Mistä murteesta on sana VANNA?

Silkkaa venäjäähän se.

ванна (vanna) = amme
ванная (vannaja) = kylpyhuone

Pienten lasten kylvetykseen käytettävästä pikkuammeesta (soikosta, vannasta) olen kuullut käytettävän sellaistakin nimitystä kuin paatipunkka. Tulee mitä ilmeisimmin ruotsista (badbunke). Sana on ollut käytössä ainakin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Näinpä juuri kirjoitti:

Silkkaa venäjäähän se.

ванна (vanna) = amme
ванная (vannaja) = kylpyhuone

Pienten lasten kylvetykseen käytettävästä pikkuammeesta (soikosta, vannasta) olen kuullut käytettävän sellaistakin nimitystä kuin paatipunkka. Tulee mitä ilmeisimmin ruotsista (badbunke). Sana on ollut käytössä ainakin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Lue lisää

Amme-sanasta tuli mieleen saksan kielen sana (die) Amme.

Saksan kielessä on tavallista tehdä ero mies- ja naispuolisten ammattinimikkeiden välillä: esimerkiksi Lehrer on miespuolinen ja Lehrerin naispuolinen opettaja. Joskus menneisyydessä aivan vastaava ero tunnettiin suomen kielessäkin (opettajatar).

Saksan Amme ei tuollaista päätettä kaipaa, koskapa miespuolisia alalle tulijoita ei ole ruuhkaksi asti. Die Amme tarkoittaa imettäjää.

Kun Ammen eteen pannaan nostamista merkitsevästä heben-verbistä napattu tavu Heb-, saadaan (die) Hebamme, joka merkitsee kätilöä. Kovin miesvaltainen ammatti ei liene sekään.

Saksan verbi sellainen kuin stillen merkitsee imettämistä (sekä rauhoittamista, hiljentämistä, tyynnyttelemistä jne.). Voitaisiinko sopia, että Stiller on miespuolinen imettäjä, Ammen virkaveli? Stillerin olisi tällöin Ammen synonyymi.

Näinpä juuri kirjoitti:

Silkkaa venäjäähän se.

ванна (vanna) = amme
ванная (vannaja) = kylpyhuone

Pienten lasten kylvetykseen käytettävästä pikkuammeesta (soikosta, vannasta) olen kuullut käytettävän sellaistakin nimitystä kuin paatipunkka. Tulee mitä ilmeisimmin ruotsista (badbunke). Sana on ollut käytössä ainakin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Lue lisää

Olen hämärästi muistelevinani, että Jasnaja Poljanan kreivi Leo Lihavainen (Лев Толстой) olisi kirjoittanut joskus maailmanmenestysromaanin nimeltä Ванна и мир. Joku kyrillinen kylppärifirma näkyy ainakin ratsastavan häpeämättömästi tuolla nimellä: http://vanna-mir.ru/

Mirri-vainaa kirjoitti:

Olen hämärästi muistelevinani, että Jasnaja Poljanan kreivi Leo Lihavainen (Лев Толстой) olisi kirjoittanut joskus maailmanmenestysromaanin nimeltä Ванна и мир. Joku kyrillinen kylppärifirma näkyy ainakin ratsastavan häpeämättömästi tuolla nimellä: http://vanna-mir.ru/

Lue lisää

Hauska связь kyllä tuo Vanna i mir!
Taidat venäjää, ja mir voi olla tässä yhteydessä maailma.
Sen tiedätkin.

Ilahduin sun havainnostasi senkin takia, että Suomessa venäjäntaitoisia on vähän. Viime hallituksessa kaksi ministeriä, ja tulevassa ei ehkä yhtään.

Kävin joskus Jasnaja Poljanassa. Kieliryhmämme vastaava käytti siitä nimitystä Jasnaja Poljanaja.

Kymenlaaksossakin kirjoitti:

Hauska связь kyllä tuo Vanna i mir!
Taidat venäjää, ja mir voi olla tässä yhteydessä maailma.
Sen tiedätkin.

