös sitä englanninkielistä koulutusta. Erityisesti Hanken satsaa kansainväliseen koulutukseen."

Näin on, ja tämän lisäksi ruotsinkielistä koulutusta lienee kaiken kaikkiaan noin 7-8 %, mutta ennen kaikkea sitä on liikaa kauppatieteissä, millä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa, kuten te ruotsinkieliset väitätte. Koska ruotsinkielinen voi opiskella myös suomeksi, pitäisi ruotsinkielistä koulutusta olla VÄEHMMÄN kuin 5 % tai kieltää ruotsinkielisiltä opiskelu suomenkielisillä linjoilla.

Tällä hetkellä yli 50 % ruotsinkielisistä saa yliostopaikan, kun suomenkielisistä vain reilu 30 %. Tämä ei johdu siitä, että ruotsinkieliset olisivat älykkäämpiä, vaan johtuu epätasa-arvosta. RKP:n ja suomenruotsalaisten ainoa intressi Suomessa on ylläpitää tätä epätasa-arvoa.

pakkoruotsinet kirjoitti:

"Siihen onko sitä ruotsinkielistä akateemista koulutusta suhteettoman paljon en pysty ottamaan kantaa"

Et osaa niin etkä halua, ja jos sitä on liikaa, asia ei sinua kiinnosta, koska olet suomenruotsalainen eikä suomenruotsalaisia kiinnosta oikeudenmukaisuus, vain oma etu.

"mutta aloitukseni liittyi nimen omaan teikäläisten täällä niin usein toistamaan väittämään oikiksen ruotsinkielisestä kiintiöstä, sisäänpääsyn "helppoudesta" ja suomenkielisten sorrosta. Mikä siis ei pitänyt paikkansa."

Minä en ole puhunut oikiksesta vaan olen puhunut kokonaisuudesta. Miksi sinä puhut vain oikiksesta? Tiedämme kyllä miksi. Haluat ohittaa asioita. Esim. ruotsinkielistä kauppatieteellistä opetusta on 15 - 20 %. Kyse on kaikesta ruotsinkielisestä yliopistokoulutuksesta. Jos Helsingin oikiksen kohdalla asia on kunnossa, ei se tarkoita että asia kokonaisuutena olisi kunnossa, mutta sinua ei se kiinnosta, vaan haluat vain puolustaa nykyistä suomenkielisten syrjintää..

"Mitä taas pisteisiin tulee niin sitä pienemmän hakijamääränkin tuomaa etua on rajattu niin ettei ole mahdollista että jos vaikka oikiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiöön hakisi vain 30 hakijaa niin kaikki hyväksyttäisiin."
Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä on hyväksytyksi tulemisen alarajaksi, hakijamäärästä riippumatta, määrätty suomenkielisen kiintiön alin hyväksytty pistemäärä."

Tulen tarkistamaan tämän asian, mutta vaikka näin olisi, ei tämä korreloi sen kanssa, onko ruotsinkieliseen oikikseen helpompi päästä vai ei, koska raja on ALIN suomenkielisten pistemäärä, jolloin vaikka kaikilla ruotsinkielisillä voi olla alin pistemäärä.

"Käytännössähän sitä alarajaerotinta ei ainakaan nykyisillä hakija- ja pistemäärillä ole ollut tarve soveltaa."

Mikään tähän asti sanomisistasi asioista ei todista sitä, etteikö ruotsinkielistä oikeustieteellistä koulutusta olisi liikaa.

"Suomen kielellä oikeutta voi Helsingin lisäksi opiskella Vaasassa, Turussa ja Rovaniemellä ja aloituspaikkoja on vuonna 2011 valtakunnallisesti kaiken kaikkiaan 473, josta ruotsinkieltä taitavien kiintiö on 6,3 %."

Tulen tarkistamaan nämä luvut, mutta: ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa alle 5 %, Ahvenanmaalaisista 2/3 osaa käy korkeakouluopinnot Ruotsissa ja lisäksi ainakin puolet ruotsinkielisistä oppii ympäristöstään suomen niin hyvin, että he voivat opiskella myös suomeksi.

