Tapasin erään miehen sattumalta yhteisen kaverin kautta n. kaksi kuukautta sitten. Mielestäni meillä oli jotain "teerenpeliä", mutta hän lähti kesäksi muualle töihin ja palaa taas syksyllä tänne.
Olen ihan epätoivoinen, miten pitkään voin "odottaa", että mies tekisi aloitteen? Miten pitkään mies yleensä miettii, uskaltaako lähestyä naista?
Ts. Miten pitkään voin odottaa aloitetta mieheltä, ennen kuin hylkään oman ihastukseni?
Olen ihan epätoivoinen, miten pitkään voin "odottaa", että mies tekisi aloitteen? Miten pitkään mies yleensä miettii, uskaltaako lähestyä naista?
Ts. Miten pitkään voin odottaa aloitetta mieheltä, ennen kuin hylkään oman ihastukseni?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Olen siis itse antanut vähän vihjettä, en suoraa, mutta kuitenkin, että täällä päässä oltaisiin kiinnostuneita. Toki hän voi ajatella, että olen vain erityisen ystävällinen tms.
Miten olet antanut vihjettä omasta kiinnostuksesta? Itse miehenä juuri jahkailen aloitteen tekemistä..
Kuinka kauan olet jahkaillut. Mun mielestä esim 2 kuukautta on todella pitkä aika jahkailulle, jos olette tekemisissä ja "jotain" on jo ilmassa. Itse tulkitsisin sen jo torjuntana, tai ainakin merkkinä ettei kiinnostus ole molemminpuolista.
Ei kahdessa kuukaudessa pysty millään tietämään, kiinnostaako toinen oikeasti, eihän siinä ajassa kerkeä edes raapaista pintaa. Toinen voikin olla oikeasti täysin erilainen kuin millaisen kuvan on antanut, ja ajan myötä tuollaiset tulee väistämättä ilmi. Ennen kuin toisen oppii tuntemaan kestää piiitkään. Hiljaa hyvä tulee...
Voi jahkailla ikuisesti eikä siltikään tehdä sitä. Pelkureita ovat.
niistä teidän antamista merkeistä mitään tajua, harva teistä naisista selkeästi osaa ilmaista kiinnostuksensa, ennemmin te jonkun toisen ihmisen etsitte sekopäissänne, kärsimättömät tuuliviirit
olen siis ollu toosi ystävällinen. Ollaan halattu itseasiassa joka kerta, kun ollaan nähty. Mut joo, itteäni alkaa jo itkettää, en jaksa loputtomiin oottaa, että toinen jollaki tavalla edistäis suhdetta. Siis ite lähetin lämpimän viestin, jossa toivottelin hyvää kesää jne ja sain tosi lämpimän viestin takas. Seki voidaan ajtella pelkäksi ystävyydeksi. Ootteko siis sitä mieltä, että mies ei oo kiinn. Vai voisko vaan olla hidaa ja harkitseva näissä asioissa? Itsellä ei siis kiire, mut ei halua laittaa liikaa ajatteu energiaa Kfor nothing..??
Selvästikin jokin estää miestä tekemästä aloitetta. Se voi olla jokin kiinnostavampi nainen, sitoutumiskammo tms. 2 kuukautta on todella pitkä aika ja mielestäni miehellä ei ole aikomustakaan tehdä aloitetta, ellei jokin asia muutu hänen elämässään. Mielestäni sinun ei kannata tuhlata energiaa mieheen.
No minäki mietin, että hmm.. no siis siinä on sellanenki käänne, että ilmeisesti tämän miehen kaveri oli iskeny minuun silmänsä. Oon antanu kyllä hänelle viestin, siis tälle varmasti kiinnostuneelle, etttä en oo kiinnostunut. Luulen, että tämäkin on sellainen asia. Mutta juu, voi olla joku muukin nainen, vaikka se syynä olisi tietenkin tosi ankea ja itsetuntoa kolauttava. :( Mutta epätoivoiseksi en ala!
luulen et täs on nyt semmonen juttu.
