Surkea elämäni...

se vaan, että kommentissasi ensin lyttäät perheellisten iltarutiinit, jotka ovat itseasiassa useasti erittäin mieluisia rauhoittumishetkiä lapsen ja vanhemman välillä ja sen jälkeen heität että kukin tyylillään..........
Et kai kuvittele, että lapsia saaneet eivät ole tuota sinun mainitsemaa koti-iltoja yms. asioita ennen lapsia tehneet/kokeneet? Aika aikaansa kutakin voisi myöskin sanoa vai mitä?

Lapsia ei toki ole pakko hankkia, mutta itselleni ne ovat antaneet ihan uutta sisältöä elämään, enkä ole juurikaan haikaillut takaisin lapsetonta aikaa, vaikka silloin oli juhlia, matkustelua, rahaa, omaa aikaa jne. Nykyään elämässä tulee huomattavasti paljon enemmän uusia ja yllätyksellisiä asioita eteen lähes päivittäin kuin aiemmin ja minulle se on ainakin antanut paljon.....Kun haluan vaimon kanssa ns. laatuaikaa, niin lapset mummulaan vaan ja reissua tai hotellia varaamaan. Siinä saa sitten taas hetken elää tuota mainitsemaasi aikaa ja istahtaa kullan kainaloon...

Tämä siis toimii minulla enkä todellakaan halua lytätä näkemystäsi, mutta jos todella olet sitä mieltä että kaikille suotakoon elää miten haluaa, niin suo se myös kaikille.

tosenlainen näkemys kirjoitti:

se vaan, että kommentissasi ensin lyttäät perheellisten iltarutiinit, jotka ovat itseasiassa useasti erittäin mieluisia rauhoittumishetkiä lapsen ja vanhemman välillä ja sen jälkeen heität että kukin tyylillään..........
Et kai kuvittele, että lapsia saaneet eivät ole tuota sinun mainitsemaa koti-iltoja yms. asioita ennen lapsia tehneet/kokeneet? Aika aikaansa kutakin voisi myöskin sanoa vai mitä?

Lapsia ei toki ole pakko hankkia, mutta itselleni ne ovat antaneet ihan uutta sisältöä elämään, enkä ole juurikaan haikaillut takaisin lapsetonta aikaa, vaikka silloin oli juhlia, matkustelua, rahaa, omaa aikaa jne. Nykyään elämässä tulee huomattavasti paljon enemmän uusia ja yllätyksellisiä asioita eteen lähes päivittäin kuin aiemmin ja minulle se on ainakin antanut paljon.....Kun haluan vaimon kanssa ns. laatuaikaa, niin lapset mummulaan vaan ja reissua tai hotellia varaamaan. Siinä saa sitten taas hetken elää tuota mainitsemaasi aikaa ja istahtaa kullan kainaloon...

Tämä siis toimii minulla enkä todellakaan halua lytätä näkemystäsi, mutta jos todella olet sitä mieltä että kaikille suotakoon elää miten haluaa, niin suo se myös kaikille.

Lue lisää

En kyllä lytännyt iltarutiineja,vaan lähinnä totesin,että meille ei sellainen elämä sopisi,eikä olisi mieleinen. Toiset ovat onnellisia niin,mutta me emme olisi.
Ja monesti iltarutiinit ovat kyllä yhtä huutoa,lapsi ei halua syödä,ei halua pestä hampaita,eikä varsinkaan halua mennä nukkumaan. Harvemmin se taitaa olla juuri niin,että lapsi söisi kiltisti ja menisi myös ilomielin nukkumaan silloin kun aika on. Mutta enhän minä voi mitään tietää,kun ei niitä lapsia ole...

miuuuu kirjoitti:

En kyllä lytännyt iltarutiineja,vaan lähinnä totesin,että meille ei sellainen elämä sopisi,eikä olisi mieleinen. Toiset ovat onnellisia niin,mutta me emme olisi.
Ja monesti iltarutiinit ovat kyllä yhtä huutoa,lapsi ei halua syödä,ei halua pestä hampaita,eikä varsinkaan halua mennä nukkumaan. Harvemmin se taitaa olla juuri niin,että lapsi söisi kiltisti ja menisi myös ilomielin nukkumaan silloin kun aika on. Mutta enhän minä voi mitään tietää,kun ei niitä lapsia ole...

Lue lisää

sepä se...olettamia olettamien perään.....sinä et tosiaankaan voi tietää kun sinulla ei omia lapsia ole. Luulet tietäväsi, mutta voi kuinka väärässä oletkaan.
Sisaruksienko vai parin kaverinko perheitä olet syväluodannut? Kovin vaikuttaa olevan suppea otanta sekä näkemys maailmaan....

Mutta hei, jatka tuota oman elämäsi "paremmuuden" todistamista ja minäkuvasi hakemista ihan millä keinoin haluat....

miuuuu kirjoitti:

En kyllä lytännyt iltarutiineja,vaan lähinnä totesin,että meille ei sellainen elämä sopisi,eikä olisi mieleinen. Toiset ovat onnellisia niin,mutta me emme olisi.
Ja monesti iltarutiinit ovat kyllä yhtä huutoa,lapsi ei halua syödä,ei halua pestä hampaita,eikä varsinkaan halua mennä nukkumaan. Harvemmin se taitaa olla juuri niin,että lapsi söisi kiltisti ja menisi myös ilomielin nukkumaan silloin kun aika on. Mutta enhän minä voi mitään tietää,kun ei niitä lapsia ole...

