Olen seurustellut poikaystäväni kanssa yli kuukauden ja mieltäni painaa eräs asia... en tiedä onko tämä järkevää kirjoittaa tänne mut ajattelin kokeilla, toivottavasti joku vaivautuisi vastaamaan...
Poikaystävälläni on eräs naispuolinen ystävä ja he ovat tunteneet toisensa jo monta vuotta. He eivät kuulemma ole koskaan seurustelleet vaikka jotain pientä ihastusta onkin joskus ollut.
Tällä hetkellä he ovat erittäin hyviä ystäviä ja soittelevat ja laittavat viestiä toisilleen päivittäin. Näkevätkin melkein päivittäin ja nainen pyytää useasti miestäni kahville joko omaan kotiinsa tai jonnekin muualle, ja heillä on hauskaa yhdessä. Olen nähnyt kyseisen naisen pari kertaa, enkä oikeen tule toimeen hänen kanssaan... Kyllä mä olen puhunut hänen kanssa kaikenlaista mut ei vaan oikeen tulla juttuun. Sit mua ärsyttää niiden sellainen "omaa hauskaa"-juttu, kun tunnen itseni niin ulkopuoliseksi siinä. Tämä nainen on tällä hetkellä sinkku.
Ongelma on nyt siinä että olen mustasukkainen, enkä voi sille tunteelle yhtään mitään. Aina kun mieheni puhuu tästä naisesta ja siitä mitä he tekivät yhdessä ym..,minulle tulee sellainen tunne etten ole tarpeeksi hyvä hänelle ja mustasukkaisuus iskee. Yleensä menen vain hiljaiseksi enkä sano mitään poikaystävälleni, mutta pääni meinaa räjähtää!!! Mulla on pari miespuolista ystävää ja näen heitä tosi harvoin, mutta poikaystäväni ei ole heistä mustasukkainen.
Poikaystäväni on tehnyt selväksi että he ovat naisen kanssa vain ystäviä eikä muuta. Luotan kyllä poikaystävääni mut en siihen naiseen koska olen kuullut juttua että se nainen on pilannut pari suhdetta menemällä väliin...
Mitä mieltä olette, pelkäänkö ja olenko mustasukkainen aivan turhaan? Kannattaisiko mun mainita näistä fiiliksistä poikaystävälleni? En halua pilata meidän suhdetta mutta tää asia vaivaa mua. Elikkä hyvät ihmiset, neuvokaa mitä teen!
Poikaystävälläni on eräs naispuolinen ystävä ja he ovat tunteneet toisensa jo monta vuotta. He eivät kuulemma ole koskaan seurustelleet vaikka jotain pientä ihastusta onkin joskus ollut.
Tällä hetkellä he ovat erittäin hyviä ystäviä ja soittelevat ja laittavat viestiä toisilleen päivittäin. Näkevätkin melkein päivittäin ja nainen pyytää useasti miestäni kahville joko omaan kotiinsa tai jonnekin muualle, ja heillä on hauskaa yhdessä. Olen nähnyt kyseisen naisen pari kertaa, enkä oikeen tule toimeen hänen kanssaan... Kyllä mä olen puhunut hänen kanssa kaikenlaista mut ei vaan oikeen tulla juttuun. Sit mua ärsyttää niiden sellainen "omaa hauskaa"-juttu, kun tunnen itseni niin ulkopuoliseksi siinä. Tämä nainen on tällä hetkellä sinkku.
Ongelma on nyt siinä että olen mustasukkainen, enkä voi sille tunteelle yhtään mitään. Aina kun mieheni puhuu tästä naisesta ja siitä mitä he tekivät yhdessä ym..,minulle tulee sellainen tunne etten ole tarpeeksi hyvä hänelle ja mustasukkaisuus iskee. Yleensä menen vain hiljaiseksi enkä sano mitään poikaystävälleni, mutta pääni meinaa räjähtää!!! Mulla on pari miespuolista ystävää ja näen heitä tosi harvoin, mutta poikaystäväni ei ole heistä mustasukkainen.