Usein meillä miehillä on sellanen sopimus että kaverin ihastuksiin ei kosketa.
Joten se mies ei vaan voi olla sun kanssas rikkomatta ystävyyttään. Tai jotain.
Voi kyllä olla että jahkailee vaan. Itse olen jahkaillut kohta 10kuukautta. Mut kyl mä ehk koht käyn kysyy suoraa =D
Suosittelen tekemään hiljalleen aloitteen :D Onneksi mä olen nainen niin voin vain odotella, että toinen rohkenee/haluaa.. ;) Jos vain mun kärsivällisyys kestää..
käy kyl vähäsen kateeks teitä naisia kun ei tartte tehä mitään muuta ku sanoo et mitä mieltä on toisesta... =D meillä miehillä se on vähän työläämpää.
Sori offtopic mut, Kertokaa nyt saman tien et millanen on hyvä alote?
Suora ja rehellinen, joka ei jätä arvailuja. Pyydä kahville, lasilliselle tai vie syömään.
Tee itse aloite eli kysy suoraan, niin sittenpä tiedät.
Tapasin yhden tytön netin kautta nuorena, 17-vuotiaana 8 vuotta sitten. Olemme edelleen samassa tilanteessa eikä kumpikaan halua muita suhteita... Mutta aloitteen tekijöiksi ei meistä kummastakaan ujouden takia ole. Sen sijaan meillä on vallan loistava ystävyyssuhde, joka varmasti tulee kestämään elämämme loppuun asti! Tapailemme viikottain, jopa useamman kerran eri merkeissä. Elämä on mukavaa näinkin, uskokaa pois! ;)
Kyl ystävyyssuhde on ihan eri asia kuin oikea suhde. Ettehän te voi enää ujoja olla toisillenne 8 vuoden jälkeen? Jos olette niin ette te voi kovin hyviä ystäviä sitten olla. Ja jos kumpikin haluaa toisesta enemmän niin mistä se on sit kiinni? Vai ymmärsinkö ehkä väärin...
mikä teitä muijia vaivaa?
te ihan selkeesti ihastutte ja haluaisitte tehdä lähempää tuttavuutta, mutta ei teistä yksikään saa suutaan auki..
sitten te saatattekin suuttua jos mies ei tee sitä ehdotusta tutustumisesta..
olette te vaan omituisen kummallisia otuksia, eikä teistä ota mitään selvää mitenpäin teidän kanssa pitäisi olla..
ja se tikusta asian vääntäminen, eli small talk, mikä siinä on kun suurin osa nuoristakaan ei sitä harrasta..
vaikeaa on tutustuminen ihmisiin suomessa, mistä tämä sulkeutuneisuus johtuu?
Kyllä se small talk alkaa kyllästyttää, jos aina on osapuoli, joka aloittaa sen. :)
Ja joka ylläpitää sitä. :P
No nyt minä täällä taas! Aloittaja siis!
Tää juttu ei oo edenny.. no paitsi silleen ehket, että tää mies joko järjesti vahingossa tai tarkotuksella tilanteen, jossa me jäätiin kahdestiin pariksi tunniksi. Meitä kumpaaki jääsi aika paljon, oltiin siis jäässä. Harmittaa! :( Oli ihana olla tän miehen läsnäollessa, mutta himputti ku ujous iski ku routa marraskuussa.
:( OUNOUUU..
Tää mies on ollu ihana.. ja sit sellanen todella ystävällinen. Hän on myös kiinnostunut musta kun ollaan porukassa, kyselee paljon, selkeästi harmistuu, jos kiinnitän huomion muualle, kehuu, jne. Mutta kahdestaan ollaan aika jäässä. Minäki yritin olla lämmin jne, mutta huomasin olevani kuin joku tatti huurteisessa maassa. MIKÄ MINUA VAIVAA? Oon kuitenkin 26 vuotias, enkä sosiaalisesti mikään hiljaisin muuten.
