Alkoi ärsyttää suunnattomasti erään läheisen ihmisen puoliläppäkommentti, kun olimme lähdössä illanviettoon mieheni kanssa: Miksi teette lapsia, jos ette jaksa huolehtia niistä?
Ja voi piip sentään, musta kaikki sellaiset äidit ja isät jotka suoltaa tätä kökköä suustaan saisi lahdata jonkun ladon taakse. Sitten on näitä nuoria teiniäitejä, jotka paiskaavat lopulta lapsensa seinään, kun eivät uskalla pyytää mistään apua kun väsyvät.
Ihan siis vaan kaikille tiedoksi: rakastan lapsiani, kaikkia kolmea, mutta en ole missään vaiheessa edes ajatellut asiaa niin, että luopuisin kokonaan oikeudestani omaan aikaan, taikka yhteisestä ajastamme mieheni kanssa, heidän takiaan. Mikä helvata siinä on niin vaikeaa, miksi lapsien myötä ei saisi enää olla mitään henkilökohtaista menoa? Vai onko kyse vain siitä, että voin kyllä käydä jumppaamassa yms. hyväksyttävää ilman lapsiani, mutta jos haluankin käydä nautiskelemassa ravintolaillallisen ilman heitä, olen maailman huonoin ihminen??
Jotenka te kaikki typerääkin typerämmät supermammat, miettikää hiukan ennen kuin avaatte suunne, joku voi tosiaan ottaa typerät neuvolasta opitut asenteenne todesta ja palaa totaalisen loppuun.
Ja jos vielä lopuksi, kun sieltä kohta satelee kauhistuneita kommentteja, miten itsellä koko elämä on uhrattu lasten vuoksi: miksi teitte sen? Vaatiko kenties lapsenne teitä lopettamaan oman elämänne elämisen ja jatkamaan heidän elämistään? Ja anteeksi sanavalintani, eihän uhrattu tietenkään oo oikea sanamuoto, vaan rakkaudesta annettu tms...
Ärh ja murh.
Vanhempien oikeudesta omaan aikaan
63
428
Vastaukset
- thatsright
Aivan samaa mieltä olen kanssasi!
Ja kun nämä supermammat vauhkoavat neuvolasta saatuja oppejaan, eikö heille ole siellä kerrottu, että on tärkeää myös levätä ja ottaa omaa aikaa sekä ihan vain itselleen että myös parisuhteelle? Minulle ainakin neuvolasta näin sanotiin ja synnytyssairaalassakin hoitajat tästä muistuttivat pariinkin otteeseen! Että näin.
Tämähän nyt oli minulle itsestään selvyys jo ennen lapsen tuloa, että kyllä mä aijon vaalia parisuhdettakin naisena ja pitää kaverisuhteet yllä myös.
Vauva nyt 1kk ja ollaan kahdesti päästy viettää miehen kanssa kahdestaan aikaa. Tosin molemmat kerrat olivat 30-40 minuutin pitusia hetkiä, mutta silti.
Ei sillä että oltaisiin jo väsytty vauva-arkeen, eheei, ei todellakaan. On vain kiva kun saa vaihtelua edes sen pari kertaa kuukaudessa. Elämän ei ole pakko olla vauva-aikanakaan vain sitä vauvaa, vaikka tärkeä ja rakas ja ihana ja silmäterämme onkin. - wesdfvc
Mielestäni on aivan luonnollista ja suositeltavaa, että vanhemmilla on omaa ja yhteistä aikaa KOHTUULLISESSA MÄÄRIN perhetilanne huomioiden. Ehkä yhden lapsen kanssa sitä "omaa ja yhteistä aikaa" ei vielä niin paljon tarvinnut, mutta nyt kun on kaksi pientä ja itse olen kotiäitinä (7kk ja 2v2kk ikäiset), niin jos sitä omaa ja yhteistä aikaa ei erikseen oteta niin sitä ei olisi ikinä ja pian hyppisin varmasti seinille...itselle riittää jos pääsen esim. 1-2 krt/vko esim. jumppaan tai lenkille kaverin kanssa ja nyt kun nuorimmaisen imetys on loppunut, niin kyllä, aion käydä myös pari kertaa terassilla kesän aikana ystävien kanssa! Yökylään laitoimme esikoisen vasta 1-vuotiaana ja mielestäni itsekin olen valmis laittamaan lapsen yöhoitoon vasta kun nuorimmainenkin on lähemmäs 1 vuotta. Tämän jälkeen meille riittää jos käymme miehen kanssa esim.2-4 krt/VUODESSA kahdestaan yön yli reissulla (saadaan ainaskin nukuttua hyvin kun takana yli 2 vuotta univelkaa). Vauvavuotena käymme miehen kanssa vain 2-3h "irtiotoilla" esim. syömässä, leffassa tms.
En ymmärrä, kun Suomessa oletetaan, että äiti pärjää ja hoitaa kaiken yksin ja mitään apua ei saa ottaa tai pyytää! Monessa muussa maassa on aivan luonnollista, että muu suku ja isovanhemmat auttavat, joissakin jopa koko kylä auttaa ("It takes a whole village to raise a child"). Esim. meillä oma äitinä joskus katsoo lapsia 1-2h kun käyn jumpassa tai asioilla ja joku joskus kysyi arvostelevaan sävyyn, että miksi käyn ja miten äiti jaksaa hoitaa 1-2h kahta lasta vaikka toinen nukkuu tuon ajan? Oma äitini on varmasti paremmassa kunnossa kuin minä fyysisesti, ei ole työelämässä ja mielellään hoitaa välillä lapsia kun asuu lähellä! Eipä kukaan ole sen sijaan lasten äidiltä kysynyt, miten äiti jaksaa aina hoitaa kahta pientä 24h/vrk miehen ollessa paljon töissä, vaan oletetaan, että ei saa valittaa ja pakko jaksaa, apua ei saa pyytää jne. - anna lapset pois!
Ei ole omaa aikaa, kun on perhe! Minusta on typerää edes sitä vaatia.
Se pitää tiedostaa, että kun hankkiilapsia, ei ole omaa aikaa. Niin kauan kun lapset ovat pieniä, ei saa vaatia omaa aikaa.
Miksi tehdä lapsia, jos heti on lykkäämässä ne sukvun rasitteeksi heille hoitoon ja kasvatetttavaksi.
Oma aika loppuu kun on lapsia, on vain lasten aikaa.- mk
Itse miehnä on perheellinen ja meillä on aina ollut lapsemme syntymän jälkeen kummallakin omaa aikaa koska ei kukaan jaksa olla 24 pelkän perheenparissa. Kun lapsemme oli vauva ja huomasin että naiseni pyörii liikaa kotona niin käskin mennä 2-5 kertaa viikossa harratamaan 1-2tuntia kerralla että on muutakin ajatektavaa kuni lapsi. Itse liikuntaa harrastanut lapsesta saakka ja aina on päästävä 2-6 kertaa viikossa urheilemaan että pysyy terveenä ja kunnossa. vaikka perhe onkin niin omat harrastukset ja kaverit ja oma aika on tärkeää koska joa vain on oman perheen kanssa ne ei ole terveellistä.
- mamiii
No eiköhän se vähän riipu siitä kuinka paljon sitä "omaa aikaa" ottaa... tottakai on jaksamiselle ja parisuhteelle tärkeää saada välillä omaa aikaa eikä kukaan kai sitä voi tuomita mutta en taas voi ymmärtää näitä vanhempia (ja kyllä, tiedän monta tälläistä tapausta) että lapsi/lapset ovat joka ikinen viikonloppu hoidossa että vanhemmat saavat rauhassa rillutella! Kyllä sillon kun lapsia tulee pitää olla valmis myös "uhraamaan" jotain siitä entisestä villistä ja vapaasta elämästä, omien lasten kuitenkin pitäisi mennä KAIKEN edelle. Itse olen etuoikeutettu kun lapsellamme on niin loistavat isovanhemmat jotka ottavat lasta aina pyydettäessä (ja usein myös pyytämättä) hoitoon että saa välillä myös yhteistä aikaa miehen kanssa ja asioiden hoitamiseen ja mielestäni se on todella tärkeää kaikkien jaksamisen kannalta... rajansa kuitenkin kaikella!
- mamma minäkin..
Olipa hyvä kirjoitus, melkein olisi voinut olla kuin omasta suustani. Näin juuri...
- anna lapset pois
No olihan se, vastasit itsellesi... heh....näin.
- äly hoi
anna lapset pois kirjoitti:
No olihan se, vastasit itsellesi... heh....näin.
Mikäs se sinua niin riivaa? Hulluja on liikenteessä näemmä!
- ....................
On tosiaan totta, että nykyään kaikkien vanhempien pitäisi mahtua johonkin tiettyyn muottiin ja vanhemmilta oikein odotetaan ylihuolehtivuutta lapsia kohtaan. Ne jotka sattuvat olemaan sitten tunnollisen luonteisia polttavat varmasti itsensä helposti loppuun. Sellaista tietynlaista inhimillisyyttä ei enää sallita vanhemmille. Uskoisin, että tietyllä lailla vanhempia myös luokitellaan eri kasteihin. Neuvola on tosiaan paikka joka on tarkoitettu ohjaukseen ja tukeen, ei siihen ettäkö siellä oltaisiin aina joka asiassa automaattisesti oikeassa ja tulisi tehdä juuri niinkuin sieltä sanotaan. Omakin järjen käyttö on sallittua ja jokainehan saa tehdä oman lapsensa kohdalla kuten parhaaksi katsoo. On kyllä tosiaan aika lapsellisia ja typeriä tuollaiset "miksi teitte lapsia" kommentit. Joillekkin se tuntuu olevan vakio lause vähän joka tilanteeseen kun ei muuta keksitä.
- wilma60
Asiaa kirjoitat! Oman ajan ottaminen ja ennenkaikkea puolison kanssa kahdenkeskisen ajan viettäminen on enemmän kuin tärkeää. Tätä en itse ymmärtänyt ja siksi olenkin nyt eronnut. Kun pitkään toivoo lasta ja perhe on vihdoinkin kasassa niin minä kyllä kuvittelin että itse ne lapset pitää hoitaa. Ystävillä omat lapset isoja, isovanhemmat jo niin vanhoja etteivät jaksaneet enää lapsia hoita niin ei minulle tullut mieleenkään palkata ulkopuolista lapsenvahtia vaan hoidin tosiaan lapset itse. Emme käyneet missään kahdestaan ja yhtään yötä emme lapsista erossa olleet. Ja erohan siitä tuli kun puolisosta tuli eräällä tavalla itsestäänselvyys eikä hänelle ollut juuri mitään sanottavaa.
