Olen joutumassa aika hankalaan tilanteeseen.
Olen tehnyt töitä kotona sovitellulla päivärahalla, mutta tänä vuonna työtuloja on ollut (monen syyn summana) nyt pitkällä jaksolla vähemmän ja olen joutunut turvautumaan työttömyyskorvaukseen.
Työkkäri iski nyt sitten tietty tähän saumaan ja sain osoituksen kurssille (vaikka nämä kotona tehtävät työt voisivatkin jatkua nyt taas kesällä ja syksyllä).
Kotona ollessani olen hoitanut samalla myös nuorimman lapsen, jolla on perussairaus ja hoito on vienyt myös paljon enemmän aikaa, kuin muilla lapsilla. Olemme saaneet alinta vammaistukea, mutta summa on todella pieni, suhteessa kuluihin.
Lapsi on menossa syksyllä leikkaukseen, jonka toivon vaikuttavan myönteisesti ja helpottavan tilannetta joltain osalta jatkossa, mutta jos näin ei tapahdu, niin hän on ihan yhtä valvottava vielä monta vuotta eteenpäin. Ei voi vielä olettaa, että hän osaa esim. itse ottaa tarvittavat lääkkeensä.
Kelassa kuitenkin ilmeisesti ajatellaan näin (lääkärin mukaan kouluikäisten tukihakemukset eivät enää välttämättä mene läpi) ja nyt tuo vammaistukikin on hieman vaakalaudalla.
Lapsi aloittaa syksyllä koulun ja itse joudun siis ilmeisesti aloittamaan samoihin aikoihin työkkärin kurssin, karenssin uhalla.
Itselläni on myös terveyteen liittyviä rajoitteita, jotka rajaavat pois monia työtehtäviä ja ammattialoja ja opiskelua, joten työllistymiseni kodin ulkopuolelle on aika rajoittunutta ja hyvin epävarmaa. Ikäkin alkaa jo tuoda omat rajoituksensa.
Tämän takia kyseisestä kurssista ei mahdollisesti ole todellista käytännön hyötyä, saadaan vain mitä todennäköisimmin todeta samat asiat, mitkä jo nyt tiedetään ja palataan takaisin alkupisteeseen. Joten tilanne on hieman turhauttava.
Asumme sellaisessa paikassa, jossa yksityisiä lastenhoitajia on suurinpiirtein mahdotonta saada ja aamu- ja iltapäivähoitokaan ei ole itsestäänselvyys. Kyseessä on aika monimutkainen yhtälö, jossa palasia on vaikea sovittaa yhteen koko kurssin ajaksi.
Suku ei asu lähellä, naapureita on rajoitetusti ja monella ystävällä/tutulla on oma työnsä.
Myös kulkeminen paikasta toiseen on oma lukunsa. En omista omaa autoa. Kurssin aikaisella kulukorvauksella 9 euroa ei autoa osteta/pidetä yllä, (kuten ei myöskään palkata -mahdollisesti yksityistä- lastenhoitajaa).
Olen siis julkisten liikennevälineiden yms. varassa.
Ja tilanne on siis ainakin vielä loppuvuoden tämä, myöhemmin siihen, toivon mukaan, tulee muutos, mutta tämä on nyt tämän hetkinen tilanne, jota ei ihan nyt tässä silmänräpäyksessä muuksi muuteta, sattuneista syistä.
Työkkäri näyttää kuitenkin viis veisaavan näistä ongelmista, ei mitään joustoa.
Mietinkin nyt, että mitä tapahtuu, jos kurssin takia ja monen muun asian summana joudun jättämään lapsen tulemaan yksin iltapäivällä koulusta kotiin, ainakin osan tästä kurssin ajasta.
Ja jos jotain vakavaa sattuu?
Lain mukaan olen silloin ilmeisesti syyllistynyt heitteillejättöön?
Yhteiskunnan taholta ei kuitenkaan näköjään tule minkäänlaista tukea tässä tilanteessa.
Onko joku mahdollisuus (ilman että joudumme lastensuojelun asiakkaiksi)?
Järjetön systeemi. Ajetaan pakkotilanteeseen, rangaistuksen uhalla ja sitten mahdollisesti taas rangaistaan.