Mutta oon vaan niin ... saamaton. En uskalla, vois tapahtua niin suuri itsetunnon kolaus jos vastaus olisi kielteinen, ja jos ei olis kielteinen, niin mua pelottais aloittaa suhde. :( Voi minua tattilaista. :(
Mutta haluaisin aloittaa suhteen ja oppia tuntemaan tämän ihmisen. Tämä ihminen on kyllä niin ... huokaus, ihana.
No, jos minä kuitenkin tekisin jonkun aloitteen, niin minkälainenhan sen täytyisi olla?
Hei!
Oon 25v mies ja olen viime aikoina pohdiskellut aika paljon tämän tapaisia asioita. Voin pohtia asiaa siltä kannalta että mitä minä ehkä tuollaisessa tilanteessa ajattelisin. Olen sosiaalinen ja olen aina myös saanut huomiota naisilta, ja ulospäin vaikutan itsevarmalta. Kuitenkin joku outo epävarmuus vallitsee monesti omien tunteiden suhteen. (olen siis sitä tyyppiä joka ei lähde suhteisiin suin päin, ja mieluummin haluaisin löytää ja rakastaa vain yhtä naista koko elämäni)
Saatan pitää jotain naista todella viehättävänä ja nautin ajasta hänen kanssaan. Huomaan että hänkin nauttii ajastaan minun kanssani. En kuitenkaan välttämättä tiedä että haluaisinko enemmän. Flirttailu on helppo hallita, tuntee itsensä varmaksi, eikä siitä vaiheesta haluaisi tavallaan luopua. Toisaalta joskus toivoisin että nainen tekisi aloitteen koska se tavallaan olisi helpompaa. Ehkä parempi vaihtoehto minun mielestäni olisi jos nainen ei tekisi selkeää aloitetta, mutta huomaisin hänen olevan kiinnostunut tutustumaan minuun, vaikka en tekisikään aloitetta nopeasti. Nää tilanteet kertoo myös heti jotain toisen sisimmästä, ja siihen rakastun jos rakastun. Ja sanoithan sen itsekin, haluat tutustua tähän mieheen ennenkaikkea? Etkä vain saada nopeasti uuden "poikakaverin". Tutustua voit myös ilman selkeää aloitetta jos sen tekeminen ei tunnu luonnolliselta vielä. (btw. Jos mies on sinusta kiinnostunut, en usko että se muuttuu "kaveritunteiksi" niin vaan) (Ja toivottavasti se mies on oikee mies, koska jos on vielä poikanen miehen mitoissa niin sitten saattaa olla ihan vaan pelaamistakin.)
Ja huom. minulla ainakin voi mennä todella pitkään selkeän aloitteen tekemisessä vaikka potentiaalista kiinnostusta olisikin. Ja potentiaalisen kiinnostuksen tilanteessa monesti saatetaan pelästyttää toinen pois jos annetaan kyllä tai ei vaihtoehdot :) Esim entisen suhteen haavat saattavat pidentää huomattavasti miettimisprosessia että uskaltautuuko uuteen suhteeseen tms.
Jonkinlainen riski pitää kuitenkin aina joka tapauksessa ottaa, eli jos nyt haluat tehdä sen aloitteen niin en voi painottaa tätä klisettä tarpeeks: Uskalla olla oma ittes, eli älä yritä tehdä vaikutusta vaan anna sen millanen sä oot ja mitä sä teet, tehdä vaikutus toiseen. Selvästihän se mies pitää sua viehättävänä kertomas perusteella. Mut koska se ei oo tehnyt aloitetta niin sillä on vielä jotain epävarmuutta. Ja sitten ihan vain että miten itse tykkäät edetä että annatko mieluummin lisää pieniä vinkkejä vai seuraavan kerran kun näätte niin ihan ottaa puheeksi varoen. Ja siitäkin riippuu viel kerran että haluutko tosiaan tutustuu ja antaa sen määrittää että sovitteko toisillenne vai haluisitko jotain fyysistä mahdollisimman pian.