Poikaystäväni on tehnyt selväksi että he ovat naisen kanssa vain ystäviä eikä muuta. Luotan kyllä poikaystävääni mut en siihen naiseen koska olen kuullut juttua että se nainen on pilannut pari suhdetta menemällä väliin...
Mitä mieltä olette, pelkäänkö ja olenko mustasukkainen aivan turhaan? Kannattaisiko mun mainita näistä fiiliksistä poikaystävälleni? En halua pilata meidän suhdetta mutta tää asia vaivaa mua. Elikkä hyvät ihmiset, neuvokaa mitä teen!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kerro miehellesi miltä sinusta tuntuu.
Voisit vaikka näyttää hänelle tämän viestin, jossa niin hyvin ilmaisit tunteesi.
Tiedän, kuinka pahalta susta varmaan tuntuu, mut ei sun jätkäs välttämättä ajattele kaveristaan yhtään sen enempää. Naisen aikeista en voi olla sitten niin varma.
Mutta, kaikista tärkeintä on, että kerrot ja puhut miehesi kanssa!
Kiitti nopeasta vastauksesta!=) Joo olet aivan oikeessa, aijon ottaa tämän jutun esille jo tänä iltana ja aijon puhua jätkäni kanssa! Kerron hänelle miltä must tuntuu. Ehkäpä asiat sit selkiintyvät ja saan tämän mustasukkaisuuden tunteen pois!
Itselläkin on muutama tyttö ihan vaan kaverina...Nykyinen tyttöystäväni on näistä melko mustasukkainen vaikka näen niitä harvoin, no tosin pidetään aika usein yhteyksiä tekstiviestein. Ymmärrän täysin mustasukkaisuutesi vaikka miehesi olisikin vain kaveri sen tytön kanssa.
Mielestäni miehesi näkee kaveriaan turhan usein jos he ovat vain kavereita...Sinäkin tarvitset aikaa mieheltäsi, enemmän kuin miehesi kaveri.
Suosittelen kanssa asian esille ottamista, sen on tyttöystäväni tehnyt ja se teki hyvää meidän suhteelle kun tajusin että häntä hämää naispuolisetkaverini!
Tsemiä iltaan!
Mielestäni sinulla on täysi oikeus olla mustasukkainen ja vaikka nämä ei mitään "oikeuden" asioita olekaan niin minä ainakin olisin mustis. Miehelläni on myös naispuolisia ystäviä, mutta hän ei todellakaan juokse heidän luonaan kahvilla tai tekstaile heille jatkuvasti. Toki hän viestittää hyvät syntymäpäivän toivotukset ja mikäli sattumalta tapaavat niin kahvitellakin voivat.
Se, että erikseen sopii toisen naisen kanssa illanistujaisista tai kahdenkeskisistä kahvi-illoista menee yli minun hilseeni ja en voisi kuvitellakaan että sen hyväksyisin.
Miestenkin täytyy se tajuta, että kun on oma kulta niin toiset naiset jää pakostakin vähemmälle (siis myös pelkät ystävät). Tykkäisiköhän miehesi siitä, että ilmoittaisit tavanneesi Matin tai Heikin ja päätit ruveta heidän ystäväkseen ja tänä iltana onkin pienet kahvijutut Matin luona kahdestaan???
samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa et Voihan ystäviä olla mutta jos tuo yhteyden pito on jokapäiväistä niin kuulostaa aika oudolta..
ihan niinkuin sen jätkän ne naispuoliset ystävät ja sinä oisitte ns samalla viivalla et hän tapailee milloin ketä huvittaa..Jos sinä muka olet hänen tyttöystävänsä niin keskittyisi enemmän sinuun ja jättäisi niiden muiden naisten kanssa sen yhteyden pidon vähemmälle..