Onko tässä enää mitään järkeä?
Olen tehnyt töitä kotona sovitellulla päivärahalla, mutta tänä vuonna työtuloja on ollut (monen syyn summana) nyt pitkällä jaksolla vähemmän ja olen joutunut turvautumaan työttömyyskorvaukseen.
Työkkäri iski nyt sitten tietty tähän saumaan ja sain osoituksen kurssille (vaikka nämä kotona tehtävät työt voisivatkin jatkua nyt taas kesällä ja syksyllä).
Kotona ollessani olen hoitanut samalla myös nuorimman lapsen, jolla on perussairaus ja hoito on vienyt myös paljon enemmän aikaa, kuin muilla lapsilla. Olemme saaneet alinta vammaistukea, mutta summa on todella pieni, suhteessa kuluihin.
Lapsi on menossa syksyllä leikkaukseen, jonka toivon vaikuttavan myönteisesti ja helpottavan tilannetta joltain osalta jatkossa, mutta jos näin ei tapahdu, niin hän on ihan yhtä valvottava vielä monta vuotta eteenpäin. Ei voi vielä olettaa, että hän osaa esim. itse ottaa tarvittavat lääkkeensä.
Kelassa kuitenkin ilmeisesti ajatellaan näin (lääkärin mukaan kouluikäisten tukihakemukset eivät enää välttämättä mene läpi) ja nyt tuo vammaistukikin on hieman vaakalaudalla.
Lapsi aloittaa syksyllä koulun ja itse joudun siis ilmeisesti aloittamaan samoihin aikoihin työkkärin kurssin, karenssin uhalla.
Itselläni on myös terveyteen liittyviä rajoitteita, jotka rajaavat pois monia työtehtäviä ja ammattialoja ja opiskelua, joten työllistymiseni kodin ulkopuolelle on aika rajoittunutta ja hyvin epävarmaa. Ikäkin alkaa jo tuoda omat rajoituksensa.
Tämän takia kyseisestä kurssista ei mahdollisesti ole todellista käytännön hyötyä, saadaan vain mitä todennäköisimmin todeta samat asiat, mitkä jo nyt tiedetään ja palataan takaisin alkupisteeseen. Joten tilanne on hieman turhauttava.
Asumme sellaisessa paikassa, jossa yksityisiä lastenhoitajia on suurinpiirtein mahdotonta saada ja aamu- ja iltapäivähoitokaan ei ole itsestäänselvyys. Kyseessä on aika monimutkainen yhtälö, jossa palasia on vaikea sovittaa yhteen koko kurssin ajaksi.
Suku ei asu lähellä, naapureita on rajoitetusti ja monella ystävällä/tutulla on oma työnsä.
Myös kulkeminen paikasta toiseen on oma lukunsa. En omista omaa autoa. Kurssin aikaisella kulukorvauksella 9 euroa ei autoa osteta/pidetä yllä, (kuten ei myöskään palkata -mahdollisesti yksityistä- lastenhoitajaa).
Olen siis julkisten liikennevälineiden yms. varassa.
Ja tilanne on siis ainakin vielä loppuvuoden tämä, myöhemmin siihen, toivon mukaan, tulee muutos, mutta tämä on nyt tämän hetkinen tilanne, jota ei ihan nyt tässä silmänräpäyksessä muuksi muuteta, sattuneista syistä.
Työkkäri näyttää kuitenkin viis veisaavan näistä ongelmista, ei mitään joustoa.
Mietinkin nyt, että mitä tapahtuu, jos kurssin takia ja monen muun asian summana joudun jättämään lapsen tulemaan yksin iltapäivällä koulusta kotiin, ainakin osan tästä kurssin ajasta.
Ja jos jotain vakavaa sattuu?
Lain mukaan olen silloin ilmeisesti syyllistynyt heitteillejättöön?
Yhteiskunnan taholta ei kuitenkaan näköjään tule minkäänlaista tukea tässä tilanteessa.
Onko joku mahdollisuus (ilman että joudumme lastensuojelun asiakkaiksi)?