Nyt kun elän uutta suhdetta niin sitä kahdenkeskistä aikaa yritetään järjestää aina silloin tällöin. Lapset nyt sen verran isoja että heidät voi jättää hetkeksi keskenään ja käyvä vaikka elokuvissa. Mutta olen kyllä käyttänyt ulkopuolista lapsenvahtia jotta on silloin tällöin päästy kahdestaan yöksi pois kotoa. Joten oman kokemuksen perusteella kannustan teitä hoitamaan parisuhdettanne paremmin kuin hyvin. - voi kun ärsyttää
Ai mitäs parisuhdeaikaa se sellainen on että mennään baariin, ollaan kovassa melussa, humalassa?? Ihan oikeesti, myönnä edes että viinaa vaan tekee mieli. Paljon mukavampi sen oman miehenkin kanssa on tehdä jotain ihan oikeasti yhdessä. Minusta tuntuu, että taidat olla kateellinen sellaisille äideille, jotka pystyvät laittamaan omat tarpeensa sivulle siksi aikaa kun se on tarpeellista, ja keskittymään lapseen ja antamaan lapselle kaiken tarpeellisen.
Et taida ymmärtää, että lapset ovat pieniä vain kerran ja ehdit kyllä käydä baareissa myöhemminkin jos tarve vieläkin vaatii (etkö ennen lapsia saanut käydä tarpeeksi?) Ja ettei sun tarvi nyt pelihousujas repiä, niin tarkennan, että ymmärrän sen että äiti haluaa välillä omaa aikaa. Se voi olla vaikka sitä, että käy kaupassa, kirpparilla, lääkärissä tms. yksin. Aika säälittävän kuuloista, että oma elämä loppuu lapseen; siitähän se vasta kunnolla alkaa (elämän arvot ja merkitys).- tekopyhää
Kylläpä oli ilkeä kommentti ja ymmärsit sen tahallasi väärin. Ei ap ollut baariin menossa vaan viettämään iltaa miehensä kanssa, muistaakseni ravintolaan syömään? Vaikka mitä pahaa siinä nyt sitten on jos baarissakin kävisi miehen kanssa kerran vuodessa tanssimassa? (niin oletin ettei käy usein). Joten minusta tuntuu, että sinä itse olet kateellinen jostain ja siksi olet noin piikikäs.
Tuossa oli varmaankin kyse siitä ettei vanhemmilla saisi olla koskaan omaa yhteistä aikaa. Viettää sen ajan kukin sitten miten tahtoo.
Ps. Jos olet poissa lapsen elämästä kun käyt (hienosti) kirpparilla, se on lapsen kannalta sama asia: Olet jokatapauksessa poissa. - voi kun ärsyttää
tekopyhää kirjoitti:
Kylläpä oli ilkeä kommentti ja ymmärsit sen tahallasi väärin. Ei ap ollut baariin menossa vaan viettämään iltaa miehensä kanssa, muistaakseni ravintolaan syömään? Vaikka mitä pahaa siinä nyt sitten on jos baarissakin kävisi miehen kanssa kerran vuodessa tanssimassa? (niin oletin ettei käy usein). Joten minusta tuntuu, että sinä itse olet kateellinen jostain ja siksi olet noin piikikäs.
Tuossa oli varmaankin kyse siitä ettei vanhemmilla saisi olla koskaan omaa yhteistä aikaa. Viettää sen ajan kukin sitten miten tahtoo.
Ps. Jos olet poissa lapsen elämästä kun käyt (hienosti) kirpparilla, se on lapsen kannalta sama asia: Olet jokatapauksessa poissa.No jos me luettiin tuo sama aloitus niin saatoit huomata että aika ilkeä oli aloituskin. Tässä muutama poiminta:
"Ja voi piip sentään, musta kaikki sellaiset äidit ja isät jotka suoltaa tätä kökköä suustaan saisi lahdata jonkun ladon taakse."
"Jotenka te kaikki typerääkin typerämmät supermammat, miettikää hiukan ennen kuin avaatte suunne.."
"Ja anteeksi sanavalintani, eihän uhrattu tietenkään oo oikea sanamuoto, vaan rakkaudesta annettu tms..."
Että tietenkin se samanarvoisen vastikkeen ansaitsee.
En ole kateellinen, elän juuri niin kuin haluan, perhekeskeisesti. Kuten sanoin, elämä alkaa siitä kun lapsia saa (ei lopu toisin kuin ap ym. ajattelevat heti jos jostain pitää luopua lasten ja perheen tähden).
Tuskin ravintolaillallisesta oli kyse? Kuka sellaista paheksuisi, riippuen tietenkin millainen on kenenkin ravintolaillallinen. Mielestäni ravintolaillallinen on rauhassa ruokailu (ei juopottelu) parin tunnin keikka ja sitten kotiin. Kyllä sillä on merkitystä onko vanhemmat yhdessä vaikkapa lenkillä tai elokuvissa vai baarissa. Seuraavan päivän krapula verottaa kummasti, olenpa nähnyt tällaisiakin. Ja tuo p.s. osuuskaan ei pidä paikkaansa, mieti vähän ennenkuin kirjoittelet. - oolo
tekopyhää kirjoitti:
Kylläpä oli ilkeä kommentti ja ymmärsit sen tahallasi väärin. Ei ap ollut baariin menossa vaan viettämään iltaa miehensä kanssa, muistaakseni ravintolaan syömään? Vaikka mitä pahaa siinä nyt sitten on jos baarissakin kävisi miehen kanssa kerran vuodessa tanssimassa? (niin oletin ettei käy usein). Joten minusta tuntuu, että sinä itse olet kateellinen jostain ja siksi olet noin piikikäs.
Tuossa oli varmaankin kyse siitä ettei vanhemmilla saisi olla koskaan omaa yhteistä aikaa. Viettää sen ajan kukin sitten miten tahtoo.
Ps. Jos olet poissa lapsen elämästä kun käyt (hienosti) kirpparilla, se on lapsen kannalta sama asia: Olet jokatapauksessa poissa.tekopyhää
12.6.2011 09:37
Vastasit taas itsellesi. - tekopyhää..
oolo kirjoitti:
tekopyhää
12.6.2011 09:37
Vastasit taas itsellesi.Voisitko perustella vähän?
- tekopyhää
voi kun ärsyttää kirjoitti:
No jos me luettiin tuo sama aloitus niin saatoit huomata että aika ilkeä oli aloituskin. Tässä muutama poiminta:
"Ja voi piip sentään, musta kaikki sellaiset äidit ja isät jotka suoltaa tätä kökköä suustaan saisi lahdata jonkun ladon taakse."
"Jotenka te kaikki typerääkin typerämmät supermammat, miettikää hiukan ennen kuin avaatte suunne.."
"Ja anteeksi sanavalintani, eihän uhrattu tietenkään oo oikea sanamuoto, vaan rakkaudesta annettu tms..."
Että tietenkin se samanarvoisen vastikkeen ansaitsee.
En ole kateellinen, elän juuri niin kuin haluan, perhekeskeisesti. Kuten sanoin, elämä alkaa siitä kun lapsia saa (ei lopu toisin kuin ap ym. ajattelevat heti jos jostain pitää luopua lasten ja perheen tähden).
Tuskin ravintolaillallisesta oli kyse? Kuka sellaista paheksuisi, riippuen tietenkin millainen on kenenkin ravintolaillallinen. Mielestäni ravintolaillallinen on rauhassa ruokailu (ei juopottelu) parin tunnin keikka ja sitten kotiin. Kyllä sillä on merkitystä onko vanhemmat yhdessä vaikkapa lenkillä tai elokuvissa vai baarissa. Seuraavan päivän krapula verottaa kummasti, olenpa nähnyt tällaisiakin. Ja tuo p.s. osuuskaan ei pidä paikkaansa, mieti vähän ennenkuin kirjoittelet.Nojoo, taisi olla osittain sarkasmia ap:lla, ja aivan oikeassahan olet siinä ettei elämä lapsiin lopu, päinvastoin!
"..jos haluankin käydä nautiskelemassa ravintolaillallisen.." tuosta minä niin päättelin. Mutta ehkä on paha sitten mennä päättelemään tässäkään mitään, kun emme tosiasiassa tunne henkilöä.
- Possuäiti
Nää on taas näitä aloituksia että ois parempi olla kirjoittamatta. Mutta onhan se nyt ihan pakko. Minusta on ihan ok välillä käydä ulkona ilman lapsia. Minulle välillä tarkoittaa paria kertaa vuodessa.
Kyllä minä kauhulla kuuntelen monien tuttava perheideni asenne vammaisuutta lapsiaan kohtaan. Arkena vanhemmat töissä, lapset päiväkodissa. Iltaisin lapset ei harrasta mitään, mutta jommalla kummalla vanhemmalla on kyllä meno joka illalle. Ja sitten vanhempien laatuaikaa vietetään lähes joka viikonloppu, jokatoinen nyt ainakin. Ja lisäksi kaikki kiva viikonloppumatkat, ulkomaanmatkat yms. tehdäänkin vanhempien kesken. Ja näitä perheitä on tänä päivänä ikävä kyllä paljon.
Turhaan te vauhkoatte täällä, että kaikki vanhempien liiallisia ryyppäjäisä vastutavat on jotain "supermammoja" ja neuvolasta oppinsa saaneet. Jotkut ovat vai lapsena joutuneet itse kokemaan sen vanhempien laatuajan ja tietävät miltä se lapsesta tuntuu. Minä en ainakaan halua samoja kokemuksia omille lapsille!
Ja vaikka se kuinka ärsyttääkin teitä niin minun elämässä lapset on ykkös asia ja elän tällä hetkellä vain heitä varten. Tiedän, että parinkymmenen vuoden päästä minulla on taas omaa aikaa. Sitten voin tehdä mitä ikinä haluan. Tosin voin nytkin, sillä se on vaan omasta asenteesta kiinni, että ovatko lapset pallo jalassa vai mieletön ilo. Meidän perhe viettää ihan parasta laatuaikaa perheenä ja perheenä me voidaan tehdä ihan mitä vaan, käydä ravintolassa syömässä, elokuvissa, teatterissa, messuilla, matkoilla. Joskus jätämme lapset mummolaan ja käydään joku pikku reissu kahdestaan, mutta kyllä silloin aina tuntuu että joku puuttuu ja monesti illalla yhteen ääneen huokastaan, että voi kun lapset ois mukana.- \ö.ö/
Tuo on noin ollut jo minunkin lapsuudessa.
