Vapaa seksi rikkoo ihmisen

Vapaan seksin ongelma ei poikkea kaiken muun vapauden ongelmasta mitenkään. Asiakokonaisuus on monimutkainen ja varmasti ikuisuusaihe. Oikaisen hieman ja esitän asian yksinkertaisena: (Niin siis yritin, mutta tästä tuli sittenkin ylipitkä ja mutkikas...)

Esitän kaksi erilaista persoonaa ja kaksi erilaista kulttuuria vastanapoina vapausasialle. Muitakin jakoja voi olla, mutta tämä on mielestäni käyttökelpoinen kun puhutaan vapaudesta ja kontrollista.

Neuroottinen kontrolli:
Jos ihminen ei saa tarpeeksi vapautta, hän typistyy. Jos yhteisö kontrolloi ihmisen valintoja, hänen oma vastuunsa ja autonomiansa ei pääse kasvamaan. Yhteisön kontrolli pukeutuu paitsi laeiksi, myös sosiaaliseksi kontrolliksi, joka toteutuu moraalisena arvottamisena ja sanktioituu häpeänä yhteisön edessä. Pahimmillaan se tarkoittaa ahdistavaa vahtimista ja vahdittavana olemista, joka muokkaa ihmisten persoonaa tukahduttavasti ja aiheuttaa neurooseja ja ylimalkaan neuroottista persoonan rakennetta.
Neuroottinen persona on taipuvainen autoritaarisuuteen ja siitä kumpuavaan häiriökäyttäytymiseen.
Vanha autoritaarinen kulttuuri on tämän kontrollin kuva (tai toisinpäin). Seksin osalta siihen kuuluu voimakas normatiivinen kontrolli oikean seksuaalisuuden suhteen ja normien pukeminen kaavoihin. Neuroottiset seksuaaliset häiriöt liittyvät usein valtaan, sukupuolirooleihin, häpeään. Seksuaalisen normaaliuden takana elää kätkettyjä perversioita.

Narsistinen rajattomuus:
Jos ihminen saa liikaa vapautta, hänelle ei kehity sosiaalista persoonaa. Ihminen ei voi olla rajattoman vapaa, vaan vapaus on aina suhteessa muhin ihmisiin eli yhteisöön. Persoonakin muodostuu ikään kuin yhteisön antaman rajallisen tilan sisään. Ihmisen psyyke myös tarvitsee nämä rajat (sosiaalinen olento). Jos näitä rajoja ei tule persoonan kehityksessä vastaa, muodostuu helposti epäsosiaalisia häiriöitä, joiden perusidea on narsismi: persoona, jota ohjaavat lähinnä omat impulssit ja heikko taju siitä, miten omat impulssit ovat suhteessa yhteisöön.

Uusi vapauden kulttuuri on tämän persoonan kuva (tai toisinpäin). Rajoja ei juuri ole ja niitä vähiäkin pyritään häivyttämään. Häpeän tunne kontrolloivana tekijän puuttuu ja impulsiivinen halujen tyydyttäminen on hyväksyttävää käytöstä. Valtakulttuuri jopa tukee sitä, jos ajatellaan miten kansalaisia kannustetaan täyttämään velvollisuutensa kuluttajina: kaikki halut täytetään hankkimalla jotain tyydytystä, yleensä kaupallisesti. On oikein olla rajaton ja ostaa kivuutta jatkuvasti. Seksi ei tee poikkeusta tähän asiaan.
Pahimmillaan tällainen persoona on kuitenkin rajattomuudessaan jatkuvasti puutteenalainen ja pakonomaisesti yrittää rajattomien impulssien tyydyttämisellä ostaa sitä, mitä siltä puuttuu: kokonaisvaltaisesti kiinteää, rajallista persoonallisuutta, joka on sisäisen autonomian edellytys. Seksuaalisessa mielessä narsistinen persoona on taipuvainen promiskuiteettiin ja muiden hyväksikäyttöön. Häpeän tunne ei muodosta rajoja, joten mikä hyvänsä liioittelu on ok, jos se lisää nautintoa. Narsistisen persoonan seksuaaliset perversiot liittyvät ylimalkaan tuntemisen ongelma-lisuuteen.
____________________

Pointti pitkässä tekstissäni se, että kumpikaan persoona ei ole vapaa, eikä vanha kontrolloitu seksi ole kaunista sen paremmin kuin uusi promiskuiteettinen seksi vapaata.
Todellinen vapaus on jossakin tukahduttavan kontrollin ja rajattoman vapauden välissä. Sama pätee seksiinkin. Sitä voi pohtia, miten tämä suhtautuu esim. kristillisiin ajatuksiin hyvästä ja oikeasta seksuaalisuudesta.

Olen samaa mieltä ap.n kanssa, koska vapaa seksi on oman ruumiin ns.väärinkäyttöä.Ja aina tulee joko jätetyksi tai on jättäjä,arvet suhteista jää...
Ei suotta Raamattu varoita "oman temppelin" saastuttamisesta, vapailla suhteilla tekee hallaa itselleen ja muille.

Koska Jeesus ei ollut taruolento, vaan historiallinen henkilö, niin sopii kai käyttää hänen sanojaan: "Mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille".

Eli toisin sanoen tykkäisitkö siitä, jos sinua petettäisiin? Miltä se tuntuisi sinusta? Lähde miettimään elämäntyyliäsi siltä pohjalta.

Aloitus "Vapaa seksi rikkoo ihmisen"

Niin, kyllähän se noin on, että rikkoo ihmisen.
Mutta seksuaalisuuden liiallinen järjetön kontrolli ja se, että vanhemmat valitsevat oikeaa vakaumusta kannattavan puolison lapselleen, voi tappaa ihmisen(/ikaksi ihmistä) tai ainakin vahingoittaa nuorten tunne-elämää yhtä paljon, jos ei enemmän, kuin se, että nuoriin ihmisiin luotetaan ja annetaan heille vapautta edes rakkausasioissa.