Lue lisää

"Ja monesti iltarutiinit ovat kyllä yhtä huutoa,lapsi ei halua syödä,ei halua pestä hampaita,eikä varsinkaan halua mennä nukkumaan. Harvemmin se taitaa olla juuri niin,että lapsi söisi kiltisti ja menisi myös ilomielin nukkumaan silloin kun aika on. "

- no totta puhuen, meidän perheessä lasten iltarutiinit sujuvat lähestulkoon aina täysin kiltisti ja suosiolla... niinkuin varmaan useimpien perheiden... nuo iltakiukuttelut ovat oikeasti harvinaisia ja perustuvat täysin sellaiseen yleiseen jargoniin, että elämä muka loppuisi lasten saamiseen ja että perhe-elämä on yhtä taistelua.

Isä itsekin kirjoitti:

"Ja monesti iltarutiinit ovat kyllä yhtä huutoa,lapsi ei halua syödä,ei halua pestä hampaita,eikä varsinkaan halua mennä nukkumaan. Harvemmin se taitaa olla juuri niin,että lapsi söisi kiltisti ja menisi myös ilomielin nukkumaan silloin kun aika on. "

- no totta puhuen, meidän perheessä lasten iltarutiinit sujuvat lähestulkoon aina täysin kiltisti ja suosiolla... niinkuin varmaan useimpien perheiden... nuo iltakiukuttelut ovat oikeasti harvinaisia ja perustuvat täysin sellaiseen yleiseen jargoniin, että elämä muka loppuisi lasten saamiseen ja että perhe-elämä on yhtä taistelua.

Lue lisää

samat on kokemukset meidän perheessä. Se vaan tuntuu olevan kovin vaikeaa monen uskoa, ettei se lapsien saaminen todellakaan lopeta elämää vaan ainakin omalla osallani on juurikin antanut niin paljon uutta ettei sitä vanhaa elämäntapaa todellakaan kaipaa.
Me teimme lapset kun olimme 29v joten sitä "huoletonta" ja "vapaata" elämää saimme kyllä elää enemmän kuin tarpeeksi. Sitäpaitsi käymme edelleen vaimon ja ystävien kanssa ulkona syömässä, elokuvissa ja jopa baarissa. Mummut ja papat ovat ikionnellisia saadessaan jälkikasvua silloin tällöin hoitoon ja lapsien myötä on suhde molempien vanhempiin lähentynyt.....

Eli hyvin menee mutta menköön :-)

Sain kuulla viikko sitten, että tulen isäksi. Olen nyt hieman yli 30v, joten siinä mielessä asian ei liity mitään dramatiikkaa.

Olimme sopineet puolisoni kanssa jo aikaisemmin, että hankimme lapsia jos niitä luonnollisesti tulee. Emme olleet käyttäneet mitään ehkäisyä kahteen vuoteen ja vaikka olimme päättäneet olla ottamatta stressia kyseisestä aiheesta, alkoi ainakin omaan mieleeni jo hiipiä ajatus siitä, että lapsia ei ehkä tulisikaan.

Aloin pohtimaan sitä, että tässäkö tämä eläme sitten on? Sinällään elämässäni ei ole mitään vikaa, mutta jotenkin oli vaan sellainen olo koko ajan, että jotain ehkä kuitenkin puuttuu. Lapsista minulle ei ole vielä luonnollisestikaan omakohtaista kokemusta, mutta tieto oman lapsen mahdollisesta syntymästä pystäytti. Tuli lämmin olo.

Kun luin aikaisemman kirjoittajan viestin siitä, että kaikki illat ovat samanlaisia, niin tietyllä tavalla ajattelen itse asian päin vastoin. Minulle oli alkanut tulla sellainen olo, että sama toistuu hieman eri muodoissa päivästä päivään - katsotaan leffoja, syödään hyvin, käydään kavereiden luona yms. Isossa kuvassa mitään muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Aloin pelkäämään, että näinkö tämä jatkuu loppuun asti.

Uskoisin, että kun lapsi nyt syntyy, niin jokainen ilta ja päivä on erilainen. Pakko olla, koska lapsihan luonnollisesti kasvaa ja tästä syystä elämä menee eteenpäin ja saan olla siinä osallisena. Se tuntuu hienolta.

En halua syyllistää ketään, jolla ei ole lapsia. Jos valinta on oma, niin kunnioitan sitä. Pääasia on, että itse on tyytyväinen elämäänsä. Itse en voisi kuvitella olevani onnellisempi syntyvästä lapsesta vaikka en siitä suureen ääneen hössötäkkään.

Lapsi on lahja, jonka voi hyvällä tuurilla saada.

siis perse makuuhaavoja täynnä... :)

onnellinen isä.. kirjoitti:

siis perse makuuhaavoja täynnä... :)

siis. p-e-r-s-e makuuhaavoja täynnä...