Lapsilla ei olut oikeutta poistua tilan sisältä minnekään. Vain vanhemmat menivät kylää, koska lapset eivät sinne sovi..
Kun tuli vieraita, lapset siivosivat ja vierailun ajan olimme joko osoitetussa paikassa istumassa HILJAA tai tekemässä jotain työtä.
Vieras tarjoiluun emme saaneet edes koskea.
Ja kyllä, en edes ala kertomaan mitä seurauksia tästä on ollut. Karkasin kotoa 18 vuotiaana. Tuli iso riita, koska olin se ilmainen työvoima.. - ersdfbc
en ymmärrä, miksi kirjoittajat eivät ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia!!! Ja eri ihmiset tarvitsevat eri määrin sitä "omaa aikaa". Esim. itse en edes viihdy yksin paljon, mutta miehelleni on tärkeää saada välillä "omaa rauhaa", koska on luonteeltaan sellainen (rauhallinen). Ei tietenkään voi baareissa juosta joka vloppu tai useasti jos on lapsia, mutta mitä väliä sillä on jos vanhemmat vaikka haluaisivatkin käydä jopa baarissa PARI KERTAA VUODESSA jos kokevat sen kivana ja lapset hyvässä hoidossa?? Kumpi on lasten kannalta parempi: vanhemmat eivät ikinä ota omaa/yhteistä aikaa ja eroavat ennen pitkää sen vuoksi (kaikille kun se ei riitä jos on pelkästään 100% aina lasten kanssa) vai että vanhemmat silloin tällöin käyvät kahdestaan jossakin ja sen ansiosta parisuhde voi paremmin ja eroa ei tule?? Itse voin ainakin ihan rehellisesti myöntää, että jopa kaipaan, että saan ehkä kolme kertaa vuodessa mennä vaikka terassille, viihteelle ilman lapsia ja mitä väliä sillä on jos käyn noin harvoin ja itselleni se riittää ja muun ajan olen lasten kanssa (olen kotiäiti)? Tosin usein se tarkoittaa sitä, että syömme kavereiden kanssa hyvin ja juomme muutamat ja tulen kuiteskin kotiin jo ennen klo 24 koska en jaksa enää valvoa :-).
- 11+4
ersdfbc kirjoitti:
en ymmärrä, miksi kirjoittajat eivät ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia!!! Ja eri ihmiset tarvitsevat eri määrin sitä "omaa aikaa". Esim. itse en edes viihdy yksin paljon, mutta miehelleni on tärkeää saada välillä "omaa rauhaa", koska on luonteeltaan sellainen (rauhallinen). Ei tietenkään voi baareissa juosta joka vloppu tai useasti jos on lapsia, mutta mitä väliä sillä on jos vanhemmat vaikka haluaisivatkin käydä jopa baarissa PARI KERTAA VUODESSA jos kokevat sen kivana ja lapset hyvässä hoidossa?? Kumpi on lasten kannalta parempi: vanhemmat eivät ikinä ota omaa/yhteistä aikaa ja eroavat ennen pitkää sen vuoksi (kaikille kun se ei riitä jos on pelkästään 100% aina lasten kanssa) vai että vanhemmat silloin tällöin käyvät kahdestaan jossakin ja sen ansiosta parisuhde voi paremmin ja eroa ei tule?? Itse voin ainakin ihan rehellisesti myöntää, että jopa kaipaan, että saan ehkä kolme kertaa vuodessa mennä vaikka terassille, viihteelle ilman lapsia ja mitä väliä sillä on jos käyn noin harvoin ja itselleni se riittää ja muun ajan olen lasten kanssa (olen kotiäiti)? Tosin usein se tarkoittaa sitä, että syömme kavereiden kanssa hyvin ja juomme muutamat ja tulen kuiteskin kotiin jo ennen klo 24 koska en jaksa enää valvoa :-).
jos vanhemmat eroavat sen takia, että eivät pääse ryyppäämään, niin kyllä lapsille on silloin parempi, että vanhemmat eroavat. Ei ole hyväksi lapsille katsella sellaista parisuhdetta, joka on niin kauhea ettei sitä selvinpäin kestä, vaan pitää päästä "nollailemaan" viinalla.
Kannattaa tutustua siihen isäehdokkaaseen hyvin, ennenkuin tekee lapsia, kannattaa mennä ensin naimisiin, asua yhdessä ja jos hyvin kaikki toimii, niin vasta sitten lapsia. Nyt kun on valloillaan se että pari kuukautta tunnettu ja käy "vahoinko" ja sitten kun on lapsia, niin pitää päästä puolison kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa, kun sitä ei ehtinyt riittävästi olla ennen lapsia. - nimim tää yks
ersdfbc kirjoitti:
en ymmärrä, miksi kirjoittajat eivät ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia!!! Ja eri ihmiset tarvitsevat eri määrin sitä "omaa aikaa". Esim. itse en edes viihdy yksin paljon, mutta miehelleni on tärkeää saada välillä "omaa rauhaa", koska on luonteeltaan sellainen (rauhallinen). Ei tietenkään voi baareissa juosta joka vloppu tai useasti jos on lapsia, mutta mitä väliä sillä on jos vanhemmat vaikka haluaisivatkin käydä jopa baarissa PARI KERTAA VUODESSA jos kokevat sen kivana ja lapset hyvässä hoidossa?? Kumpi on lasten kannalta parempi: vanhemmat eivät ikinä ota omaa/yhteistä aikaa ja eroavat ennen pitkää sen vuoksi (kaikille kun se ei riitä jos on pelkästään 100% aina lasten kanssa) vai että vanhemmat silloin tällöin käyvät kahdestaan jossakin ja sen ansiosta parisuhde voi paremmin ja eroa ei tule?? Itse voin ainakin ihan rehellisesti myöntää, että jopa kaipaan, että saan ehkä kolme kertaa vuodessa mennä vaikka terassille, viihteelle ilman lapsia ja mitä väliä sillä on jos käyn noin harvoin ja itselleni se riittää ja muun ajan olen lasten kanssa (olen kotiäiti)? Tosin usein se tarkoittaa sitä, että syömme kavereiden kanssa hyvin ja juomme muutamat ja tulen kuiteskin kotiin jo ennen klo 24 koska en jaksa enää valvoa :-).
Ykstoista plus neljä vei jalat suustani. Kyllä se parisuhde pelastetaan ihan jollain muulla kuin yöjuoksuilla. Kahdestaan voi keksiä laadukkaampaakin tekemistä kuin baariurpoilu meluisassa, pimeässä yökerhossa..
- ersdfbc
11+4 kirjoitti:
jos vanhemmat eroavat sen takia, että eivät pääse ryyppäämään, niin kyllä lapsille on silloin parempi, että vanhemmat eroavat. Ei ole hyväksi lapsille katsella sellaista parisuhdetta, joka on niin kauhea ettei sitä selvinpäin kestä, vaan pitää päästä "nollailemaan" viinalla.
Kannattaa tutustua siihen isäehdokkaaseen hyvin, ennenkuin tekee lapsia, kannattaa mennä ensin naimisiin, asua yhdessä ja jos hyvin kaikki toimii, niin vasta sitten lapsia. Nyt kun on valloillaan se että pari kuukautta tunnettu ja käy "vahoinko" ja sitten kun on lapsia, niin pitää päästä puolison kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa, kun sitä ei ehtinyt riittävästi olla ennen lapsia.no ei tietysti sen takia, että ei pääse mihinkään ryyppäämään, vaan siksi että jos eivät ikinä saa kahdenkeskistä aikaa!!! Hyvä esimerkki on omat ja mieheni vanhemmat: omat vanhempani eivät ikinä ottaneet kahdenkeskistä aikaa ja ovat nyt aivan erkaantuneet toisistaan kun lapset ovat lähteneet. Vastaavasti mieheni vanhemmat pitivät huolta parisuhteestaan myös silloin kun lapset olivat pieniä ja ovat edelleen onnellisesti yhdessä.
Voitko muka oikeasti väittää että on parempi erota kuin vaihtoehtoisesti käydä miehen kanssa yön yli reissulla esim. hotellissa kahdesti vuodessa??? Kyllä meidän lapset jo reagoivat voimakkaasti jos iskä on edes työmatkoilla pari päivää, saati sitten jos ero tulisi? Kyse kun ei ole mistään "ryyppäämisestä", usein ollaan ihan muuten vaan kahdestaan ja joskus otetaan muutama lasi viiniä hyvän ruoan kera- mitä sitten? Joskus on kiva rentoutua suklaan tai liikunnan ansiosta, joskus taas hyvän ruoan ja viinin, mitä sitten? Kyllä on muuten aika musta-valkoinen maailmasi muutenkin! - Kokemus-K
nimim tää yks kirjoitti:
Ykstoista plus neljä vei jalat suustani. Kyllä se parisuhde pelastetaan ihan jollain muulla kuin yöjuoksuilla. Kahdestaan voi keksiä laadukkaampaakin tekemistä kuin baariurpoilu meluisassa, pimeässä yökerhossa..
Jos nyt otetaan järki käteen niin jokainenhan pelastaa parisuhteen tekemällä juuri sitä mitä itse ja puoliso haluaa tehdä, ei tekemällä jotain mikä on joidenkin muiden mielestä sopivaa tehdä. Kaikki perhekeskeidet ihmiset voivat myös ajatella asiaa siltäkin kannalta että heille nimenomaan se perhe on asia, joka antaa voimaa ja jaksamista mutta joillekin muille se on jotain muuta. Jos kaikkien pitäisi olla vain tiukasti perhekeskeisiä, siitä nauttivat elävät antoisaa elämää mutta muut kärsivät.
Ja toisekseen on aika turhaa kauhistella jos joku käy baarissa kaksi tai neljä kertaa vuodessa ja käyttää siellä ihan alkoholia. On kuitenkin niin että alkoholin käyttö muualla kuin kotona ja poissa lasten silmistä on paljon parempi asia kuin tissuttelu kotona joka on kuitenkin sitten sitä "perheaikaa" jos se halutaan niin nähdä. - Tuleva äiti
nimim tää yks kirjoitti:
Ykstoista plus neljä vei jalat suustani. Kyllä se parisuhde pelastetaan ihan jollain muulla kuin yöjuoksuilla. Kahdestaan voi keksiä laadukkaampaakin tekemistä kuin baariurpoilu meluisassa, pimeässä yökerhossa..
