tunnevammaisuus

Ihmisiä on erilaisia...Kuulostaa aseksuaalisuudelta minusta, millä ei ole mitään tekemistä tunnevammaisuuden kanssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aseksuaalisuus

Mulla tilanne on sellanen, että ihmisistä en välitä juurikaan (eräs esimerkki mm: äidilläni todettiin syöpä, mutta tieto ei herättänyt minussa minkäänlaista tunnereaktiota).

Sen sijaan yhdenillan jutut olisivat ihan ok, mutta ei tällä ulkonäöllä ja sosiaalisilla taidoilla, jotka on 1. kappaleen takia olemattomat, isketä naisia.

Tunnevammaisuus on frustraation omainen skitsofrenia. Sä olet siis päässyt tähän asti, etkä ollenkaan uskonnollisuuteen, sukupuolenvaihtoon tai skitsofreniaan. Tämähän on vain laboratorio, joka toimii ihan laillisestikkin oikeudesta. Kuka ihme oli Kouvolan Sanomien mukaan kadottanut sukupuolensa eikä saanut lisääntyä? Miksi et ymmärrä mitään palveluita sukupuolelle, jotka perustuvat sekä rasismi että fasismi kielteisyyteen? Yleensä tästä syystä skitsofrenioita ei seurata. Mä en ymmärrä miksi hammashuollossa pitäisi olla palveluita, kun niitä ei ole edes tarjolla kaikille ja se ylläpitää tällaista sairautta, kuin maailmankatsomus ja defenssi.

"Ai, hän on mielensairauden tasoisesti älykäs."
Joo, niinpä taas olenkin. Onneksi on informaatioteknologia...

Vain määrätyn näköinen nainen saa aikaan seksuaalisen kiihotuksen, ja erektion. Ensimmäinen nainen joka sai sen aikaan oli vaimoni Eija. Helposti määrätyt kaverit eli narskut alkavat homottelemaan jos ei kaikki naiset kiihota, tai saa haluja aikaan.On tosi kummallista, että joillain narskuilla on niin valtava pilkkaamisen tarve, sekä häpäsyn tarve, että ne toteavat ettet ole nussinut naista heidän nähden,.niin haukkuvat homoksi.Nousu humalassa runsasmuotiset naiset saavat seksuaalisen hyrräämisen aikaan, mutta kun juominen jatkuu niin hyrrääminen loppuu.Monivuotisen juomisen jälkeen, eli alkoholismin jälkeen kun on raitistunut, niin minulta meni pulitoista vuotta, että sisäinen maailma jollain lailla normalisoitui.Eikä siinä raitistumisessa ollut ensimmäinen asia seksualisuus, vaan tunnemaailman tervehtyminen ja siitä juoppoporukasta pois pääseminen.Jos sinulla on ollut jonkunlaista vaikeutta löytää sitä naismallia, joka sinua kiihottaa, niin anna sisäisten tunteiden kertoa se sinulle. On todella suuri ilo löytää se oikea naisen malli itselleen joka on se oikea .Rakkaus on kokonaisvaltainen tunne siihen naiseen, joka on aito ja oikea.

Olisiko skitsofreniaa?

Normaali olet minun mielestäni.

Aloittaja, sama täällä. Olen sinua hitusen nuorempi naispuolinen henkilö, mutta minulle on ehtinyt tulla jo täysin selväksi ettei seksuaalinen kanssakäyminen ja intiimit suhteet samalla aallonpituudella oleviin ole minun juttujani.

Tuskin on katkeruudesta kysymys, sillä miehet usein ottavat minuun kontaktia ja ilmaisevat haluavansa enemmän. Joskus aikaisemmin koitin löytää seurustelusta ja seksistä sitä jotain, aina samalla tuloksella. Ei kiinnostanut ja sillä siisti. Onhan ne intiimit suhteet toki mukavia tietyllä tapaa, tulee "täyttyneempi" olo siitä että on jonkun kanssa ja on muutamaa kokemusta rikkaampi, mutta mitään muuta minua tyydyttävää siitä en kykene edes kirveellä uhaten löytämään. Enimmäkseen sitä vain ahdistuu nykyään ajatuksesta että jonakin päivänä jakaisi omassa kodissaan jokaisen tilan ja huoneen jonkun toisen kanssa - rauhaa ja omissa oloissa olemista rakastavana persoonana tämäkin asia minulla tulisi olemaan varmasti ongelma suhteessa.

Minuakin on koitettu naittaa milloin kenellekin, jotkut ystäväni luulevat minun vain olevan jonkinlainen vässykkä joka ei vain uskalla lähestyä miestä ja siksi - ehkä ihan hyvää hyvyyttään - koittavat välillä saada minua mukaan kaikenlaisiin paritusleikkeihin. Olen monesti yrittänyt sanoa, ettei minua erityisemmin kiinnosta ja viihdyn sinkkuna ihan hyvin. Mutta jokainen tämän voi tietenkin taas jälleen tulkita omalla tavallaan, esimerkiksi niin että haluan jotenkin vain peitellä sitä "häpeää" ettei ole ketään tai en uskalla edetä sillä saralla elämässä.

Pihtaamisesta olen itsekin saanut kuulla moneen otteeseen, ja ihmiset pitävät minua minä pitävät. Olen vain oppinut olla välittämättä sellaisesta, omaan kuitenkin vahvan sosiaalisen itsetunnon eikä minua kovasti liikuta se mitä muut minusta ajattelevat.

Tunnevammainen saatan itsekin olla, vaikka muuten pärjään varsin hyvin sosiaalisissa suhteessa ja olen vahvasti empaattinen ihminen. Koen olevani merkityksellinen vain jollain muulla elämän alueella. Se siitä. Annan mielummin aikaani ja parhaat puoleni ystävilleni, jotka ovat minulle tärkeimpiä perheen lisäksi.