Ilahduin sun havainnostasi senkin takia, että Suomessa venäjäntaitoisia on vähän. Viime hallituksessa kaksi ministeriä, ja tulevassa ei ehkä yhtään.

Kävin joskus Jasnaja Poljanassa. Kieliryhmämme vastaava käytti siitä nimitystä Jasnaja Poljanaja.

Lue lisää

Venäjäntaitoni voi luokitella asteikolla olematon ←→ loistava hyvin lähelle tuota olematonta päätä, mutta sokeakin kana voi olla joskus löytävinään jyväsen.

Olen opiskellut venäjän alkeet kahteen otteeseen – 1960- ja 1970-luvulla – mutta into on lopahtanut kummallakin kerralla kesken ja vähäinenkin sanavarasto on ehtinyt pahasti unohtua.

>että Suomessa venäjäntaitoisia on vähän.
>Viime hallituksessa kaksi ministeriä,
>ja tulevassa ei ehkä yhtään

Mitä presidentteihin tulee, niin käsittääkseni KAIKKI Suomen tasavallan presidentit Mauno Koivistoon saakka osasivat venäjää ainakin jonkin verran. Kekkosellakin venäjä oli ollut oppiaineena1910-luvulla koulussa. Kerrotaan Kekkosen pitäneen kuitenkin visusti huolta, ettei arvosana pääse nousemaan viitosta paremmaksi. Ruotsinkielisessä kodissa varttunut ja tsaarin armeijan oppilaitoksia kolunnut Mannerheim puolestaan osasi venäjää luullakseni paremmin kuin suomea.

Mirri-vainaa kirjoitti:

Venäjäntaitoni voi luokitella asteikolla olematon ←→ loistava hyvin lähelle tuota olematonta päätä, mutta sokeakin kana voi olla joskus löytävinään jyväsen.

Olen opiskellut venäjän alkeet kahteen otteeseen – 1960- ja 1970-luvulla – mutta into on lopahtanut kummallakin kerralla kesken ja vähäinenkin sanavarasto on ehtinyt pahasti unohtua.

>että Suomessa venäjäntaitoisia on vähän.
>Viime hallituksessa kaksi ministeriä,
>ja tulevassa ei ehkä yhtään

Mitä presidentteihin tulee, niin käsittääkseni KAIKKI Suomen tasavallan presidentit Mauno Koivistoon saakka osasivat venäjää ainakin jonkin verran. Kekkosellakin venäjä oli ollut oppiaineena1910-luvulla koulussa. Kerrotaan Kekkosen pitäneen kuitenkin visusti huolta, ettei arvosana pääse nousemaan viitosta paremmaksi. Ruotsinkielisessä kodissa varttunut ja tsaarin armeijan oppilaitoksia kolunnut Mannerheim puolestaan osasi venäjää luullakseni paremmin kuin suomea.

Lue lisää

Mannerheim: ”Minä kiitän täitä, te Savon jäkärät.” - Osasi ruotsia takuulla paremmin kuin suomea. Ja venäjää tietysti.
Olen ollut läsnä tilaisuudessa, jossa Koivisto piti puheen venäjäksi. Hyvin osasi, missä lienee oppinut.
Ahtisaareen taisi tämä taito päättyä, niin Viipurissa syntynyt kuin onkin.

Venäjäntaito kannattaa kyllä elvyttää, eikä pelkästään ammatillisista syistä.
Opiskelun lannistaa aina sama: huono oppimateriaali. Mun aikojeni alussa opeteltiin ensin Tam dom? - Ikään kuin ensimmäinen kysymys venäläiselle olsi: Onko tuolla talo.
Venäläiset ovat kiitollisia siitäkin.

Vanja - Ivan.