Omalla poikakaverillanikin on "paras kaveri" jonka kanssa joka päivä on yhteyksissä ja ne näkeekin tosi usein. Ovat tunteneet jo noin 10 vuotta(nyt 27v.) ja mitään ei ole koskaan ollut. No, kuitenkin tämä muija on mulle sanonut kun aloimme seurustella, että oli alussa ihastunut poikakaveriini, muttei tietty enää ja näin. Tyttö on sinkku. Tiedän, ettei niillä ole mitään romanttista/seksuaalista, mutta jotenkin vaan ottaa päähän se yhteinen "juttu", esim. kun ollaan kolmistaan jossain, tyttö käyttäytyy ns. omistajan elkein, halailee "kaverillisesti", puhuu "yhteisistä" asioista joista minä en ole tietoinen, "vahingossa" unohtaa minut tms. Siis, en ole mustasukkaista tyyppiä, mutta silti se tuntuu vähän kuin henkiseltä pettämiseltä, että joku toinen nainen on niin tärkeä ja läheinen. Ymmärrän kyllä sun mustasukkaisuutta täysin. Mutta minkäs teet, jos ite mainitsen sanallakaan, niin on kauhea ihmetys että "et kai sä nyt kuvittele että meillä on mitään meneillään". No en tietysti, mutta kun se henkinen läheisyyskin on läheisyyttä toisen naisen kanssa...
en tiedä ikäänne, mutta itse olen 34 v. ja kokemus on opettanut ( sekä oma, että ystävien kokemukset), että noin tiivis yhteydenpito ei ole pelkkää ystävyyttä ainakaan minun ikäisilläni. Ehkä sitten nuoremmilla voi olla...mutta miehiä ja naisia ne nuoremmatkin on ja hormoonit niilläkin jyllää. Ota tosiaan asia puheeksi ja selvitä pelisäännöt kunnolla. Jos kunnon parisuhdetta ja lähinnä perinteistä haluaa niin tuo ei kuullosta ihan normaalilta. tsemppiä sulle!
Kuullostaa siltä, että tuo naikkonen nautiskelee sillä, että sä olet mustasukkainen, ja pistää sua ihan 6-0. Voi olla, että kundikaverisi on niin lapsellinen, että ei sitä edes tajua. Tod.näk. jos (ja toivottavasti kun) otat asian vakavasti puheeksi, hän "ei voi ymmärtää, mitä ihmettä tässä nyt oikein on, mehän ollaan vain kavereita". Varo vaan, pian jäät aisan kannattelijaksi.
Miettikää itsenne tilanteeseen. Mitä jos teillä olisi miespuolinen ystävä, hyvä sellainen. Ette ole koskaan seurustelleet ja olette todellakin vain ystäviä. Poikaystäväsi ei uskoisi sitä. Miltä itsestäsi tuntuisi? Jos suhteessa ei pysty sen vertaa toiseen luottamaan kannattaako sitä jatkaa?
Mietinkin jo samaa.. Onko mitään järkeä yrittääkään roikkua kolmantenaa pyöränä noinkin tuoreessa suhteessa, joka jo heti saa noin pahan mielen aikasiksi. Näin aikuisen näkö- ja kokemusvinkkelistä kerrottuna tollaisesta ei tule yhtään mitään. Vaikka tuntuisi kuin kipeälle irrottautua suhteesta, suosittelen lämpimästi ihan välittömästi. Ilmiselvää on,että noilla entisillä kamuilla on enemmän yhteistä kuin sulla ja kundikaverillasi, vaikka pitäisi olla päinvastoin.
Jos jäät tuohon riippumaan, sä saat vain ilonpilaajan maineen, kun nariset (vaikkakin syyllä) kun ns.ystävätär on mukana kaikessa. Ensimmäisen yhteenoton aikana saat kuulla olevasi järjiltäsi, kun edes epäilet heillä olevan jotain (vaikka satavarmasti on), ja jäät kaiken päätteeksi itkemään yksin, kun kundi lähee jakamaan sinun heikkohermoisuutta ystävättären kanssa. Voimaa ja rohkeutta irtiottoon. Se ei tee niin kipeää kuin ottaa vastaan jämät joita saat jos et lähde jatkamaan matkaasi ilman heitä jotka eivät tule toimeen ilman toinen toistaan.