Baariss on myös mahdollisuus ostaa ALKOHOLITTOMIA tuotteita, tanssia ja, yllätys, yllätys, jutella tuttujen kanssa. Niin minä ainakin tulen tekemään, jahka saan omani pyöräytettyä.
- äytsy86
Tuleva äiti kirjoitti:
Baariss on myös mahdollisuus ostaa ALKOHOLITTOMIA tuotteita, tanssia ja, yllätys, yllätys, jutella tuttujen kanssa. Niin minä ainakin tulen tekemään, jahka saan omani pyöräytettyä.
Hmm..kävin itekin pari kertaa ku maha oli pystyssä ja vetelin shirley temple juomia mutta totesin et aika riskaabeliä mennä sinne juoppotungokseen.Kaatuvat viel vahingos sun ja mahas päälle kun eivät känneiltään tajua mitään moni yökerho on aika ylitse täynnä jos olet huomannut..Käy mielummin jossain sellasessa paikassa jossa pystyy istumaan,saat masun suojasempaan paikkaan ja on vähän rauhallisempi meno.Kahvilat,ravintolat(esim.Amarillo aika hyvä)...Eikä tähän nyt kande snoo että voihan joku kaataa sut kadullakin...Todennäköisyys yökerhossa on aika paljon suurempi ku normi kaupungilla kävellessä...
- ....................
"Minulle välillä tarkoittaa paria kertaa vuodessa.
Kyllä minä kauhulla kuuntelen monien tuttava perheideni asenne vammaisuutta lapsiaan kohtaan. Arkena vanhemmat töissä, lapset päiväkodissa. Iltaisin lapset ei...."
Ja tämän pari kertaa vuodessa pitäisi riittää sitten kaikille muillekkin, koska se sinulle riittää? Sinä olet siksi jotenkin parempi? Mistä muuten tiedät millaista perhe-elämää alkuperäinen kirjoittaja viettää? Pelkästään siitä, että joskus käy ulkona tuulettumassako automaattisesti tarkoittaa sitä, että iltaisin lapset ei harrasta yms. mitä tuossa kirjoitit? Mistä päättelit senkin, että nämä vanhemmat ovat joka viikonloppu menossa? - Possuäiti
Elämäni varrella olen myös oppinut sen, että usein se kuka eniten älähtää niin sillä eniten kolahtaa!!!
- ....................
En käy baareissa ollenkaan, en ole käynyt moneen vuoteen joten se siitä " se älähtää kehen eniten kolahtaa". Siitä huolimatta en mene tuomitsemaan muita ihmisiä ensin tietämättä taustoja kunnolla. Ja sinä et tässä tiennyt alkuperäisen kirjoittajan perhe-elämästä sen enempää, mutta silti ryhdyit tuomitsemis linjalle.
- heh heh
.................... kirjoitti:
En käy baareissa ollenkaan, en ole käynyt moneen vuoteen joten se siitä " se älähtää kehen eniten kolahtaa". Siitä huolimatta en mene tuomitsemaan muita ihmisiä ensin tietämättä taustoja kunnolla. Ja sinä et tässä tiennyt alkuperäisen kirjoittajan perhe-elämästä sen enempää, mutta silti ryhdyit tuomitsemis linjalle.
heh heh heh
- ....................
heh heh kirjoitti:
heh heh heh
No mikä sua naurattaa :)...
- ,.-,.-,.-
Ihmettelen kyllä miksi olet tehnyt lapsia jos et kerran halua niitä hoitaa...? Sen ymmärrän, että joskus voi olla väsynyt ja pakko saada levättyä, niin vie lapset hoitoon, mutta ap:n tapauksessa oli alusta alkaen ollut selvää, että omasta ajasta ei luovuta ja lapsista ei haluta huolehtia... Eli miksi ihmeessä tehdä lapsia dah??
Se että viettää aikansa perheensä kanssa, ei ole elämän uhraamista lapsille, kukaan ei sitä vaadi, vaan itsestäänselvyyshän se on, kun lapset on hankittu, niin lasten kanssa eläminen on sitä elämää, ei mikään erillinen sivujuoni siinä "omassa elämässä".
Mielestäni ap:n kaltaiset itsekkäät lapsensa hylkääjät voisivat vähän miettiä ennenkuin suunsa avaavat, ja miettiä ihan aikuisten oikeasti, pitäisiköhän lapset antaa huostaan tms. jolloin ne voisivat saada oikeasti rakastavan kodin. Ap nyt selvästikkään EI rakasta lapsiaan vaikka muuta väittää, vaan niiden tuomaa statusta. Lapset varmaan hankittu sitä varten kun muillakin on, raskausaikana saa huomiota jne. Mutta sitten ei pidemmän päälle enää jaksakkaan kiinnostaa se tavallinen arki ja elämä. Ja sitten kun huomaa, että on ihmisiä jotka oikeasti rakastavat lapsiaan ja haluavat olla niiden kanssa, niin hyökätään niiden kimppuun, sanotaanpa heitä "typerääkin typerimmiksi supermammoiksi" jne. Säälittävää.- monta merkitystä..
..apn tekstin voi käsittää minusta joko siten, että hän on joko täysi p**** äiti tai sitten hän ihmettelee provosoivasti kuinka ei saisi käydä ukkonsa kanssa joskus ulkona syömässä. Itse lukaistessani päädyin ensin jälkimmäiseen.
Mutta ...taitaa tuo "läheisen antama kommentti" sittenkin jotain muuta kertoa. Kuka sen tietää.
- hohhoijaa!
"Ihmettelen kyllä miksi olet tehnyt lapsia jos et kerran halua niitä hoitaa...?"
Ai jos vaikka kerran kuukaudessa haluaa vaikkapa käydä esim. elokuvissa ilman lapsia niin se tarkottaa ettei niitä halua hoitaa?
Ihmeellistä miten jotkut voivat tosissaan ajatella noin.
Jos joku haluaa kerran kuukaudessa omaa aikaa, se tarkoittaa heti, että hän ei halua lapsiaan hoitaa taikka välitä heistä ja se on hylkäämistä. Voi tsiisus..- vaikea valinta vai?
Kyllä se siltä vaikuttaa, kun menojalkaa vipattaa.
Lapset on lapsia vaan pienen heteken, kyllä sitä kaljalle kerkii vanhempanakin.
Kaljat vai lapset? - äippä81-
vaikea valinta vai? kirjoitti:
Kyllä se siltä vaikuttaa, kun menojalkaa vipattaa.
Lapset on lapsia vaan pienen heteken, kyllä sitä kaljalle kerkii vanhempanakin.
Kaljat vai lapset?puhuttiinko edellisessä viestissä mitään kaljalle menosta??? olenkohan lukihäiriöinen kun en sellaista tuosta kyllä löydä. omasta ajasta siinä kyllä puhuttiin.ja kyllä sekä äidin että isän pitää mielestäni saada välillä sitä "omaa" aikaa,enkä puhu baariin menemisestä tai muutenkaan alkoholin juomisesta.
lapsiakin kun on hyvin erilaisia.on rauhallisia ja on vilkkaampia,on vähemmän vaativia ja todella vaativia lapsia. ja varsinkin jos on useampia pieniä lapsia ( n.0-4 v ). kyllä minä ainakin myönnän ett tarviin välillä omaa aikaa,että saa vaikka levätä aivan rauhassa ( nukkua,lukea tms.) tai käydä vaikka kahvilla ystävien luona (ja juu kyllä minulla on lapsikin ollut mukana kahvittelemassa,ei se ole este,mutta kuitenkin sitä haluaa joskus käydä yksinkin.eikä siitä ole lapselle mitään haittaa!päin vastoin hän saa viettää aikaa kahden isänsä tai vaikka mummin ja ukin kanssa! ).mutta kukin tyylillään,mikä kukaan meistä on arvostelemaan toisten perhe-elämää?ja meillä on mummot suorastaan tulleet itse ehdottamaan että voivat mielellään hoitaa,että menkää vaan kahdestaan,tai lepää vaan ihan rauhassa. hmm mitähän täällä sanotaan siitä kun tulen jatkossa ottamaan omaa aikaa ainakin kaksi kertaa viikossa!ja lääkärin suosituksesta!heh,voin jo kuvitella miten monet näppäimet savuaa jo:huono äiti..blaa,blaa...no mutta minä en siitä välitä,se kun vanhemmankin hyvä terveys on aika olennaista hyvälle perhe-elämälle! ps.enkä kärsi masennuksesta tai muustakaan alakulosta,enkä vihaa lastani vaikka tarvitsenkin joskus omaa aikaa...:)
- 118?
Empä koe sitä mitenkään rasittavaksi että itselleni riittää se yksi ilta kerran kuussa/kahdessa kuussa. Saan sen oman hetkeni joka päivä kun lapset ovat nukkumassa. Tänä päivänä tuntuu ettei ihmisille riitä se pieni asia vaan se todellakin täytyy olla lähes päivittäistä "lapset hoitoon" tekemistä.Esimerkiksi kaupassa käynti! Onko järkyttävämpää kuin se ettei lapsia oteta kauppaan mukaan että saa rauhassa tehdä ostokset?? voi hyvönen aika.Ja missähän vaiheessa ne lapset sitten opetetaan kulkemaan kaupassa?? Sama esimerkiksi se että lasten tulee olla poissa kotoa kun siivotaan.Miksi ihmeessä? Tiedän että saa rauhassa siivota ja oikeasti tuleekin siistiä hetkeksi aikaa ilman että joku juoksee vastapestyn lattian poikki ;) Mutta miten lapset koskaan oppii arjen puuhista siivouksista ja kaupassa käynneistä jolleivät he koskaan näe tai saa osallistua niihin? Ja uskookaa tai älkää mutta tunnen itse vanhempia jotka eivät ota lapsia kauppaan tai siivouksiin mukaan..en aina jaksais ymmärtää tän päivän ihmisiä.Onneksi silti suurimmalla osalla tuntuu olevan se maalaisjärki tallella eikä liian itsekkäästi vaadita sitä ns.omaa aikaa päivä tolkulla tai koeta lapsia stressiksi.
- Muumileikki
Lapsen aikaa voi riistää kotioloissa päivittäin kiireen varjolla.
Illanvietto kahden kesken miehen kanssa voi mitäs pahaa siinä on ?
