Jätin lapseni sairaalaan

Ei valitettavasti ole satuilua enkä ole satuhahmo myöskään.
On täysin normaalia kuulemma, ettei äiti välttämättä tunne kiintymystä vastasyntyneeseen vauvaan..No minä ihmettelin sairaalassa (en ääneen), mikä tämä rääkyvä möykky on ja eräs kätilö otti sen huolenaiheekseen.
Ilmoitus lähti sosiaalityöntekijöille, vaikka kuitenkin lapseni sairaalassa hoidin.
Jatkoin vaan normaalisti elämistä, meikkasin, kävin kahvilla ja ulkonakin tupakalla minua tapaamaan tulleiden ystävien kanssa.
Syyksi sanottiin, että minulla ei ole kiintymyssuhdetta vauvaan?
Pitääkö nuoren äidin luopua kaikesta muusta sairaalassaoloaikana ja pönöttää vaikka kuukausi osastolla vauvan kanssa, vaikka itse voisi lähteä kuntonsa puolesta kotiin ja käydä lasta hoitamassa osastolla?
Tottakaihan se vauva pitää hoitaa, mutta eivätkö kätilöt ole sitä varten että hoitaisivat vauvaa edes yöt, koska kenellä on varaa maksaa viikkojen sairaalahoito molempien osalta?

yököttää kirjoitti:

Ei valitettavasti ole satuilua enkä ole satuhahmo myöskään.
On täysin normaalia kuulemma, ettei äiti välttämättä tunne kiintymystä vastasyntyneeseen vauvaan..No minä ihmettelin sairaalassa (en ääneen), mikä tämä rääkyvä möykky on ja eräs kätilö otti sen huolenaiheekseen.
Ilmoitus lähti sosiaalityöntekijöille, vaikka kuitenkin lapseni sairaalassa hoidin.
Jatkoin vaan normaalisti elämistä, meikkasin, kävin kahvilla ja ulkonakin tupakalla minua tapaamaan tulleiden ystävien kanssa.
Syyksi sanottiin, että minulla ei ole kiintymyssuhdetta vauvaan?
Pitääkö nuoren äidin luopua kaikesta muusta sairaalassaoloaikana ja pönöttää vaikka kuukausi osastolla vauvan kanssa, vaikka itse voisi lähteä kuntonsa puolesta kotiin ja käydä lasta hoitamassa osastolla?
Tottakaihan se vauva pitää hoitaa, mutta eivätkö kätilöt ole sitä varten että hoitaisivat vauvaa edes yöt, koska kenellä on varaa maksaa viikkojen sairaalahoito molempien osalta?

Lue lisää

varmasti paras vaihtoehto lapsellesi on päästä rakastavaan kotiin. Oikea päätös sinulta antaa lapsi pois. Lapsesi saa hyvän ja rakastavan kodin ja sinä voit vielä jatkaa kasvamistasi aikuiseksi omien kykyjesi mukaan. Onneksi tässä maassa riittää tulevia vanhempia lapsellesi, jotka ovat kyspiä vanhemmuuteen ja haluavat lapsesi omakseen.

yököttää kirjoitti:

Ei valitettavasti ole satuilua enkä ole satuhahmo myöskään.
On täysin normaalia kuulemma, ettei äiti välttämättä tunne kiintymystä vastasyntyneeseen vauvaan..No minä ihmettelin sairaalassa (en ääneen), mikä tämä rääkyvä möykky on ja eräs kätilö otti sen huolenaiheekseen.
Ilmoitus lähti sosiaalityöntekijöille, vaikka kuitenkin lapseni sairaalassa hoidin.
Jatkoin vaan normaalisti elämistä, meikkasin, kävin kahvilla ja ulkonakin tupakalla minua tapaamaan tulleiden ystävien kanssa.
Syyksi sanottiin, että minulla ei ole kiintymyssuhdetta vauvaan?
Pitääkö nuoren äidin luopua kaikesta muusta sairaalassaoloaikana ja pönöttää vaikka kuukausi osastolla vauvan kanssa, vaikka itse voisi lähteä kuntonsa puolesta kotiin ja käydä lasta hoitamassa osastolla?
Tottakaihan se vauva pitää hoitaa, mutta eivätkö kätilöt ole sitä varten että hoitaisivat vauvaa edes yöt, koska kenellä on varaa maksaa viikkojen sairaalahoito molempien osalta?