Mirri-vainaa kirjoitti:

Olen hämärästi muistelevinani, että Jasnaja Poljanan kreivi Leo Lihavainen (Лев Толстой) olisi kirjoittanut joskus maailmanmenestysromaanin nimeltä Ванна и мир. Joku kyrillinen kylppärifirma näkyy ainakin ratsastavan häpeämättömästi tuolla nimellä: http://vanna-mir.ru/

Lue lisää

Taidat vähän sekoittaa asioita. Tolstoin romaani on nimeltään
Война́ и мир. Sillä ei ole mitään tekemistä vannan kanssa.

vladimirovich kirjoitti:

Taidat vähän sekoittaa asioita. Tolstoin romaani on nimeltään
Война́ и мир. Sillä ei ole mitään tekemistä vannan kanssa.

Onnittelen! Kesti yli 5 vuotta ennen kuin kukaan huomautti asiasta. Taisin panna tuon virheellisen sanan postaukseeni ihan piruuttani (tuon ”kyrillisen kylppärifirman” innoittamana) enkä tullut itsekään oikaisseeksi tarinaa.

”Vanna i mir” menee mielestäni samaan osastoon kuin vuorovesi-ilmiön toinen nimitys ”luotsi ja vuode”.

:•)

Eikös muuten olekin niin, että suomen kielen vainaa-sana (vainaja) tulee tuosta sotaa tarkoittavasta война-sanasta?

Mirri-vainaa kirjoitti:

Onnittelen! Kesti yli 5 vuotta ennen kuin kukaan huomautti asiasta. Taisin panna tuon virheellisen sanan postaukseeni ihan piruuttani (tuon ”kyrillisen kylppärifirman” innoittamana) enkä tullut itsekään oikaisseeksi tarinaa.

”Vanna i mir” menee mielestäni samaan osastoon kuin vuorovesi-ilmiön toinen nimitys ”luotsi ja vuode”.

:•)

Eikös muuten olekin niin, että suomen kielen vainaa-sana (vainaja) tulee tuosta sotaa tarkoittavasta война-sanasta?

Lue lisää

Osoittaa vain sen, että Suomessa ei osata venäjää ollenkaan.
Syytä olisi kovastikin.

Mirri-vainaa kirjoitti:

Onnittelen! Kesti yli 5 vuotta ennen kuin kukaan huomautti asiasta. Taisin panna tuon virheellisen sanan postaukseeni ihan piruuttani (tuon ”kyrillisen kylppärifirman” innoittamana) enkä tullut itsekään oikaisseeksi tarinaa.

”Vanna i mir” menee mielestäni samaan osastoon kuin vuorovesi-ilmiön toinen nimitys ”luotsi ja vuode”.

:•)

Eikös muuten olekin niin, että suomen kielen vainaa-sana (vainaja) tulee tuosta sotaa tarkoittavasta война-sanasta?

Lue lisää

Tulkoon vielä mainituksi, että tulin osallistuneeksi tuohon 5 vuoden takaiseen keskusteluun pahan tapani mukaan multinikkarina. Olen örveltänyt tällä palstalla yli 14 vuotta, mutta en ole löytänyt vielä itselleni passelia identiteettiä.
Näinpä juuri = Ajatus harhailee = Mirri-vainaa.

Kymenlaaksossakin kirjoitti:

Mannerheim: ”Minä kiitän täitä, te Savon jäkärät.” - Osasi ruotsia takuulla paremmin kuin suomea. Ja venäjää tietysti.
Olen ollut läsnä tilaisuudessa, jossa Koivisto piti puheen venäjäksi. Hyvin osasi, missä lienee oppinut.
Ahtisaareen taisi tämä taito päättyä, niin Viipurissa syntynyt kuin onkin.

Venäjäntaito kannattaa kyllä elvyttää, eikä pelkästään ammatillisista syistä.
Opiskelun lannistaa aina sama: huono oppimateriaali. Mun aikojeni alussa opeteltiin ensin Tam dom? - Ikään kuin ensimmäinen kysymys venäläiselle olsi: Onko tuolla talo.
Venäläiset ovat kiitollisia siitäkin.