Jos sun kirjotustyyli yhtään kuvastaa sun luonnetta niin vaikutat kyllä todella ihanalta itsekin, joten usko ja luota että oot miehen tavoittelun arvoinen ja enemmän.
Ja ps. itse en oo koskaan antanu myöntävää vastausta kellekään naiselle joka on puhelimen tai netin välityksellä jotain kyselly :D
Kiitos Iisac vastauksestasi! :)
Todella asiallinen vastaus ja ymmärsin pointtisi. Joo, näin se on, kyllä pitää vaan nyt mahdollisimman luontevasti edetä. Me kummatkin tykätään ulkoilusta ja mietinkin, voisinko vaivihkaa kysyä tyyppiä lenkille? Onkohan se liian "raju" avaus? Entäs jos sama jäätyminen vaan jatkuu?
Voi minua.
Tää mies on.. huh huh.. No siis me kummatkin ollaan "vakavalla mielellä" varmastikin näissä asioissa. Ainakin minä olen ja tällä miehellä on muutenkin arvomaailma sellainen, etten usko, että pelaaja olisi. Tosin, eihän sitä tiedä, en kuitenkaan tunne häntä niin paljoa. Joskushan miehet (ja naiset) saattavat käyttää toisen ihastusta ihan vaan oman itsetuntonsa rakennuspalikoina. :( ää..
No ei kai nyt siitä oo kysymys. No, laitoin sille yhden kuvan, mikä otettiin yhdeltä keikalta, hän on siinä kuvassa muitten kavereitten kanssa ja hän kiitti siitä.. mutta ei jatkanut viestiä millään tavalla.
Hän on niin ns. täydellinen, (ja samalla tavoittamaton) mutta kuitenkin ystävällinen, pokerinaama, ettei hänestä kertakaikkiaan ota selvää. Huomasin, että hän panosti siihen, että puhuisimme asioista, mistä minäkin tykkään puhua, mutta minua sitten jäätää.. Olen ollut monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa JÄÄTYMÄTTÄ, mutta kun tämä mies on paikalla, tyttö napottaa niiku kipsiveistos. Great.
Valitan, mutta kyllä mies olisi tuossa tilanteessa jo tehnyt paljon muutakin. Oman ihastukseni rakkauteni kanssa (molemminpuolista) olen keskustellut vastaavasta ja hän totesi, ettei halua suhdetta erään syyn takia.
Miehellä on olemassa syy miksi teidän juttunne ei edisty, eikä hän sitä koskaan välttämättä paljasta sinulle sitä.
Mun mielestä tuo lenkille/kävelylle pyytäminen vois olla toimiva ajatus. Ja jos ulkoilu on sulle luontevaa, tuskin jäätymistäkään on samalla tavalla tiedossa kun jossain "ei-niin-luontevassa" tilanteessa ja ympäristössä. Mielestäni ei ole siis liian raju avaus.
Onnea ja ota rennosti! :)
Kiitos :)
Miltä kuulostais 2 vuotta? On jotkut varmaan pidempäänkin odottaneet. Täällä näin tällä kertaa, eikä ollut edes molemminpuolista. Mieti siitä kannattaako odotella :)
menee offtopiksi mutta mua ainakin kiinnostasi aloite teerenpelissä vaikken ole mikään pelimies. ääh tulee vaan niin mokamainen olo.pitäis vaan mennä kahville
Todella kauan ainakin itse viivyttelen ja yleen sitten on jo myöhäistä.
en vaan jotenkin kehtaa kun en tiedä miten käy olen mielummin kokeilematta ja kadun jälkeenpäin.