En voi elää kanssasi, mutta en kuitenkaan ilman sinua. Asioita, jotka repivät mua rikki. Aina uudelleen ja uudelleen ja uudelleen... Etkä sä tiedä ja vaikka tietäisit niin tuskin...
Levoton sielu
uupunut sydän
7293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan sama. Eletään vaan rauhassa tahoillamme.
Samoin tunnen ,olisi aikamoinen työmaa meillä edessä
kääntää ne kaikki vaikeudet voitoksi,sehän tarvisi paljon voimaa ja uskallusta-
Siltä pohjalta en lähde että on tunne jostain uhrautumisesta minun vuokseni
siinä pitää olla halu ja tunne mukana ,jotka kantavat vaikka läpi harmaan kiven.
Se on huono merkki jos tunnet uupumusta ja väsymystä kun ajattelet häntä
silloin on parempi jatkaa matkaa ..kaikki alkaa uudelleeen joskus jonkun toisen kanssa.
ja uskon että sun kohdalla on kysymys nyt luopumisesta
tunnet kuitenkin häntä kohtaan jotain ,anna aikaa itsellesi
se on ainut lääke sydänsuruhin.
Luopuisinko...? Väsynyt olen, monista asioista...toisaalta täynnä jotain mieletöntä palavaa halua vain elää, rauhassa, hänen vierellä.
Jos hän päästää irti niin silloin kai minäkin... En mä halua roikkua hänessä tai estää häneltä mitään.
Et voi elää hänen kanssaan ,se kertoo jo paljon
Sinun halu elää hänen kanssaan rauhassa ,on varmaan toive siitä
että haluaisit jo päästä ajatuksiltasi rauhaan .
Haluaat saavuttaa mielenrauhan ja jatkaa elämääsi .
Kyllä ihmisen pitää aina ensin TIETÄÄ, ennen sitä ei voi käsitellä asioita, ei minkään laisia. Ainoa tapa rauhoittaa sielu ja antaa sydämen levätä on tiedottaa toiselle, sanoa, kysyä, puhua, selvittää ... Tehdä itsensä, tarkoituksensa ja tunteensa selviksi, että se toinenkin voi selvittää asiat ja asiain laidat itselleen - ja toiselle.
Kommunikointi on muoliman vaikein laji, mutta ilman sitä mikään asia muolimassa ei selviä, tule seesteiseksi, suoraksi ja oikeaksi.
Huoh, juuri näin. Rankkaa jäädä vatvomaan asioita itsekseen kun toinen ei uskalla puhua. Puukkoja selästä on hankala itsekseen poistaa. Ihmettelee vain miksi ne on siinä ja turhaa aikaa kuluu ja kuluu kun vois yrittää edes eheytyä-
Ikävän sekainen suru kulkee repussa. Älkää jättäkö selvittämättä, voi jäädä turhan iso taakka.