Lue lisää

nythän on niin että yleensähän äitien elämä jatkuu normaalisti synnytyksen jälkeen, meikkaavat, tapaavat ystäviä ja jotkut valitettavasti myös polttavat.......ei jaksais millään kuunnella noin lapsellisia juttuja, hanki kuule pysyvä psykiatrikontakti tai mene ainakin sterilisaatioon. Miten ylipäätään hairahduit raskaaksi? Ei tullut mieleen käyttää ehkäisyä, jos et äidiksi halunnut. En kannata aborttia, joten hyvä että annat lapsesi pois.

yököttää kirjoitti:

Ei valitettavasti ole satuilua enkä ole satuhahmo myöskään.
On täysin normaalia kuulemma, ettei äiti välttämättä tunne kiintymystä vastasyntyneeseen vauvaan..No minä ihmettelin sairaalassa (en ääneen), mikä tämä rääkyvä möykky on ja eräs kätilö otti sen huolenaiheekseen.
Ilmoitus lähti sosiaalityöntekijöille, vaikka kuitenkin lapseni sairaalassa hoidin.
Jatkoin vaan normaalisti elämistä, meikkasin, kävin kahvilla ja ulkonakin tupakalla minua tapaamaan tulleiden ystävien kanssa.
Syyksi sanottiin, että minulla ei ole kiintymyssuhdetta vauvaan?
Pitääkö nuoren äidin luopua kaikesta muusta sairaalassaoloaikana ja pönöttää vaikka kuukausi osastolla vauvan kanssa, vaikka itse voisi lähteä kuntonsa puolesta kotiin ja käydä lasta hoitamassa osastolla?
Tottakaihan se vauva pitää hoitaa, mutta eivätkö kätilöt ole sitä varten että hoitaisivat vauvaa edes yöt, koska kenellä on varaa maksaa viikkojen sairaalahoito molempien osalta?

Lue lisää

Että mää nauran tälle jatkosadulle!

Eli ihmettelit sairaalassa, muttet ääneen, mikä tämä rääkyvä möykky on. Ja eräs kätilö otti sen huolekseen ja ilmoitus lähti sossuun. Siis kätilö luki ajatuksesi ja teki sen perusteella ilmoituksen?
Jos kuule kaikista niistä äideistä tehtäisiin lastensuojeluilmoitus jotka eivät heti vauvan synnyttyä julista kovaan ääneen rakastavansa ikuisesti tätä itkevää lasta, sosiaalitoimi olisi täystyöllistetty seuraavat 150 vuotta.

Olen kyllä kuullut että joidenkin nuorten äitien on vaikea ymmärtää ettei sairaalan henkilökunta ole siellä sellaista lastenhoitoa varten, jotta tuore äiti voi meikkailla ja lähteä kavereitten kanssa jonnekin jutskaamaan. Mutta jos kuviosi on laajemminkin se, ettei äitiys ja lapsesta huolehtiminen ollut sinua varten, silloin sosiaalitoimen syyt sijoittaa lapsesi olivat ihan toiset kuin mitä aloituksessasi annoit ymmärtää. Silloin kohtaat pystypäin ne ihmiset jotka sinut tuomitsevat koska vastuu teostasi on sinulle, ei inhottavilla kätilöillä, jotka "pilasivat" äitiytesi.

Nythän kyse ei ollut siitä etteikö naisella saisi olla omaakin aikaa äitiytymisen jälkeen, vaikka sitten käydä ystäviä tapaamassa. Nyt puhuttiin synnytysosastolla olemisesta, jolloin oletus kyllä on että äidin huomio on vastasyntyneessä ja lapsen hoidon opettelussa.

Eikä ketään suljeta päiväkausiksi mihinkään laitokseen "vauvan kanssa". Ja vaikka suljettaisiinkin, miten ihmeessä äiti voi sitten pärjätä lapsensa kanssa kotona, jos vauvan hoito noin ahdistaa??? Yhteiskunnassamme ei ole toistaiseksi järjestetty sellaista palvelua että tuore äiti voi viedä lapsensa johonkin laitokseen hoidettavaksi kun ns. ahdistaa ja omaa aikaa ei ole omasta mielestä riittävästi. Oman ajan ja tilan puuten pienen vauvan kanssa eläessä on fakta. Ei sitten enää jatketa elämää jossa voi elää niin ex-tempore. Tästä voi ja saa ahdistua, mutta se on polku joka on käytävä läpi niin että vähitellen kasvaa tilanteen tasalle. Eli todellisuuteen jossa on vastuussa toisesta ihmisestä 24/7.