"Hanken ja Åbo Akademi ovat alun perin yksityisiä yliopistoja jotka edelleen toimivat laajasti myös yksityisellä pääomalla eikä niissä ole mitään kiintiöitä joten niissä on voimassa rahan asettamat puitteet ja kysynnän ja tarjonnan laki."

Hanken ja Åbo Akademi ovat ruotsinkielisiä valtion yliopistoja, millään muulla ei ole merkitystä. Yrität puhua asian vierestä ja oikeuttaa nykytilannetta historialla eli tiedät näköjään itsekin, että tilanne ei ole tasa-arvoinen. Lisäksi suomenkielisille on ruotsin koe, vaikka ruotsinkielisille ei ole suomenkielisille linjoille suomen koetta. Lisäksi Åbo Akademin jatkokoulutettaville maistereille on kiintiöit Helsingin yliopistoon eli sieltä pääsee suoraan jatko-opintoihin, toisin kuin suomenkieliset.

"Kiistämätön tosiasia tietysti on että ylioppilaalla joka osaa sekä suomea että ruotsia on enemmän valinnanvaraa ja onhan meillä lisäksi myös sitä englanninkielistä koulutusta. Erityisesti Hanken satsaa kansainväliseen koulutukseen."

Näin on, ja tämän lisäksi ruotsinkielistä koulutusta lienee kaiken kaikkiaan noin 7-8 %, mutta ennen kaikkea sitä on liikaa kauppatieteissä, millä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa, kuten te ruotsinkieliset väitätte. Koska ruotsinkielinen voi opiskella myös suomeksi, pitäisi ruotsinkielistä koulutusta olla VÄEHMMÄN kuin 5 % tai kieltää ruotsinkielisiltä opiskelu suomenkielisillä linjoilla.

Tällä hetkellä yli 50 % ruotsinkielisistä saa yliostopaikan, kun suomenkielisistä vain reilu 30 %. Tämä ei johdu siitä, että ruotsinkieliset olisivat älykkäämpiä, vaan johtuu epätasa-arvosta. RKP:n ja suomenruotsalaisten ainoa intressi Suomessa on ylläpitää tätä epätasa-arvoa.

Lue lisää

Tällä hetkellä yli 50 % ruotsinkielisistä saa yliopistopaikan, kun suomenkielisistä vain reilu 30 %. Tämä ei johdu siitä, että ruotsinkieliset olisivat älykkäämpiä, vaan johtuu epätasa-arvosta. RKP:n ja suomenruotsalaisten ainoa intressi Suomessa on ylläpitää tätä epätasa-arvoa.

Ja vielä edellisen päälle ruotsinkielistä koulutusta on ennen kaikkea yliopiston aloilla, joista voi päästä yhteiskunnalliseen valtaan käsiksi eikä taas ole aloilla, joista pääsee tiskille palvelemaan ruotsinkielisiä ruotsiksi, kuten pitäisi olla, kun te kerran haluatte palvelua ruotsiksi.

Lisäksi ruotsinkielisistä juristeista, lääkäreistä jne. menee suuri osa yksityissektorille töihin, joten ruotsinkielisellä yliopistokoulutuksella ei todellakaan ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa.

Eräässä valtioneuvoston selonteossa todettiin, että ruotsinkielistä koulutusta pyritään saamaan yhteensä 9 % aloille kauppa- hallinto- yhteiskuntatieteet. Tällä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa, vaan selonteossa perusteltiin asiaa "suomenruotsalaisella kulttuurilla". Kulttuurin tukeminen ei vaadi suomenkielisten syrjintää näillä koulutusaloilla. Mikä vaatii? Valta. Ruotsinkielisiä koulutetaan aloille, joista pääsee valtaan ja suomenkielisiä koulutetaan aloilla, joista pääsee palvelemaan ja tämän takia suomenkielisillä on pakkoruotsi.

Suomen koulutuspolitiikka ja kielipolitiikka on siis rasistinen ja tämän tilanteen ylläpitäminen on ainoa todellinen RKP:n päämäärä.