Itse olen 24v mies ja minulla on naispuolinen ystävä ollut jo 7v joka todellakin on vain kaveri. Olosuhteiden pakosta me tekstaillaan vaan aktiivisesti ja puhellaan netissä, mutta jos olen käymässä paikkakunnalla niin usein saatan viettää hänen sohvallaan yötä ja viihtyä siellä hyvinkin pitkään. Tämä tyttö on sinkku ja jne... Uuh olenko nyt aivan epänormaali. Tyttöystäväni on tämän asian aivan selkeästi ymmärtänyt ja tässä ei ole mitään ongelmaa. Suhteen alussa jo tehnyt selväksi että minulla on tälläinen kaveri ja tutustuttanut heidät keskenään. Kaikki on mennyt ihan ok! ja tyttöystävänikin on nykyään hänen hyvä kaveri. Entisen tyttöystävän kanssa oli vähän vaikeampaa kun hän ei hänen kanssa niin hyvin toimeen tullut mutta sekään ero ei todellakaan tullut tämän kaverisuhteen takia.
Kannattaa tarkkaan miettiä haluuko lyhyen seurustelusuhteen jälkeen mennä sörkkimään piiitkää kaverisuhdetta.
Suhteen alussa on aina vähän heikko varmuus siitä miten toisen elämään sovittautuu. Sinisilmäisyys ei tietenkään kannata.Näitä löytyy jotka tykkää kusettaa. Silti jos välität ihmisestä niin kenties kannattaisi tutustua tilanteeseen tarkemmin.
Katsella. Miettiä miten miehesi suhtautuu sinuun.
Jos teillä on omat yhteiset hetkenne, miksi ystävän kanssa vietety aika olisi sinulta pois?
On kokemusta 7 vuotisesta ihmissuhtetsta josta puuttui täysin ystävyydet toisen sukupuolen kanssa. Uskoisin suhteemme kärsineen tästä aikalailla- kun uusia ystäviä oli ilmaantumassa toisen pelot estivät tilanteet yhä uudelleen ja uudelleen. Suhteemme päättyi eroon monista syistä, yhtenä toki tämä molempien oman elämän puute.
Nykyisin on muutama miespuolinen ystävä joiden kanssa olen tekemisissä kun aika sallii. Oman mieheni kanssa vietän aikaa toki paljon enemmän. Mielelläni tutustutan nämä läheiset ihmiset myös toisiinsa. Sillehän ei voi mitään jos eivät toimeen tule. Eikä pelkän "vahtimisen" takia kannattaisi kaikissa tapaamisissa ollakaan mukana. Itse en ainakaan jaksa olla "kolmas pyörä" ellen sitten pidä itsekin mieheni ystävistä.
Jos ajatellaan vakavaa ihmissuhdetta jonka olisi tarkoitus kestää elämän ajan. Miten se muka kärsisi läheisistä ystävyyssuhteista? Olen varma että itselläsi on tai ainakin pitäisi olla omia ystäviä joiden kanssa on juttuja joihin ei miehelläsi (ainakaan vielä) ole osaa eikä arpaa. Inside-juttuja. Erilaisia kiinnostuksen kohteita. Normaalia. Eikö meillä juuri sen takia ihmissuhteita olekin? Ettei yhden ihmisen tarvitse täyttää kaikkia sosiaalisia tarpeitamme...
Ehkäpä nainen ei yritä mitenkään rikkoa välejänne. Ehkäpä hän on omalta osaltaan huolissaan ystävyydestä. Useimmat sukupuolten väliset ystävyydet kun saavat sinkkuaikana olla, mutta pyritään vikkelästi katkaisemaan seurustelun alettua juuri siksi että ne koetaan uhkaksi. Ehkäpä noiden yhteisten asioiden esilleotto on tahatonta tai alitajuisesti sitä että koittaa muistuttaa olevansa edelleen ystävä. Ehkä se on pelkoa siinä missä sinunkin asenteesi- ajan mittaan käy turhaksi jos miehesi diplomatia ja teidän luottamus kestää katsoa mitä käy.
Jos ei suhde kestä ystäviä ei se kertä arkeakaan. Ja tämän sanon senkin perusteella mitä olen monien eri-ikäisten parien vaiheita seurannut.
Keskustelun kannalla olen ehdottomasti. Rauhallisen ja ennakkoluulottoman ei syyttelevän.