Lapset käyvät nukkumaan on hoitaja.
Oliko kyse juopottelusta,irstailusta ?
Tärkein asia on kun siellä kotona jokapäiväisessä elämässä
välittävät vanhemmat jotka jaksaisivat
töidenkin jälkeen seurata lastensa tekemisiä .
Suurempi rasite lasten elämässä ovat kiireiset vanhemmat jotka
ressantuvat työelämän paineessa. - justiiisajooo
VOi hyvänen aika näitä itsekkäitä ja omahyväisiä äitejä, jotka suoltavat tänne "Heidän" oikeita mielipiteitään.
Jokainen on hyvä äiti, kun sen sisimmissään sydämessään tietää, että on hyvin ja rakastavasti hoitanut lapset.
Jos parisuhde ei saa kahdenkeskistä aikaa, niin on muuten totta, että silloin ei ole mitään parisuhdetta, vaan äiti ja isä, jotka paimentaa lapsia ja menevät kaikessa heidän ehdoillaan..ts.lasten pyöriteltävissä.
Parisuhteen hyvä ylläpito ei ole helppoa, kun lapsia syntyy, joten terapeutitkin kehottavat ottaa sitä omaa aikaa ja nimenomaan vaalia parisuhdetta. Onnellisista vanhemmista ja suhteesta säestyy onnelliset lapset, jotka saavat hyvää mallia vanhemmilta siitä, mitä rakkaus on.
Hyvin itsekästä täällä päteä, että jos käy harvoin baarissa, että se ois jotenki huono juttu. Kukin tavallaan viettää oman aikansa, mitä se edes kellekkään kuuluu.
Pääasia että lapset ovat hyvässä hoidossa ja piste.
Turhaan täällä ketää moralisoi, koska niin säälittävää ku se onkin olla itsekkäänä ja omanapaisena seisoa omien mielipiteiden takia ja moralisoida muita ja heidän äitiyttään ja suhteen hoitoa.
Ne, jotka ovat onnellisia ja oikeasti suhteessa(ei vain isä ja äiti) vaan mies ja vaimo. Eli sen äidin rooli on myös se rakastava vaimo ja isän rooli rakastava mies/kumppani. Se säestyy lapsiin.
Kun KOKO, huom. KOKO perhe huomioidaan ja tarpeet tyydytetään, on koko perhe onnellinen, näin se vain menee :)
Ihan ku nykysuomessa nämä erotilastot ois jotenki kadehdittavia lapsiperheiltä, sillä ne eroaa just sen vuoksi, että jompikumpi kumppaneista on niin tyhmä, että parisuhde ei enää kiinnosta, yleisesti se menee äidin lapsipsykoosin vuoksi, koska ei edes tunneta sanaa kumppani, vaimo, mies vaan kokoajan vaan lapsi sitä lapsi tätä.
Perhe on Kokonaisuus! Siinä on muitaki ihmisiä ku lapset, ja lapsienki on tajuttava ja kasvatettava, ettei ole maailman napa, joiden pillin mukaan mennään joka ikisessä asiassa!
Onneksi onnellisia kokonaisia perheitä vielä on jonkinverran, he on jaksanu vaalia parisuhdetta, nimenomaan parisuhdetta, joiden onni säestyy koko perheeseen. Tämä on tosissaan ihailtavaa :) Ennenvanhanen malli paljo parempi. EI ollu paljoa tietoa pettämisestä, itsekkyydstä ja siitä,että ei enää osata olla muuta ku isä ja äiti-näin roolissa. - äitiliini ja sen lap
Mie ne nyt käsitä ollenkaan miksi nämä supermammat alkoivat vaahtoamaan jostakin kaljoittelusta vaikka kyse ei ollut sellaisesta. Vai onko näille supermammoille yhteinen aika kaljoittelua, josta pitää luopua siksi aikaa kun lapset ovat pieniä?
Me mieheni kanssa vietetään vapaa aikaa keskenään. Vapaa-aika meille on, että lähetään vaikka viereiseen kaupunkiin hotelliin yötä. Käydään illallisella hyvässä ravintolassa, maistellaan hyvää viiniä. Illalla saadaan olla intiimisti kahden kesken, ilman pelkoa siitä että kesken kaiken joku taapertaa samaan sänkyyn nukkumaan.
Tätä teemme kaksi kertaa vuodessa ja se saa parisuhteen pysymään kunnossa. Emme ole vain äiti ja isä vaan olemme myös mies ja vaimo ja pitemmän päälle lapsetkin hyötyvöt siitä, että isän ja äidin välit ovat hyvät. Jos pyöritämme vaan arkea vuodesta toiseen niin helposti unohtuu se syy miksi rakastamme toisiamme niin paljon.
Se ei tee meistä huonoja vanhempia. Lisäksi isovanhemmat saavat sen ilon että saavat lapsenlapset yökylään. Lisäksi lapsilla ollut aina huippukivaa olla mummojen ja pappojen hemmoteltavina. Siitä ei kukaan kärsi.- miiirjamiii
Täysin oikea asenne. Sinun kirjoutuksesi ja asiat ovat asiallisia, toisin kun nipottavat kaikki-tietävät äidit, jotka pakottaa muidenkin olemaan kokoajan vain lasten kanssa. kaikille elämä ei ole vain lasten ympärillä pyörimistä, vaan todellakin sitä hyvän parisuhteen ja toisten välisten rakkauden vaalimista ja ylläpitämistä.
Se kun on kunnossa, niin on ilo palvella lapsiakin sen jälkeen ja olla onnellisena koko perhe, jossa kukaan ei tunne olevan "unohdettu".
Vanhemmat eivät ole mitään robotteja tai koneita, vaan eläviä tuntevia ihmisiä, joilla on myös henkisiä ja fyysisiä tarpeita. Itsekäs ihminen vaatii muita elämään vain lapsilleen ilman omaa elämää, harrastuksia, mielitekoja ja jopa omia tarpeita.
Lapset ja vanhemmat ovat osa perhettä. Vanhempien rakkaudesta ja liitosta ne lapset ovat siunaantuneet, ja se ei ole enää avioliittoa, rakastamista, parisuhdetta, jos paimennetaan kokoajan lapsia, ja toisten tunteista tai keskusteluista tai seksistä ja läheisyydestä ei ole enää tietoakaan.
Meistä jokainen on ihminen, jokaisella oma elämä. Vaikka niillä lapsilla yritetää kokoajan sivuuttaa äidin tai isän ihmisarvoa ja elämää, niin onneksi on näitä järkeviä ihmisiä ja aidosti parisuhdetta arvostavia, jotka haluaa koko perheestä pitää kiinni ja ottaa Kaikkien tarpeet ja toiveet huomioon.
Tää on elämää, parisuhteeseen ja naimisiin mennään yleensä sen vuoksi, että rakastaa toista kumppania niin paljon. Lapsia syntyy, mutta parisuhteen ei sais huonontua tai jättää huomiotta kokonaan. Parisuhde on ehdottoman tärkeä juttu koko perheen hyvinvoinnille.
Nykyinen erotilasto puhuu puolestaan, mies kyllästyy naiseen, kun nainen nalkuttaa, mies masentuu-käy vieraissa-ryyppää, sen takia, koska on ongelma. Parisuhde, mikä se semmoinen on, ajattelee itsekäs äiti, joka kokoajan puhuu vain lapsestaan ja itsestään ja ei edes muista, että oli joskus rakastunut mieheen, jolta halusi vain lapsen ja sen jälkeen voi unohtaakki koko retaleen ja rikkoa tahallisesti koko perhe omalla välinpitämöttämyydellään ja julmalla asenteella parisuhdetta ja miestä kohtaan.
On myös toisinkinpäin, mutta miehet ei vaan jaksa valittavia akkoja ja nokka kiinni lapsen perseessä olevia äitejä! - Monimutka
miiirjamiii kirjoitti:
Täysin oikea asenne. Sinun kirjoutuksesi ja asiat ovat asiallisia, toisin kun nipottavat kaikki-tietävät äidit, jotka pakottaa muidenkin olemaan kokoajan vain lasten kanssa. kaikille elämä ei ole vain lasten ympärillä pyörimistä, vaan todellakin sitä hyvän parisuhteen ja toisten välisten rakkauden vaalimista ja ylläpitämistä.
Se kun on kunnossa, niin on ilo palvella lapsiakin sen jälkeen ja olla onnellisena koko perhe, jossa kukaan ei tunne olevan "unohdettu".
Vanhemmat eivät ole mitään robotteja tai koneita, vaan eläviä tuntevia ihmisiä, joilla on myös henkisiä ja fyysisiä tarpeita. Itsekäs ihminen vaatii muita elämään vain lapsilleen ilman omaa elämää, harrastuksia, mielitekoja ja jopa omia tarpeita.
Lapset ja vanhemmat ovat osa perhettä. Vanhempien rakkaudesta ja liitosta ne lapset ovat siunaantuneet, ja se ei ole enää avioliittoa, rakastamista, parisuhdetta, jos paimennetaan kokoajan lapsia, ja toisten tunteista tai keskusteluista tai seksistä ja läheisyydestä ei ole enää tietoakaan.
Meistä jokainen on ihminen, jokaisella oma elämä. Vaikka niillä lapsilla yritetää kokoajan sivuuttaa äidin tai isän ihmisarvoa ja elämää, niin onneksi on näitä järkeviä ihmisiä ja aidosti parisuhdetta arvostavia, jotka haluaa koko perheestä pitää kiinni ja ottaa Kaikkien tarpeet ja toiveet huomioon.
Tää on elämää, parisuhteeseen ja naimisiin mennään yleensä sen vuoksi, että rakastaa toista kumppania niin paljon. Lapsia syntyy, mutta parisuhteen ei sais huonontua tai jättää huomiotta kokonaan. Parisuhde on ehdottoman tärkeä juttu koko perheen hyvinvoinnille.
Nykyinen erotilasto puhuu puolestaan, mies kyllästyy naiseen, kun nainen nalkuttaa, mies masentuu-käy vieraissa-ryyppää, sen takia, koska on ongelma. Parisuhde, mikä se semmoinen on, ajattelee itsekäs äiti, joka kokoajan puhuu vain lapsestaan ja itsestään ja ei edes muista, että oli joskus rakastunut mieheen, jolta halusi vain lapsen ja sen jälkeen voi unohtaakki koko retaleen ja rikkoa tahallisesti koko perhe omalla välinpitämöttämyydellään ja julmalla asenteella parisuhdetta ja miestä kohtaan.