Olen kyllä samaa mieltä tavallaan.
Rakkaudesta ja seksistä on tullut tietylla tavalla jotenkin likaisempaa, arkista. Kuin jonkinlainen kertakäyttötölkki, jonka löytää kadun varrelta pois heitettynä tai röykkiöittäin kaatopaikalta.
Jumalan luoma kaunis asia on alennettu arvokkaasta taideteoksesta kertakäyttöastian rooliin. Vain arkiseksi jokapäiväiseksi poisheitettäväksi, rikottavaksi ...

Mitään ei oikeastaan enää tunnu voivan elämässä olevan ilman seksuaalistamista. Tuskin maitotölkkiä voidaan myydä ilman, että seksi täytyy liittää siihenkin.
Mutta mitä enemmän maailma seksistyy, sitä enemmän siihen kyllästytään ja tarvitaan yhä rankempia muotoja.
Se on kuin huumetta. Sitä halutaan yhä enemmän. Yhä suurempia määriä. Yhä rajuimpina annoksina. Ja kuitenkin kaikki tietävät sen johtavan tuhoon.

Vapaa seksi olisi mitä mainiointa ja luonnollisinta. Valitettavasti se mistä sinä puhut ei ole vapaata seksiä, sillä sitä myrkyttävät edelleen syyllisyys, säännöt, meemit ym.

Seksi alle 15v ei ole hyväksi, koska se tapahtuu yhteisön pakottamana ja yleensä aina epäonnistuu. Jäljelle jää vain kaksi seksuaalisuuden alalla tuhottua ihmiselämää.

Evankelisluterilainen kirkko hyväksyy esiaviollisen seksin - useankin kanssa, jollei heti ensimmäinen ole sopiva aviopuolisoksi ja harvoinhan on.

Nettipappi vastaa:
"Ainahan voi käydä niin, että esiaviollinen seksisuhde päättyy, eikä avioliittoa näiden kumppaneiden välillä koskaan solmitakaan. En silti ajattele, että olisi tapahtunut jotakin synnillistä. Suhde on voinut olla hyvä ja kasvattava kummallekin.
Joskus esiaviollisesta seksuaalielämästä pidättäytyminen saa sellaisia muotoja, että avioliittoon rynnätään varsin nopeasti ja vähäisen toisensa tuntemisen pohjalta, koska seksuaalinen paine on niin kova Tuolloin saattaa käydä ilmi, että toinen onkin hyvin erilainen ihminen kuin alkuhuumassa oli kuvitellut. Raskaitakin salaisuuksia voi paljastua."
http://www.tampereenseurakunnat.fi/verkkopastori/vastaukset/1/0/nettipappi_esiaviollinen_seksi
"Esiaviollisessa seksissä ei missään tapauksessa ole kyse pelastuskysymyksestä."
"Seurustelusuhteessa on minun mielestäni hyvä edetä siten, että luottamus ja sitoutuminen kasvavat yhdessä hellyyyden ja fyysisen läheisyyden kanssa. Silloin seksuaalisuus on osa rakkautta eikä pelkkä siitä irrotettu tarpeentyydytys. Siinä kohtaavat kaksi persoonaa eivätkä pelkät sukuelimet.

On tärkeätä edetä suhteessa hitaamman osapuolen tahtiin, jotta hän ei kokisi tulevansa painostetuksi johonkin, jota ei vielä halua. Jos toinen hylkäisi omat moraalinorminsa pelosta, että muuten menettäisi kumppaninsa, sellaisesta kokemuksesta jäävät haavat saattavat säteillä pitkälle avioliittoonkin. Mutta yhteisestä sopimuksesta ja tahdosta seksuaalisuhteeseen eteneminen ennen avioliittoa ei mielestäni ole väärin."

Katolista apologetiikkaa suomeksi
Esiaviollinen seksi
http://hyviauutisia.net/seksuaalimoraali/esiaviollinen-seksi/

Siinä sitä on valistusta "parhaasta" päästä :)

Luin tuon katolisen kirkon artikkelin, jossa perustellaan miksi seksi kuuluu avioliittoon. Vau, miten hyvää tekstiä. Lue ihmeessä. Sopisi ohjeeksi myös luterilaisen kirkon opettajille.

”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät aviorikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit…” (1. Kor. 6:9–10)

Missä se anteeksianto on, vai onko se vaan Ev. Lut. _kirjon haihattelua?
Aika tiukka linja! :)

"Jos rakkaus ja sitoutumiskyky ovat riippuvaisia seksin onnistumisesta, on selvää, että mistään sitoutumiskyvystä tai todellisesta rakkaudesta ei koskaan ole ollut tietoakaan. Kun tämä otetaan huomioon, on syytä ymmärtää, että pari, joka on oppinut tuntemaan toisensa ja rakastamaan toisiaan henkisellä tasolla (ja fyysisellä tasolla siveellisen yhdessäolon puitteissa), löytää varmasti myös yhteisen virren seksuaalisella tasolla. "

Heh! Aika falskia!!! Vai yhteisen virren.... Voin sanoa melkoisella varmuudella että ei se aina ihan noin kyllä tapahdu.....

Mitä tarkoitat vapaalla seksillä? Kaikkea avioliiton ulkopuolista seksiä vai luetko pois joukosta vaikkapa rakastuneen parin seksuaalisuutensa ja rakkautensa toteuttamisen, satunnaisen irtosuhteen vuoden selibaatin jälkeen vai mitä?