Järjetön systeemi. Ajetaan pakkotilanteeseen, rangaistuksen uhalla ja sitten mahdollisesti taas rangaistaan.
Onko tässä enää mitään järkeä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Löytyisikö Marttaliitosta apua?
En tunne järjestöä, selaa sivustoja ja yhteystietoja..
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/
---
Potilasasiamies voisi auttaa ja/tai myös kuntanne sosiaaliasiamies eri palveluiden ja tukien selvittämisessä. Molemmat ovat velvollisia selvittämään eri palveluiden järjestämisestä ja järjestämisvastuusta ja neuvomaan ja auttamaan teitä tilanteessanne.
Jos lapsesi on vakavastikin sairas,
niin hänellä voi olla oikeus myös henkilökohtaiseen avustajaan.
Voit pyytää myös kodinhoitajaa kuntanne sosiaalihuollosta.
Ja nimenomaan sosiaalihuollolle osoitat kirjallisen hakemuksen kodinhoitajan tarpeesta perheessänne.
Laitat mukaan tarpeelliset perustelut ja pyydät kirjallista päätöstä asiastanne.
Jos teidät siirretään laittomasti esimerkiksi lastensuojeluun asiakasperheeksi on kyse jo kuntaviranomaisten rikoksesta.
Kunta on velvollinen järjestämään lapsiperheille laissa mainittujen syiden perusteella konkreettista työtä tekevän kodinhoitajan.
Iltapäiväkerhoja on onneksi monella paikkakunnalla,
jos teilläkin olisi sellainen, jos se olisi palveluna riittävä lapsellesi.
Kodinhoitajaa ei kannata mennä mahdottomana vaatimaan, siitä seuraa huostaanotto. Saattavat antaa kodinhoitajan käydä pari kertaa, että avohuollontukitoimivaade tulee täytetyksi ja todeta perään avohuollon tukitoimien antamisen osoittautuvan mahdottomaksi. Niin asia onkin, kodinhoitaja on liioittelua tuossa tilanteessa, mutta asiakas jos sitä vaatii niin tukiroimet osoittautuvat mahdottomiksi ja tulee huostaanotto. Se on varma. Esityksen tekijä on todennäköisesti sijaisvanhempi kuultuaan eurojen alkavan kilistä tilille, aloituksen luettuaan. Unohda kodinhoitaja ellet ole psyykkisesti kehitysvammainen.
Ota selvää tuliko jo aamu- ja iltapäivähoitomahdollisuus lakisääteiseksi eka ja tokaluokkalaisille. Jos tuli tai ei tullut niin olisiko iltapäiväkerhosta apua tilanteeseesi, mutta vältä asettamasta itseäsi apua tarvitsevaksi vanhemmaksi. Mukä tarkoittaa sossussa yhtä kuin kyvytön vanhempi. Vanhemman kyvyttömyys on pitävä huostaanoton peruste lapsen täysi-ikäisyyteen asti ja peruste on sossun vakio silmänkääntötemppu, jos se sattuu haluamaan lapsesi lihottamaan lisää sijareita.
Työkkärin kursseille saattaa olla muitakin menijöitä, jos siellä on hakumenettely tai soveltuvuusmenettely, niin niihin voi ehkä itse vähän vaikuttaa. Tai etsiä vaikka jotain osa-aikatyötä siksi ajaksi kun lapsi on koulussa ja tehdä nykyistä työtä lapsen kotona oloajalla. Siivoustyötä vaikka jonkin vanhuksen luona kerran viikossa parissa pari tuntia. Jos pitäisi kurssille mennä niin vanhusparkahan jäisi likoihinsa niin luulisi työkkärin virkailijan heltyvän viimeistään siinä vaiheessa kun vetäisee tuollaisen emotionaalisen kortin kehiin. Tiedän ympäristössäni henkilön, joka on menestynyt työvoimavirkailijan suhteen tällä konstilla jo kymmenen vuotta, tekee väliajalla mikä on käytännössä melkein työkkärin kontrollista vapaa-aikaa koko aika, harmaata työtä ja nostaa perintönä saamiensa vuokra-asuntojen vuokratuloja. Miksei sillä konstilla muutkin voisi menestyä.