On myös toisinkinpäin, mutta miehet ei vaan jaksa valittavia akkoja ja nokka kiinni lapsen perseessä olevia äitejä!Hieman kärkevästi kirjoitettu mutta ihan asiaa. Lisäksi on myös se näkökanta että kaikessa lapsen ehdoilla eläminen ei ole myöskään lapselle hyväksi. Jos koko elämä vaan menee sen ympärillä mitä lapsi haluaa, hän ei opi sitä että jokaisella ihmisellä on ne omat asiat ja tarpeet ja niitä pitää sovitella yhteen. Tietysti ihan pikkuvauva pitää hoitaa hyvin "kokonaisvaltaisesti" mutta jo hyvin pian on niin että lapsi ei aina voi olla ykkönen. Ei vaikka kuinka ne vanhemmat olisivat kotona. Aina täytyy kuitenkin sanoa että en nyt ehdi kun pitää laittaa tätä ruokaa, pestä pyykkiä, vaihtaa lakanoita, vaihtaa pienemmän vaippoja jne. Eivät vanhemmat ole kotonakaan aina ja joka hetki lasten käytössä. Jos heidät sitten laitetaan muutaman kerran vuodessa vaikka hyvin ja huolehtivien isovanhempien hoitoon niin se tuskin on poissa lasten saamasta huomiosta ja hoivasta, yleensä ihan päinvastoin.
- Valitus
miiirjamiii kirjoitti:
Täysin oikea asenne. Sinun kirjoutuksesi ja asiat ovat asiallisia, toisin kun nipottavat kaikki-tietävät äidit, jotka pakottaa muidenkin olemaan kokoajan vain lasten kanssa. kaikille elämä ei ole vain lasten ympärillä pyörimistä, vaan todellakin sitä hyvän parisuhteen ja toisten välisten rakkauden vaalimista ja ylläpitämistä.
Se kun on kunnossa, niin on ilo palvella lapsiakin sen jälkeen ja olla onnellisena koko perhe, jossa kukaan ei tunne olevan "unohdettu".
Vanhemmat eivät ole mitään robotteja tai koneita, vaan eläviä tuntevia ihmisiä, joilla on myös henkisiä ja fyysisiä tarpeita. Itsekäs ihminen vaatii muita elämään vain lapsilleen ilman omaa elämää, harrastuksia, mielitekoja ja jopa omia tarpeita.
Lapset ja vanhemmat ovat osa perhettä. Vanhempien rakkaudesta ja liitosta ne lapset ovat siunaantuneet, ja se ei ole enää avioliittoa, rakastamista, parisuhdetta, jos paimennetaan kokoajan lapsia, ja toisten tunteista tai keskusteluista tai seksistä ja läheisyydestä ei ole enää tietoakaan.
Meistä jokainen on ihminen, jokaisella oma elämä. Vaikka niillä lapsilla yritetää kokoajan sivuuttaa äidin tai isän ihmisarvoa ja elämää, niin onneksi on näitä järkeviä ihmisiä ja aidosti parisuhdetta arvostavia, jotka haluaa koko perheestä pitää kiinni ja ottaa Kaikkien tarpeet ja toiveet huomioon.
Tää on elämää, parisuhteeseen ja naimisiin mennään yleensä sen vuoksi, että rakastaa toista kumppania niin paljon. Lapsia syntyy, mutta parisuhteen ei sais huonontua tai jättää huomiotta kokonaan. Parisuhde on ehdottoman tärkeä juttu koko perheen hyvinvoinnille.
Nykyinen erotilasto puhuu puolestaan, mies kyllästyy naiseen, kun nainen nalkuttaa, mies masentuu-käy vieraissa-ryyppää, sen takia, koska on ongelma. Parisuhde, mikä se semmoinen on, ajattelee itsekäs äiti, joka kokoajan puhuu vain lapsestaan ja itsestään ja ei edes muista, että oli joskus rakastunut mieheen, jolta halusi vain lapsen ja sen jälkeen voi unohtaakki koko retaleen ja rikkoa tahallisesti koko perhe omalla välinpitämöttämyydellään ja julmalla asenteella parisuhdetta ja miestä kohtaan.
On myös toisinkinpäin, mutta miehet ei vaan jaksa valittavia akkoja ja nokka kiinni lapsen perseessä olevia äitejä!Oi voi,Mirjamin mielipiteen tuli näyttää plussaa .
- äitiliini ja sen lap
ja se pitää vielä sanoa että emme sano lapsille että nyt äiti ja iskä tarvii omaa aikaa vaan ilmoitamme että pääsette ens yöksi mummolaan yötä. Ei lasten tarvitse tietää syitä. Se vaan on niin mukavaa kun mummolaan päästään.
- oakofjhhkjbvjlbh
Menettekö te äidit (ja isät) lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan, 20-21?? Vai ettekö vaan tajua, että se on mahdollisuus siihen parisuhdeaikaan ja intiimiin kanssakäymiseen. Tuon jokailtaisen kahdenkeskisen ajan lisäksi vielä tarvitsette lisää omaa ja yhteistä aikaa? Mistä näitä itsekkäitä vanhempia oikein sikiää. Pikkulapsiaika mennään lasten ehdoilla, kun lapset kasvaa eivätkä ole niin tarvitsevia vanhempien suhteen, on aikaa hankkia esim jokin harrastus tms. Kyllähän sitä 1-2 kertaa vuodessa voi käydä ilman lapsia esim. elokuvissa tai ravintolassa syömässä, mutta kyllä lapset myös ovat perheen jäseniä, eikä heitä voi hylätä hoitoon, kun itse haluaa omilla ehdoillaan mennä ja tulla; päinvastoin lapsia pitää viedä eri paikkoihin ja antaa heille uusia kokemuksia. Lapsi ovat osa perhettä, eikä mikään välttämätön riesa, joka viedään hoitoon, silloin kun vanhemmat haluavat tehdä kaikkea kivaa.
- okokok
Mikäs itsensä ylistäjä se siellä pätee?
Oletko lukenut noita viestejä, missävaiheessa vanhemmat olis kokoajan omilla ehdoillaan kulkenut? Oletko tyhmä vai muuten vain vähä-älyinen, jonka on pakko tehdä kaikesta niin vaikeaa ja tuoda niitä negatiivisia suoltamuksias tänne.
Vanhemmat nimenomaan on ottanut sitä omaa aikaa pari kertaa vuodessa, mikä on loppupeleissä aika vähän. Mun ystävät, jotka ovat nuoria äitejä, ottavat sitä joka kuukausi, ja siltikin hoitavat lapsensa hyvin, heillä on nuoruus vielä kesken ja kaikki ei halua aborttejakaan tehdä. Omat äidit on hyvin nuoria vielä, jotka suostuvat ottamaan sitten hoitoon.
Jokainen tavallaan, mutta toisten arvosteleminen on säälittävän lapsellista.
Mielummin arvostan vanhempia, jotka välillä saavat olla itsekkäitä ja ottaa omaa aikaa ja hoitaa suhdetta, kun semmonen akka joka kokoajan paimentaa lapsia, puhuu lapsista, kunnes miehellä on menny hermo ku ei ole enää vaimoa talossa ja oma nainen muuttunu täysin pelkäksi valittavan äidin rooliksi, ja kappas vaan ero tuli. Lapset vuorotellen pomppii eri kotona, tai sitten joutuvat elää ilman toista vanhempaa. TOi on paskamaisinta mitä voi lapselle tehdä ja tapahtua.
Ihmiset on vaan kateellisia, kun joissakin perheessä hyvinvointi tulee myös vanhempien parisuhteen hoidosta ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Tällaisia perheitä on harvassa, mutta lapsilla on hyvässä hengessä mukava elää ja oikeesti saada elää rakkaudentäyteisessä ympäristössä, missä jokainen rakastaa toista. He on ansainneetkin sen oman ajan, ja yh:t ja muuten vain parisuhteensa pilanneen äidin on täällä turha länkyttää toisille vapaa-ajasta ja miten sitä kukin perhe tarvitsee. Jokaisen oma asia, joten jättäkää perheet rauhaan ja lopettakaa toi itsekeskeinen mielipiteiden jakelu, koska ketään ei loppupeleis näiltä itsekkäiltä äideiltä halua neuvoja, miten perheessä toimitaan. Järjevät valitsee ja toimii viisaasti, heillä yleensä perheen asiat toimii, parisuhde sekä lastenkanssa olo. - ersdsf
Itsellä kaksi pientä lasta (8kk ja 2v3kk ikäiset) ja kyllä, menen lähes aina samaan aikaan nukkumaan, koska molemmat heräilee ja takana 2 vuotta univelkaa. Kun kuopus syntyi, toinen saattoi nukahtaa vasta klo 22 ja toinen heräsi jo klo 05 aamulla. Jos sitä yhteistä aikaa ei erikseen oteta, sitä ei meillä juuri ole! Joskus saatan valvoa 1h kun saan viimeisen lapsen nukkumaan, mutta usein tämäkin aika menee kotitöihin tms. Yhden lapsen kanssa yhteistä aikaa ei erikseen tartte juuri ottaa, mutta kaksi lasta pienellä ikäerolla, niin kyllä tarvitsee jos meinaa ilman uupumista tai masennusta selvitä!
- äitiliini ja sen lap
No ehkä sulla on niin täydelliset lapset että menevät aikaisin nukkumaan ja heräävät vasta aamulla. En koe hylkääväni lapsia jos mummolaan heidät yöksi jätän. Ovathan he minut ja miehenikin kasvattaneet. Eikä lapset koe mummolassa yöpymistä hirveänä asiana. Iloisina tulevat kotia ja loppupäivän selittävät onnellisena mitä kaikkea on touhuttu. Ilmeisesti sinulla ei ole välit vanhempiisi ja appivanhempiin kunnossa kun koet lasten heidän huoviin jättämisen hylkäämiseksi.
Eikä se ole yhteistä aikaa kun lasten nukkumaan mentyä siivoilee päivän sotkut pois. Aika epäseksikästä minusta ainakin. Ja mies herää viideltä aamulla töihin niin eipä siinä juuri paljoa 9 jälkeen olla hereillä.
Yritä vaan hyväksyä se että joillakin parisuhde toimii vaikka on lapsia. Lapset eivät ole syy miksi liiton pitäisi voida huonosti. - jhjgktcgkxyghyh
okokok kirjoitti:
Mikäs itsensä ylistäjä se siellä pätee?