Lue lisää

Muistelen lukeneeni joskus Mannerheimin onnahtelevasta suomen kielen taidosta kertovan anekdootin, jonka mukaan hän vastikään kansalaissodassa voittaneen osapuolen valkoisena kenraalina otti vastaan Lahdessa paikallisen suojeluskunnan paraatin ja tervehti paraatijoukkoja:

”Hyvää päivää, lahtipojat!”

Ruotsinkielinen Mannerheim oli tunnetusti liehunut tuohon kansalaissotaan saakka pitkään maailmalla ja osasi useita kieliä paremmin kuin suomea. Senkin taito hänellä toki sittemmin sujuvoitui tuntuvasti Suomessa asuessa ja vaikuttaessa.

Mirri-vainaa kirjoitti:

Onnittelen! Kesti yli 5 vuotta ennen kuin kukaan huomautti asiasta. Taisin panna tuon virheellisen sanan postaukseeni ihan piruuttani (tuon ”kyrillisen kylppärifirman” innoittamana) enkä tullut itsekään oikaisseeksi tarinaa.

”Vanna i mir” menee mielestäni samaan osastoon kuin vuorovesi-ilmiön toinen nimitys ”luotsi ja vuode”.

:•)

Eikös muuten olekin niin, että suomen kielen vainaa-sana (vainaja) tulee tuosta sotaa tarkoittavasta война-sanasta?

Lue lisää

- "voijna" tarkottaa lähinnä "vainoa"

Mirri-vainaa kirjoitti:

Muistelen lukeneeni joskus Mannerheimin onnahtelevasta suomen kielen taidosta kertovan anekdootin, jonka mukaan hän vastikään kansalaissodassa voittaneen osapuolen valkoisena kenraalina otti vastaan Lahdessa paikallisen suojeluskunnan paraatin ja tervehti paraatijoukkoja:

”Hyvää päivää, lahtipojat!”

Ruotsinkielinen Mannerheim oli tunnetusti liehunut tuohon kansalaissotaan saakka pitkään maailmalla ja osasi useita kieliä paremmin kuin suomea. Senkin taito hänellä toki sittemmin sujuvoitui tuntuvasti Suomessa asuessa ja vaikuttaessa.

Lue lisää

Kenraali Talvela tarinan mukaan suuttui, kun ei saanutkaan odotustensa mukaisesti ensimmäisenä Mannerheim-ristiä vaan muistaakseni se meni kenraali Lagukselle. Oli kuulemma raivonnut "ryssän perkele antoi ristin hurrin saatanalle!"

No, taisi olla sitten risti nro 2, joka meni Talvelalle, ainakin hän sellaisen jossain vaiheessa sai.

10-14 kirjoitti:

Kenraali Talvela tarinan mukaan suuttui, kun ei saanutkaan odotustensa mukaisesti ensimmäisenä Mannerheim-ristiä vaan muistaakseni se meni kenraali Lagukselle. Oli kuulemma raivonnut "ryssän perkele antoi ristin hurrin saatanalle!"

No, taisi olla sitten risti nro 2, joka meni Talvelalle, ainakin hän sellaisen jossain vaiheessa sai.

Lue lisää

Noinhan se suurin piirtein meni. Erityisesti Talvelaa kismitti ensimmäisenä Marskin ritariksi lyödyn ja ristin saaneen Laguksen kohdalla se, että Lagus sattui olemaan hänen oma alaisensa. Lagus sai ylennyksensä kenraalimajuriksi vasta myöhemmin; ristin 22.7.1941 saadessaan hän oli eversti.

Talvela todellakin sai ”lohdutuspalkinnoksi” Mannerheim-ristin nro 2. Tämä tapahtui pari viikkoa myöhemmin, 3.8.1941. Talvela oli tuolloin kenraalimajuri ja yleni sittemmin aina jalkaväenkenraalin arvoon saakka.