Naiseen tutustuminen kannattaa, tuntematonta on helppo pelätä. Huhuihin tuskin kannattaa luottaa sokeasti. Toimivaan suhteeseen kun ei väliin tulla.
Hei,
Ihmettelen usein miten vähän parisuhteissa pystytään puhumaan asioista. Sinun olisi kai syytä keskustella miesystäväsi kanssa asiasta ja kertoa miltä tuntuu ja tehdä selväksi, mikä peli vetelee ja mikä ei. Jos miehesi ei ole samoilla taajuuksilla ja jos hänelle tämä ystävä on sinua tärkeämpi, vedä ihmeessä johtopäätökset ja etsi mies, joka välitää sinusta enemmän. "Normaalia" tuollainen yhteydenpito ei ole enkä ole moisesta kuullut. Ei mihin tahansa kannata suostua. Vaadi arvostusta ja välittämistä! Ne jotka väittävät tällä palstalla että sellaisen tulisi olla ok, edustavat vähemmistöä ja tarvitsevat samoin ajattelevan kumppanin. Tuollaisissa asioissa on hyvä olla samaa mieltä puolison kanssa. Vakka löytäköön kantensa. Ystäviä saa olla, mutta joku raja siinäkin on. Jos tapaa toista naista lähes päivittäin, se on epäilyttävää, sanon minä.
"Tällä hetkellä he ovat erittäin hyviä ystäviä ja soittelevat ja laittavat viestiä toisilleen päivittäin. Näkevätkin melkein päivittäin ja nainen pyytää useasti miestäni kahville joko omaan kotiinsa tai jonnekin muualle, ja heillä on hauskaa yhdessä. "
Lukekaas tuosta uudelleen mitä aloittaja kertoi miehensä ja ystävättären yhteydenpidon intesiteetistä.
Mulla on ollut jo vuosia ystävänä itseäni nuorempi mies, naimisissa, lapsia, hyvä vaimo. Vaimo tietää olemassaoloni,enkä ole hänelle mikään uhka. Ja koska hän luottaa täysin, ei minulla ole mitään tarvetta eikä halua tuota luottamusta käyttää hyväkseni. Mutta: mä en häiritse heidän elämäänsä jatkuvasti, en edes päivittäin. Vaihtelemme miehen kanssa sähköpostia kaikista mahdollisista saattumuksista sukkapyykistä seksiin ja vauvanhoidosta pihatöihin. Joskus viikonloppuilla vaihdamme jonkun kaveria ei jätetä tyyppisen tekstarin,eikä vaimo siitä saa pultteja, eikä koko viikonvaihe ole pilalla. Mutta mä korostan edelleen, että jutun juoni on siinä, etten mä ole tunkemassa heidän jokapäiväiseen elämään, en jaa miehen kanssa arkipäivää vaan kunnioitan hänen vaimoaan ja elämäänsä sen verran, etten lähde edes kokeilemaan onneani. Vaimo on sen verran napakka, että saattaisi sanoa, että tosson koko ukko, ota ja otat nää kakarat kans ja tosta vielä likapyykit kaupan päälle. EN ota riskiä. Hyvä ystävyys riittää.
Kirjoitit hyvin. Itse en ole mustasukkaista sorttia, mutta kyllähän se on erikoista kun se muija soittelee, esim. klo 12 yöllä kun ollaan petipuuhissa, tai kesken romanttisen lomamatkan jne. ja alkaa itkeen huoliaan, esim. omia äijäkuvioitaan tms. Ja sitten tulee vastaukseksi kun sanon miehelle siitä, että "voin sanoa sille, että sinä sanoit ettei saa soittaa". Ja siitähän ne välit vielä paranisi... Korostan vielä, jos kaveri olisi kaltaisesi tahdikas tyyppi, olisin ihan iloinen kaveruudesta, mutta liika on liikaa...
En ymmärrä mikä tarve joillakin miehillä on "pitää" naispuolisia ystäviä silloin kun eletään parisuhteessa.
Mä ainakin voin täysin allekirjoittaa toteaman "Men are from Mars and women from Venus".