Oletko lukenut noita viestejä, missävaiheessa vanhemmat olis kokoajan omilla ehdoillaan kulkenut? Oletko tyhmä vai muuten vain vähä-älyinen, jonka on pakko tehdä kaikesta niin vaikeaa ja tuoda niitä negatiivisia suoltamuksias tänne.
Vanhemmat nimenomaan on ottanut sitä omaa aikaa pari kertaa vuodessa, mikä on loppupeleissä aika vähän. Mun ystävät, jotka ovat nuoria äitejä, ottavat sitä joka kuukausi, ja siltikin hoitavat lapsensa hyvin, heillä on nuoruus vielä kesken ja kaikki ei halua aborttejakaan tehdä. Omat äidit on hyvin nuoria vielä, jotka suostuvat ottamaan sitten hoitoon.
Jokainen tavallaan, mutta toisten arvosteleminen on säälittävän lapsellista.
Mielummin arvostan vanhempia, jotka välillä saavat olla itsekkäitä ja ottaa omaa aikaa ja hoitaa suhdetta, kun semmonen akka joka kokoajan paimentaa lapsia, puhuu lapsista, kunnes miehellä on menny hermo ku ei ole enää vaimoa talossa ja oma nainen muuttunu täysin pelkäksi valittavan äidin rooliksi, ja kappas vaan ero tuli. Lapset vuorotellen pomppii eri kotona, tai sitten joutuvat elää ilman toista vanhempaa. TOi on paskamaisinta mitä voi lapselle tehdä ja tapahtua.
Ihmiset on vaan kateellisia, kun joissakin perheessä hyvinvointi tulee myös vanhempien parisuhteen hoidosta ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Tällaisia perheitä on harvassa, mutta lapsilla on hyvässä hengessä mukava elää ja oikeesti saada elää rakkaudentäyteisessä ympäristössä, missä jokainen rakastaa toista. He on ansainneetkin sen oman ajan, ja yh:t ja muuten vain parisuhteensa pilanneen äidin on täällä turha länkyttää toisille vapaa-ajasta ja miten sitä kukin perhe tarvitsee. Jokaisen oma asia, joten jättäkää perheet rauhaan ja lopettakaa toi itsekeskeinen mielipiteiden jakelu, koska ketään ei loppupeleis näiltä itsekkäiltä äideiltä halua neuvoja, miten perheessä toimitaan. Järjevät valitsee ja toimii viisaasti, heillä yleensä perheen asiat toimii, parisuhde sekä lastenkanssa olo.Sinä se vajaaälyinen olet, tekstisi ja kielenkäyttösi perusteella. Heikoilla tunnet olevasi kun alkaa tuo suunsoitto. Poloinen, heh heh...
- ..........
Minä vähän niin kuin pakostakin raahaan muksut mukaan minne tahansa sitten menenkin. Eikä siinä mitään, oppivathan reissaamaan ja näkevät maailmaa ja eri asioita. MUTTA meillä ei todella vanhemmat mene samaan aikaa lasten kanssa nukkumaan. Minä nukutan lapset, sitten siivoan ja touhuan omiani pari tuntia, ja sitten käyn nukkumaan. Sitten minun mieheni tulee vasta töistä, ja näin on myös joka ikinen viikonloppukin. Mitään lomia emme myöskään vietä, koska mieheni on yrittäjä ja työnarkomaani. Ei paljoa kiinnosta kumpaakaan mikään parisuhteen hoito enää puolen yön jälkeen.
Tästä syystä joskus, jos mahdollisuus on, viemme lapset hoitoon mummolaan ja lähdemme kahdestaan jonnekin. Joskus jopa useammaksi päiväksi. Tosin viimeisen neljän vuoden aikana olemme kahdestaan päässeet edes ravintolaan syömään ehkä viitisen kertaa ja pari kertaa ollaan oltu pitkä viikonloppu ulkomailla. Ja ilman lapsia siis. Elokuviin en ole päässyt kahteen vuoteen.
Se, että lapset joskus viedään hoitoon vanhempien omien juttujen takia, ei tarkoita sitä, etteivät lapset koskaan pääsisi mihinkään mukaan. Meidänkin lapset ovat joutuneet raahautumaan mukanani vähän liiankin paljon.
Ja voin kyllä sanoa, että tämän minun ja mieheni yhteisen ajan puute, on ajanut parisuhteemme ja avioliittomme todelliseen kriiisiin. Parisuhdetta ei enää edes ole. Olemme nykyään vain kämppiksiä, jotka ovat koko ajan pinna kireellä, emmekä joka päivä todellakaan edes ehdi keskenämme puhua yhtään mitään. Onko tällainen sitten sinusta hyvä juttu?
- Ninnijapetri25v.
Meilläkin 2 ja 4 vuotiaat lapset. Lapsiluku täynnä ja olemme vielä nuoria itsekkin. Rakastamme mieheni kanssa toisia yliaiken ja meidän onni säteilee lapsiimme. Käymme kerran kuussa leffassa, kylpylässä, shoppailemassa, ravintolassa :) Isonvanhemmat innokkaana kysymässä ja vaatimassa, että kyllä te saatte mennä ja ottaa omaa akaa, he ovat avuksi. Isovanhemmat ovat vasta viisikymppisiä, joten hyvin jaksavat vielä ja oma pikkusiskoni 15v joka asuu vielä kotona, hoitaa myös innolla.
Lähdemme syksyllä viikon matkalle ja vielä aikuisille suunnattuun hotelliin. Meillä vaan kaikki toimii ja meillä se on mahdollista. Ne valittaa ja toisia haukkuu, joilla ei ole rahaa tai edes mahdollista matkustaa ilman lapsia.
On ihanaa ku on nuori ja pystyy vaalimaan parisuhdetta ja ehjää perhettä, vaikka nuoria olemme ja lapset pieniä. Parisuhde vaan paranee ku lapset kasvaa ja nekin on tosi hyvätapaisia ja helppoja lapsia :) - meillä näin
Meillä lapset kyllä kulkee mukana matkoilla ja harrastuksissa ja parisuhde kukoistaa. Emme tosin harrasta baaripörräystä vaan luonnossa liikkumista ja patikointia. Ensi alkuun lapsi rintarepussa, sittemmin selkärepussa ja sitten itse kävellen. Ei oikeasti tulisi mieleenkään jättää lapsia pois matkasta, ovat pikkuvauvasta kulkeneet mukana ja nauttivat retkistä ihan mielettömästi, kuten me vanhemmatkin. Lapset siis 2-v ja 4-v nyt.
Minun mielestäni parasta parisuhde terapiaa on saada se arki nautittavaksi ja sujuvaksi, niin ei kaipaa mitään irtiottoja. Meillä ainakin toimii näin. Meillä kyllä halaillaan ja suukotellaan lasten nähden, ei kait sitä varten hotelliin tarvii mennä? Tuosta intiimimmät asiat sitten kun lapset nukkuu. Jalka/hartiahierontoja voi antaa toiselle kun lapet on hereillä, usein käy niin että mies hieroo toista jalkaa ja lapset toista jalkaa ja sitten vaihto... Lapset kun leikkii hiekkalaatikolla, meillä on miehen kanssa aikaa jutella penkillä lähes häiriöttä.
Monesti meille huomautellaan, että ettekö te nyt koskaan laita lapsia hoitoon ja lähde viihteelle? No ei, ei laiteta lapsia hoitoon ja lähdetä viihteelle = ryyppäämään. Ei kiinnosta. Meillä hyvä näin.- .........
tilanne onkin aivan eri, jos lasten isä on päivittäin perheen yhteisissä touhuissa mukana, myös kotitöitä tekemässä ja lapsia hoitamassa. Tällöin automaattisesti tulee ehkäpä hoidettua parisuhdettakin, ja keskustella voi samalla.
Mites niillä, joiden mies tulee vasta illalla kotiin, ei ole koskaan lasten kanssa tai muutenkaan istu esim samaan aikaan ruokapöydän ääressä? Tai kun isä ei lähde mukaan ulkoilemaan perheensä kanssa, vaan äiti tekee kaiken yksin, kun isä on myöhään töissä?
Teillä on onnekas tilanne, ja hieman kateellinenkin olen. Juuri tuollaista meilläkin piti olla. Vaan toisin meni...
- näinsemeneeee
Miestä ei saa KOSKAAN painostaa lapsien tekoon. Sen vuoksi mies voi just ahdistua, eikä kiinnosta koko homma, koska pääosin Nainen on sen lapsen halunnu. tottakai mies tuntee olonsa ulkopuoliseksi, ni eihän häntä vois vähempää kiinnostaa lasta ja naista kokoajan, saamatta itse yhtään mitään takaisin,
parisuhdekuviot ja kaikki liittyy siihen, että jokainen tulee kuulluksi, huomatuksi ja rakastetuksi. ja vauvaperheessä sen pitää myös toimia, sillä vauvaa kasvatetaan pikkuhiljaa kehittyessään, että perheess on muitakin kun vauva. tottakai vauva-aikana ne tarpeet menee etusijalle, mutta kasvaessaan lasta opetetaan siihen, että jokaisen tarpeet huomioidaan tilanteen mukaan perheessä :)
Jos miehen on painostanut lapsen tekoon, kohtalo on toi, eli asiat ei suju, mikään ei toimi ja ero tulee. Keskustelu ei enää auta.
Se, missä lasta on kummatkin todella halunneet ja muutenkin vuorovaikutus suhteessa on aina ollut hyvä, ne yleensä pärjää ja jos kummatkin, huom. nainen huomaa ja puhuu myös muitakin asioita, kun vauva-asioita, niin asiat sujuu. Naisen rooli ei ole ainoastaan äidin rooli, vaan jos hän pitää sen vaimon roolin myös, niin mies on tyytyväinen eikä halua erota perheestä, kun tuntee kuuluvansa siihen tasapuolisesti. - Samaa mieltä!!!
Ihanaa, kun joku muukin ajattelee noin. :)
Odotan vasta esikoista, mutta olen jo päättänyt, että meidän elämähän ei sitten pyöri vain lapsen ympärillä. Hitto vie, koko lasta ei edes olisi olemassa ilman minun ja mieheni hyvää suhdetta, jota haluan kyllä pitää yllä myös lapsen synnyttyä!