Talvela oli suomenkielinen, Mannerheim ja Lagus ruotsinkielisiä. Tämän ja valtasuhteiden ohella Talvelaa ja Mannerheimia erottava ja skismaakin aiheuttava tekijä oli se, että Mannerheim oli entinen tsaarin armeijan kasvatti, kun taas Talvela useimpien muiden suomalaiskenraalien tavoin oli saanut jääkärikoulutuksen Saksassa. Mannerheimin ryssäksi nimittäminen on nähtävä tätä taustaa vasten.

Mirri-vainaa kirjoitti:

Noinhan se suurin piirtein meni. Erityisesti Talvelaa kismitti ensimmäisenä Marskin ritariksi lyödyn ja ristin saaneen Laguksen kohdalla se, että Lagus sattui olemaan hänen oma alaisensa. Lagus sai ylennyksensä kenraalimajuriksi vasta myöhemmin; ristin 22.7.1941 saadessaan hän oli eversti.

Talvela todellakin sai ”lohdutuspalkinnoksi” Mannerheim-ristin nro 2. Tämä tapahtui pari viikkoa myöhemmin, 3.8.1941. Talvela oli tuolloin kenraalimajuri ja yleni sittemmin aina jalkaväenkenraalin arvoon saakka.

Talvela oli suomenkielinen, Mannerheim ja Lagus ruotsinkielisiä. Tämän ja valtasuhteiden ohella Talvelaa ja Mannerheimia erottava ja skismaakin aiheuttava tekijä oli se, että Mannerheim oli entinen tsaarin armeijan kasvatti, kun taas Talvela useimpien muiden suomalaiskenraalien tavoin oli saanut jääkärikoulutuksen Saksassa. Mannerheimin ryssäksi nimittäminen on nähtävä tätä taustaa vasten.

Lue lisää

Enpäs muistanutkaan, että Talvela pääsi täyskentsuksi asti. Niitä ei montaa ole, jotka ovat reservissä sen viimeisen ylennyksen saaneet, itselleni ei nyt tule mieleen kuin Adolf Ehrnrooth. Lähes kaikki neljään (aiemmin kolmeen) kissaan asti yltäneet ovat saaneet arvonsa PV:n komentajaviran perusteella.

Se oli muuten melkoinen 20- ja 30-lukujen armeijassa aika iso tulehtunut haava tuo skisma jääkäriupseereiden ja Venäjän armeijassa palvelleiden välillä.

Johaa tuossa ylempänä totesimme, että vanna on venäjän kieltä.

Savossa yleisesti käytetään vanna sanaa. Eiköhän suurinosa vanhemmista savolaisista tiedä mitä vanna merkitsee.
En tiedä käyttävätkö nuoremmat savolaiset vanna sanaa, en ole ajatellut asiaa.
Sanat unohtuu ja uusia tulee sijalle. Tuskin moni enää käyttää käsipyyhkeestä sanaa hantuukki, kuten vanhemmat savolaiset.

Eihän tuohon mitään itäsuomalaisia kylvehtimöjä tarvita!

Köyhän miehen/naisen poreammeeksi käy ihka tavallinen kylpyamme. Poreita tuottaa nimenomaan kylvehtijä itse omalla pörisemisellään. Teho riippuu oleellisesti edeltävien tuntien ruokavaliosta.

No nyt minäkin sitten tiedän, mikä yhteys kuhnureiden ja naturopaatti Louis Kühnen kehittämän, kuhnekylvyiksi nimitetyn hoitomuodon välillä vallitsee!

”- liekkö tuo "vanna" mikään murre sana - siis "vannas" = laivan keula palkki ,joka yhtyy köliin.”

Vannalla ja vannaksella on keskenään yhtä paljon/vähän tekemistä kuin Hellalla ja Hellaksella, kaivolla ja kaivoksella, koiralla ja koiraalla, naaralla ja naaraalla, rastalla ja rastaalla, suulalla ja suulaalla jne.