Takana on 44 kilon painonpudotus ja maailma on toki muuttunu. Itse asiassa ainakin mun maailma on nyt paljon parempi ja oon terve. Oon itsevarma ja uskallan kuitenkin olla minä. Voin tehdä mitä vaan eikä mikään paina missään!
Ilkeetä on kuitenkin tajuta se, et nyt vasta mä oon ihminen joillekin. Niitten puheista ja muusta saa todellakin sen kuvan, et ennen mä olin vaan möykky rasvaa, josta ei ollu mihinkään. Nyt mä oon kuulemma todella kaunis jne. Paskat, sanon minä!
Ihminen on ihminen vaikka se olis millanen! Jos kadulla tulee isompi ihminen vastaan, niin mulle saatetaan sanoa, et "säkin voisit viel olla tollanen". Nytkö mä sitten oon hyvä ihminen? Mä oon joka tapauksessa mä, vaikka oisin 100 kiloo tai 50 kiloo, piste. Mun elämässä vaan elämänlaatu parani huomattavasti, en mä välttämättä...
Mun siniset silmät säily ainakin osittain...mä uskon, et ihminen on kuitenkin sisimmässään se mitä se on, vaikka olis millanen päältä. Lapsellinen? Minäkö? Niin oon ja ilonen siitä!
Ilkeetä on kuitenkin tajuta se, et nyt vasta mä oon ihminen joillekin. Niitten puheista ja muusta saa todellakin sen kuvan, et ennen mä olin vaan möykky rasvaa, josta ei ollu mihinkään. Nyt mä oon kuulemma todella kaunis jne. Paskat, sanon minä!
Ihminen on ihminen vaikka se olis millanen! Jos kadulla tulee isompi ihminen vastaan, niin mulle saatetaan sanoa, et "säkin voisit viel olla tollanen". Nytkö mä sitten oon hyvä ihminen? Mä oon joka tapauksessa mä, vaikka oisin 100 kiloo tai 50 kiloo, piste. Mun elämässä vaan elämänlaatu parani huomattavasti, en mä välttämättä...
Mun siniset silmät säily ainakin osittain...mä uskon, et ihminen on kuitenkin sisimmässään se mitä se on, vaikka olis millanen päältä. Lapsellinen? Minäkö? Niin oon ja ilonen siitä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pysähdyttävä kokemus varmasti tuo maailman muuttuminen laihtumisen kautta...ja ihmisten suhtautuminen. Itse vaan heivaisin heti mokomat ulkoisiin seikkoihin tuijottajat, koska ihmisarvoni ja identiteettini nimenomaan REHEVÄNÄ ihmisenä on selkeä eikä riippuvainen toisten näkemyksistä.
Jos on elämässä suurempiakin kriisejä ja vaikeuksia kokenut kuin isoja vaakalukemia, niin on jo kirkastunut omat linjaukset siinä että en tarvitse enkä arvosta seuraa, joka mittailee ihmisiä koristusarvon perustella eikä halua nähdä ihmisen sisintä ja ominaislaatua.
No jaa, rumaksi ei ole väittänyt kukaan koskaan, suorastaan päinvastoin - olisiko niin että ovat läskien sijasta kiinnittäneet huomiota ilon säteilyyn ja aitouteen kun ei kymmentä leukaa osu olemaan, joten hymy näkyy hyvin. Asiaa siis Anna puhelet siitä että ihminen on sisäisesti se mikä on, painoi sitten 50 tai 150 kiloa. Elämänlaadun koheneminen on tietenkin hieno asia kenelle vaan ja jokainen hakee sitä omilla tavoillaan.
Paino on vain painoa, siinä se.
Susku von .........
Laihduin itse muuan vuosi sitten 25 kiloa
(jotka kylläkin on tulleet takaisin korkojen kanssa, valitettavasti, kun on krooninen sairaus)
Kylläpä sainkin laihduttuani kuulla asiasta,
olin "pikkutyttö" ja "kaunistunut"
Kommentteja tuli tyyliin "älä nyt vaan laihdu enää" vaikka olin normaalipainoinen ja varaa olisi ollut laihtua vaikka kymmenenkin kilon verran.
Asiaan kiinnitettiin runsaasti huomiota, tuntui että ihmisillä ei oikein mitään muuta puhuttavaa olekaan ainakaan minun kanssani. Silloin olin vielä ns.liikuntabulimikko, ja syömiseen liittyvistä asioista en mielelläni paljon jutskaillut.
On vastenmielistä ja epäkohteliasta jatkuvasti huomautella toisen koosta, oli sitten lihava/normaali,laihtunut/lihonut.
Ymmärrän sinua anna oikein hyvin.
olla iloinen,lihavana olo on vienyt elämänilosi. Tuttu tunne itselleni, ei johdu syömisestä vaan juomisesta.
Minä tein molemmat, lopetin juomisen ja laihdutin 30 kg. Tosiasia on, että minä EN OIKEASTI OLLUT IHMINEN ennen sitä. en ainakaan nainen. Vasta noiden muutosten jälkeen tunsin elämän elämisen arvoiseksi, ja itseni vakavastiotettavaksi. Kyse ei ollut ulkonäössäni tapahtuneessa muutoksesta, vaan koko uudesta elämästä ,a elämänarvoista. Aloin rakastaa elämää, koska JAKSOIN taas elää täysillä, ja samalla aloin rakastaa itseäni.Naiivia ehkä,mutta näin minulle kävi !!!