Jahas, taidanpa olla BED?

Ainahan minä pulska olen ollut, mutta kyllä homma on karannut käsistä noin fyysisissä mitoissa sen jälkeen kun kotoa pois muutin.

Nykyään olen siellä 170 kilon kantturoissa, eli painoa löytyy melkein yhtä paljon kun pituutta, ikääkin puskee kohta kolme kymppiä eli ei tässä kovin miehinen olo ole.

Syömisiäni kun miettii niin tämä varmaan täyttää BEDin kriteerit:

- Tilasin kaksi pitsaa kotia, ajattelin että syön toisen ja toinen sitten seuraavana päivänä. Paskan marjat kun molemmat naamariin ja vielä olis tehny mieli.

- Litran jäätelö menee kivasti ruuan päälle, eipä tuota tunnu voivan kesken jättää.

- Ruispaloja ja makkaraa jos erehtyy ostamaan, pussillinen menee käytännössä päivässä kun sitä vaan tulee popsittua. Juustot ja makkarat muutenkin tuntuu menevän paketti päivässä.

- Ruoka ylipäätään katoaa jääkaapista massuun, kaurahiutaleet sentään pysyy kaapissa.

- Yleisin kotiruoka jota teen aina "huomiselle kans" periaatteella eli 400g j-lihaa, hernemaissipaprika pussi ja 400g makaroonia menee lähes joka kerta kerralla massuun.

- Ikinä ei ole tehnyt tiukkaa syödä jos joku tarjoaa aterian ym.

- Syön pirun nopeasti

- Jääkaapin ovea avatessa joskus kolkuttaa päässä että "ei nyt enää voi syödä" mutta tuleepa sitä silti jotain hotkaistua.

- En syö kuitenkaan sukulaisilla ym. vieraissa normaalia enempää.

Olen tässä yrittänyt hillitä syömisiäni ostelemalla vain yhen päivän sapuskan kerralla eli siis mikroruokaa. No arvata voi miten terveellistä sekin on.

Noh, jos tämä on BED niin ilmeisesti ihmeparannusta ei ole, joten mitäpä asialle voi tehdä? Palkata joku jääkaappivahti?

Perus suomalaisena tuntuu jotenkin hölmöltä lähteä psykologille tms, ei kai tässä muusta ole kyse kuin mielen heikkoudesta.