Eli poislukien oma vaimo, mun kaikki ystävät on samaa sukupuolta ja ei vois kyllä kuvitellakaan, että mulla olis ystävänä joku toinen nainen.
(Mistä sen kanssa nyt vois edes jauhaa...=)
Niin että mikä kumma siinä viehättää miestä, et pitää vielä vaimon/tyttöystävän lisäksi olla naispuolinen ystävä. Sellainen erittäin läheinen melkein kuin tyttöystävä.. et joskus tuntuu siltä että oma nainenkin jää tämän ystävä naisen varjoon... Miehellä on omia salaisia juttuja tämän naisen kanssa, tekstarit kulkee niiden sisällöstä ei kerrota omalle naiselle lainkaan ovat niin salaisia.Mennään vaimon/tyttöystävän kanssa ravintolaan illanviettoon ja yllätys ylläys samalla kutsutaan myös tämä ystävä nainen..vaikka oma nainen ei tykkäisi, mennään istumaan ystävä naisen pöytään lopulta käy niin että oma nainen lähtee lätkimään toiseen pöytään.
Tämä juttu on minun elämästä muutaman vuoden takaa miehelläni oli tuollainen ns ystävänainen..
lopulta minä kyllästyin niin tuohon elämään että vaadin että mieheni lopettaa tuon naisen kanssa yhteyden pidon..ja näin kävi.Nykyisin meillä menee hyvin..
Vaikka poikaystäväsi sanookin, ettei heillä ole sen enempää yhteistä kuin ystävyys...se on poikaystäväsi mielipide asiasta. Nainen kuitenkin usein vaistoaa jos ns. ystävä on kiinnostunut miehestäsi, siis enemmänkin kuin ystävänä. Parasta kai on jutella poikaystävän kanssa, toivon, että luottamus säilyy välillänne.
Itse en ole yleensä ollenkaan mustasukkainen, mutta ymmärrän kyllä sinua. Jotenkin tuo inside jutuille naureskelu on minusta aina inhottavaa, jos on joku kolmas, joka jää ulkopuolelle, ja poikaystävältäsi tosi tökeröä. Minusta voisit hyvin mainita hänelle, että koet olosi heidän seurassaan ulkopuoliseksi, mikä on harmi, koska heillä on niin hauskaa yhdessä, että sinäkin haluaisit joskus mukaan. Voi olla, että poikaystäväsi on todella vahingossa niin ajattelematon, ettei asiaa tajua, mutta kyllä kuullostaa siltä, että tytöllä on huono itsetunto, ja hän yrittää loukata sinua tahallaan. Mutta enpä usko että he mitään pelehtivät...kai sitten kannattas esittää viileempää?
Kiitos kaikille vastauksista ja eri mielipiteistä! Mukavaa oli nähdä että kirjoitukseni herätti niin monta eri mielipidettä!
Olen puhunut poikaystäväni kanssa tästä "ongelmasta" ja olemme saaneet selvitettyä sen. Poikaystäväni sanoi mulle ettei mun todellakaan tarvi olla mustis siitä hänen ystävänaisesta, hän ei vois kuulemma kuvitellakaan sen kanssa mitään ystävyyttä enempää. mua hän rakastaa. Ymmärrän nyt paremmin poikaystävääni, ymmärrän miksi se ystävänainen on niin tärkeä hänelle ja miksi hän haluaa pitää sen kanssa yhteyksiä...en viitsi kommentoida tätä nyt enempää. Mut voin sanoa et en todellakaan ole sille ystävänaiselle enää mustis... kaikenlaista on tapahtunut! Haluisin mielummin tutustua siihen naiseen paremmin, ollaan jo nimittäin juteltu vähän enemmän ja hän vaikuttaa ihan mukavalta.
Mutta hauskaa kesää kaikille ja kirjoittakaa jos tulee mieleen jotain!
Tällaisten viestiketjujen takia keskustelupalstat ovat olemassa! Luin tämän läpi omien ongelmieni vuoksi ja sain monta perspektiiviä sekä onnellisen lopun - ehkä minäkin yritän ja koetan kestää mieheni kaverinaisen.
Hienoja viestejä!