Äitini on juuri tällainen vanhanaikainen ihminen, joka kauhistelee, miten lapsista ei huolehdita... Veljeni vaimo on hänen mielestään ihan kauhea ihminen, kun on ihan lasten taaperoiästä asti järjestänyt aikaa myös itselleen ja miehelleen - myös ravintolailtojen muodossa. Eipä tuo vanhempien "ainainen juhliminen" kuitenkaan huonosti ole veljen lapsiin vaikuttanut, päinvastoin. He rakastavat vanhempiaan yli kaiken. Osittain varmaan siksi, että vanhemmat jaksavat touhuta lastensa kanssa, kun välillä viettävät myös omaa aikaa. Minun äitini taas antoi koko elämänsä lapsille ja on aina tavallaan syytellyt meitä siitä. Tekee sitä vieläkin. Valittelee, että kun hänen elämä on ollut niin surkeaa. No, jokainen tekee omat valintansa. Olisi ottanut sitä omaa aikaa, niin ei tarvitsisi lapsia syytellä... Kyllä meillä isä olisi hoitanut meitä lapsia, mutta kun äidin piti saada päteä ja olla aina meidän kanssa...
Eli siis minun äitihän järkyttyy, kun saa tietää, etten aio luopua kaikesta lapsen synnyttyä. Huono äitihän minä varmaan olen. Mutta jos roolimallia pitää etsiä, niin kyllä se tuo veljen vaimo on mieluummin kuin oma katkera äitini. Onneksi anoppi on samoilla linjoilla minun kanssa, niin jotain tukea saan sentään ajatuksilleni.- Samaa mieltä!!!
Niin ja täytyy vielä lisätä, että minulle oman ajan ottaminen (kuten ei myöskään tuntemilleni ihmisille) ei tarkoita baareissa humalassa hillumista, vaan esim. lenkkeilyä, ravintolassa käyntiä, elokuvissa käyntiä yms. ja muutamina tunteina kerrallaan. Ei siis mitään päivien reissuja pois lapsen luota...
- wersdfv
Samaa mieltä!!! kirjoitti:
Niin ja täytyy vielä lisätä, että minulle oman ajan ottaminen (kuten ei myöskään tuntemilleni ihmisille) ei tarkoita baareissa humalassa hillumista, vaan esim. lenkkeilyä, ravintolassa käyntiä, elokuvissa käyntiä yms. ja muutamina tunteina kerrallaan. Ei siis mitään päivien reissuja pois lapsen luota...
jepulis, mutta en ymmärrä mikä hirvee kauhistus se on, vaikka äiti tai isä joskus ottaisikin alkoholia? Itse rentoudun eri tavoin: välillä otan omaa aikaa menemällä leffaan, jumppaan, lenkille, ravintolaan syömään ja joskus jopa terassille muutamalle (hui kauhistus!). Jos on edes joskus ottanut alkoholia ennen lapsia, niin kuka voi rehellisesti sanoa, että aikoo olla seuraavat 18 vuotta täysraitis kun lapsi on syntynyt? Omat vanhempani jopa käyttivät alkoholia lastemme edessä, mutta ikinä siitä ei mitään traumoja tullut minulle, koska eivät juoneet humalaan.
- Ap
Onpa älyttömän ihanaa huomata,etten ole ainoa lajiani :D Ja siis, meilläkään ei todellakaan näitä yhteisiä hetkiä vietetä usein, itse menen iltaisin nukkumaan lasten kanssa samaan aikaan, koska työaika alkaa aamuyöllä... Ehkä aloitus oli hieman turhankin kärjistetty, mutta on aidosti ihanaa huomata, että löytyy ihmisiä, jotka osaavat välillä ajatella itsekkäästi itseäänkin :)
Ja tosiaan, meillä tuota alkoholia otetaan ehkä muutaman kerran vuodessa, eikä silloinkaan mihinkään änkyräkänniin tähdäten... Mutta tosiaan on kivaa olla välillä vaikka yksi yö kahden kotosalla miehen kanssa, ei tarvitse miettiä kesken touhujen herääkö joku vai ei, tai aikaista herätystä.
Kiitokset vaan kaikille ihanista kommenteista, kyllä taitaa sitten joskus kun taas päätämme jonkin illan kahdestaan viettää, saada tämäkin läheinen henkilö jokusen nasevan kommentin takaisin ;)
Ihanaa kesää kaikille! - Miliann
olen nuori yh äiti ja mulla on poikaystävä. lapsemme on onneksi viikon mulla ja viikon isällään. lapsi on 2v. saan myös elää omaa elämää ja rakentaa tulevaisuutta uuden mieheni kanssa, sillä ei kai kakskymppisen äidin elämää pidä lopettaa, vaan elämäni on kenties edessä vielä.
me miehen kans käydään ravintoloissa, leffassa, matkoilla ja ollaan tosi rakastuneita. emme aijo hankkia lapsia vielä moneen vuoteen, sillä elämä on ihanaa juuri näin. poikani isän kanssa asiat sujuu hyvin eikä huoltajuusongelmia ole ollut. on toki välillä vaikeeta olla viikko erossa pojastani, mutta silloin mulla on aikaa mun miehelle, ja me pystytään keskittymään toisiimme paremmin sinä aikana, kun saadaan olla rauhassa. kun taas sitten viikon nautin äiti-poika ajasta ja teemme poikani kanssa kaikkea kivaa aina leikkipuistoista lähtien.
en vois kuvitella olevani kokoajan kotona, vaan nimenomaan tunnen nyt vasta elämän alkaneen ja haluan kokea kaikkea. mulla on joka toinen viikko vapaa ja mahdollista käydä matkoilla ja ihan missä vain. vaikka sillontällön käyn miehehi kanssa irrottelemassa kuppilassa, niin olen vasta 20-vuotias, en ole mielestäni huono äiti, jos vasta lapsen kengistä päässeenä innostun vapaa-ajalla baareilusta, ja sitäki sillontällön, en joka toinen viikko.- 12+9
Huijari-härö se taas täällä uudessa persoonassaan. Ihan oikeasti, hanki lääkitys...
- werasfzxc
just, oletko ajatellut, että se lapsesi on omaa elämääsi kun olet sen hankkinut? Yhteishuoltajuus on helppo ratkaisu vanhempien näkökulmasta (on helppoa olla hyvä äiti jos joka toinen viikko on "vapaata"), mutta lapsen näkökulmasta ei ole sitä, koska koti vaihtuu koko ajan ja samoiten ihmissuhteet :-).
- .................
werasfzxc kirjoitti:
just, oletko ajatellut, että se lapsesi on omaa elämääsi kun olet sen hankkinut? Yhteishuoltajuus on helppo ratkaisu vanhempien näkökulmasta (on helppoa olla hyvä äiti jos joka toinen viikko on "vapaata"), mutta lapsen näkökulmasta ei ole sitä, koska koti vaihtuu koko ajan ja samoiten ihmissuhteet :-).
Kävikö sulla mielessä, että yhteishuoltajuus voi heidän tapauksessaan olla lapsen kannalta paras vaihtoehto. Poikalapselle on varmasti tärkeää saada olla myös isänsä kanssa...
- padsfihjöafsd
Jokainen tietysti tavallaan, mutta te etuoikeutetut, joilla on niitä lastenhoitajia ja jotka voitte olla useamman kerran vuodessa kahdestaan yön yli jossain, ette osaa ilmeisesti ottaa sitä huomioon, että kaikilla ei ole ketään apuna, joka lapset hoitoon ottaisi. Eikä välttämättä rahaa täysin ulkopuolista palkata.
Enkä sano tätä katkerana - minulla on varaa maksaa vakihoitajalle sen muutaman kerran vuodessa, kun haluan olla yötä poissa ja muutaman kerran kuukaudessa pari tuntia illassa. Mutta kaikilla ei ole. Ja voin kuvitella, kuinka pahalta heistä tuntuu, kun heille tullaan sanomaan, että ihme nössöjä olette, kun ette ole koskaan poissa lastenne luota ja ota sitä kahdenkeskistä "laatuaikaa".
Väitän, että onnellisimpia ovat ne liitot, joissa elämyksiä ei tarvitse etsiä kotia kauempaa ja molemmat vanhemmat ymmärtävät, että pikkulapsiaika on hektistä, mutta se myös menee nopeasti ohi ja kohta on jo helpompi ottaa yhteistä aikaa. Kyllä myös lasten ollessa paikalla voi keskustella, suukotella, halata, osoittaa hellyyttä ja tehdä kumppanille selväksi, kuinka tärkeä hän on. Ja seksin ehtii kyllä sitten hoitamaan, kun lapset nukkuvat - jos lapset ovat yhtään normaaleja nukkujia. Jos halutaan perheeseen uusi jäsen, täytyy olla valmis siihen, että se muuttaa perheen dynamiikkaa ja uusi jäsen vie oman tilansa. Eikä sellainen suhde, joka perustuu syvälle kunnioitukselle ja arvostukselle sekä huumorille, kaadu siihen, vaikkei kahdenkeskistä aikaa hetkeen olisikaan. Veljeni sanoo joskus (heillä siis kaksi ihan pientä lasta), että välillä iltaisin, kun lapset on saatu nukkumaan, hän ja vaimonsa vain heittäytyvät sängylle ja nauravat hysteerisesti, kun ovat niin uupuneita... ja siihen hetkeen kiteytyy se, että tässä "liemessä" ollaan kahdestaan ja tämä kahdestaan kestetään... ja rakastetaan valtavasti!!!- 2+2
Asiaa kirjoitat. Tosin sen verran haluan kommentoida, että tuohon "kuinka nössöjä olette..." -heittoon on helppo vastata, ettei kertakaikkiaan ole mahdollisuutta. Minkäs siinä silloin teet. Vanhempien ei silloin tarvitse tuntea huonommuutta ja huonoa omatuntoa ulkopuolisen henkilön syyllistämisen vuoksi.Toisin on siinä kohtaa, kun aletaan tivata, että ettekö itse jaksa lastanne hoitaa. Siinä isketään ihan tarkoituksella arkaan paikkaan, koska valtaosa ihmisistä haluaa olla ja pyrkii olemaan lapselleen hyvä vanhempi. Tuollainen tölviminen on tekopyhää, jos se sanotaan kateudesta tai katkeruudesta, koska sanojalla itsellään olisi ollut haluja mutta ei mahdollisuutta tehdä kuten arvostelemansa henkilö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.
Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse704505Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky1053759Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä1273426Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.351958Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575691911Mitä on tullut
Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.891209- 94979
Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle
Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.125922- 55905
Mikä homma?
https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä25827