Hei, olemme tekemässä yksinäisyydestä juttua Helsingin Sanomiin. Koetko olevasi totaalisen yksin, ja haluaisitko kertoa yhdestä päivästäsi lukijoille? Voit päästä kertomaan päiväsi kulusta ja yksinäisyyden synnyttämistä tuntemuksista täysin anonyymisti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Kerrothan myös ikäsi, sukupuolesi sekä asuinpaikkakuntasi. Asia on tärkeä ja on hienoa, jos voit auttaa vastaavassa tilanteessa eläviä kertomalla elämästäsi.
Haluatko kertoa yksinäisyydestä lehdessä, vaikka anonyymisti?
HS-toimittaja
11487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
varokaas, ettei olisi huijaus. Helsingin Sanomien sähköpostit ei pääty gmail.com vaan hs.fi.
Niin miksi hesarin toimittaja nimettömänä kyselisi kirjoituksia?
Lukekaa käyttäjän Darkfear kirjoituksia. Niistä saa aika hyvän käsityksen yhden yksinäisen ihmisen elämästä. Oikeasti todella koukuttava kirjoittaja! Darkfear on nyt kirjoittanut esim. Sinkut-palstalle ja Naisen logiikka -palstalle.
Darkfearilla on sellainen ongelma, että hän ei uskalla mennä minnekään, koska hänellä ei ole kavereita. Hän pelkää, että ihmiset tuomitsevat hänet siksi, ettei hänellä ole kavereita ja sen takia hän pysyy mieluummin kotonaan. Oikeasti, etsikää niitä kirjoituksia täältä, ja pyytäkää jonkun psykologin kommentti niihin. Ollaan yritetty saada Darkfearia terapiaan, mutta kun ei se mene.
Mikäs siinä jos haluaa trollia ruokkia.
Yleensä ihminen luo omat pelkonsa.
Kyllähän Darkfear on täysin oikeassa siinä että muut ihmiset kummaksuvat henkilöä joka liikkuu itsekseen yleisissä paikoissa julkisesti. Eli on törmännyt varmaan aika monesti niihin kyselyihin että "Eikö sulla oo kavereita täällä?". Vaikeaa on kovin rehellisesti vastata jos tilanne on pitkään ollut samanlainen...
Tosin tuossakin on se puoli että kuinka paljon siihen menee sisään... Vai pitäisikö pikemminkin yrittää silti tutustua ihmisiin vaikka he tilannetta kummastelisivatkin.
Se voi olla silti henkisesti hyvin raskasta jos on ongelma mutta ei tunnu saavan sitä itse ratkaistuksi.
Ei tämä olekkaan huijaus!
Tänään oli Helsingin Sanomissa sivun juttu aiheella "kesä lisää yksinäisyyttä" (tai jotain sinne päin) ja jutussa esimerkkihenkilö kertoi päivästään ja yksinäisyytensä syistä. Anonyymisti tietenkin.
Vinkki:
Moni täällä kirjoittaa hyvin ja tuntee aiheensa läpikotaisin. Miksi ette kirjoittaisi itse artikkeleita näistä aiheista ja tarjoaisi niitä lehtiin? Onhan kaikin tavoin elähdyttävämpää ottaa itselleen sankari(free)toimittajan osa kuin tyytyä poseeraamaan (ilmaiseksi) pahoinvoinnin mannekiinina.
Ymmärrän, että välillä vointi voi olla liian huono kirjoittamiseen. Mutta toisaalta tulee mieleen näitä tekstejä lukiessa, että mikäli näihin pystyy, pystyisi ehkä muuhunkin?
Toimittaminen on helppoa, jos on gmail-osoite ja jotain asiaa. Digikuvauskin alkaa olla sillä tasolla, että eläinkin (kolmijalkakin käy) pystyy tuottamaan tasokasta sisältöä (kamera kaulaan ja automaatti päälle...tärkeintähän on kuvaajan ja kuvattavan välinen suhde, yllätykselliset rajaukset ja valoefektit tulevat lisäbonuksena).
Vuh. Voin vahvistaa ylläolevan. MINÄ olen toiminut menestyksellisesti vuosia lehtikuvaajana alan aitiopaikoilla. Kieleni vilahtelee joskus kuvissa, mutta tämäntapaiset etualaefektithän toisaalta ovat muotia. Joten näillä mennään...
Älä muuta murise. Mullakin kamera asennettu kaulapantaan, ja korvat aina tiellä. Talutushihna myös. Tiiän toki, et tällaset efektit on muodissa. Jotkut prot jopa lisäilee niit photarilla (brush size 300, pehmeet reunat). Mut pääasian ei soisi silti peittyvän. Kandee laittaa korvat ponnarille, jos on kova tuuli.
Yksi pikku juttu(idea):
Vallitsevaa verkostoitumisvimmaahan perustellaan pitkälti taloudellisin perustein: Verkostoituminen kannattaa. Kontaktit tuovat kilpailuetua, jaapatijaapati...
Onko nyt jossain asennettu kaksi käyrää päällekkäin, nimittäin sos.median suosio viim. 10 vuoden aikana + (vaikkapa nyt Euroopan) talouskehitys viim. 10 vuoden aikana? Mitä näkyy? Korreloiko hyvin? Varmaankin (käänteisesti).
Olisiko aika alkaa fanittaa apinan raivolla introverttiyttä ekstroverttiyden sijaan. Ihan vaihtelun vuoksi. Sitten tämänkin palstan tilalla voitaisiin vaihtaa vertaistukea otsikon "Laumailu" alla, tyyliin:
"Taas lipsahti laumailun puolelle viikonloppuna. Netissä/lähipuistossa tuli länkytettyä ämmien kanssa, vaikka tarkoitus oli henkevänä meditoida yksin kotona. Tuijotella ikkunasta taivaanrantaa eteerisen näköisenä/ työskennellä. En kestä, kun joskus näen vilauksen sellaisesta syvällisen seesteisestä hahmosta, kun itse olen tällainen kyläluuta, 30 000 virtuaalikaveria...jaapatijaapati..."
Ehkä tämä yksinäisyysilmiö lähtee siitä, että sellaiset, joiden perusluontoa vastaan laumailu sotii, eristäytyvät ja syrjäytyvät 100%:sti pelätessään alhaisen laumailuasteensa paljastuvan. Ja kuka lopulta maksaa?
Artisti maksaa, jos siis on niin ajattelematon, että menee massapsykooseihin mukaan. Mikään ei onneksi estä ajattelemasta vapaasti.
Joku joskus kysyikin, eikö oikeasti sosiaalinen ole sellainen, jonka kaverilistassa lukee yksinkertaisesti "the universe". Simple as that.