Ostanko kivitalon?

sipoasukilta voisin kysyä kokemuksia sipotalossa asumisesta. Ja tietenkin vinkkejä mitä kannattaisi tutkia myynnissä olevassa talossa, kun menemme sitä uudestaan katsomaan.

tiilitaloasukas.... kirjoitti:

sipoasukilta voisin kysyä kokemuksia sipotalossa asumisesta. Ja tietenkin vinkkejä mitä kannattaisi tutkia myynnissä olevassa talossa, kun menemme sitä uudestaan katsomaan.

Lue lisää

Mitähän tuohon vastaisi.

Ei noilla materiaaleilla ole isoa eroa keskenään, vaikka täällä tuosta paasataan. Kannattanee keskittyä aivan tavallisiin (kivi) talossa katsottaviin asioihin.

Alapohja on aina yksi mikä kannattaa tutkia tarkkaan, jos tuon vain voi tehdä, oli talo sitten mistä tahansa. Yleensä sokkelissa käytetty lekaa, mutta kellareita tehty myös sipon maanpaine- elementeillä.

Katto ja yläpohja ovat toinen asia. Räystäät hyvä löytyä. Sipossa ilmanvuotoluvut yläpohjassa ovat hyvät, jos käytetty sipolankkuja, mutta voi tuonkin tietenkin ryssiä, jos sähköjohtojen läpivientejä ei ole tiivistetty. Toisaalta helppo tehdä jälkikäteenkin. Kattona lienee tiilikatto, joka tuulettunee harjalta, mutta yläpohjassa kannattaa käväistä tarkistamassa muutakin kuin löytyykö tuolta paljonkin käyttämättömiä kuntopyöriä.

Seinissä nyt ei taida mitään ihmeellistä olla. Ei mikään maailman paras eriste, mutta aivan riittävä 375 paksuisena. Tiiveydet yleensä hyviä, kuten tavallisestikkin kivitaloissa.

Ulkorappaus on ehkä yksi asia. Millä tehty. Halkeamat ovat aina huono. Noista pääsee vesi sisään ja se voi alkaa rapauttamaan rappausta. Sama kuin muissakin kivitaloissa. Yksi tyypillinen vika on, että ikkunapellitykset tehdään rappauksen jälkeen, jolloin seinää pitkin mahdollisesti valuva viistosade pääsee pellin alle seinään.

Lämmityskulut itselläni ovat matalaenergialuokkaa, tai en tiedä missä nykyään raja menee, mutta 300m2 talon lämmitys pyörinyt 18 000kWh hujakoilla ilman pumppuja. Talo tosin kolmikerroksinen kuution mallinen. Kulu niin pieni, että ei näyttele talon kuluissa mitään oleellista summaa.

Ilmanvaihtoon kiinnittäisin ehkä seuraavaksi huomiota. Aivan talotyyppiin katsomatta.

Ikkunoissa hyvä tarkistaa noiden U- arvo, jos ikkunapenkit ovat syvat, eli lasit seinän ulkopinnassa. Saattaavat huurtua kyseisessä tapauksessa alareunasta.

Seinät eivät itsellä ole halkeilleet. Vuosi rakentamisesta tuli kaksi halkeamaa napattua kiinni sisäseinistä, jotka on ummessa pysyneet. Halkeamakohtina oli portaikko, jossa riksahti kerrosten välisestä kohdasta vaaktatasossa. Tehdessä tuli laitettua kaikkiin sisäseiniin rätit, joka on suositus.

Sipolankut väli- ja yläpohjissa oleviin sipolankkujen saumoihin saattaa tulla hiushalkeamia ja parempi olisi kun lankkujen väli olisi selvästi näkyvissä, eikä yritetty tasaiseksi tasoitella. Näkyvissä saumoissa halkeamat eivät näy, mutta tasaisessa pinnassa kyllä.

Aika tavallista taitaa lista olla, eikä itse materiaalilla (vs. muut harkot) ole mielestäni niinkään merkitystä, eli aivan tavallisia tarkastuskohteita. Sipossa saa tekijä kyllä ryssiä oikein tarkoituksella, jos onnistuu tekemään kylmäsiltoja, tai ilmavuotoja.

Asumisesta kun kysyit, niin lämmöt pysynyt talvella, eikä vetoa ole. Kesällä mukavan viileä massan jakaessa lämpötilaeroja kellarin vielä auttaessa asiaa.

Sipoasukki kirjoitti:

Mitähän tuohon vastaisi.

Ei noilla materiaaleilla ole isoa eroa keskenään, vaikka täällä tuosta paasataan. Kannattanee keskittyä aivan tavallisiin (kivi) talossa katsottaviin asioihin.

Alapohja on aina yksi mikä kannattaa tutkia tarkkaan, jos tuon vain voi tehdä, oli talo sitten mistä tahansa. Yleensä sokkelissa käytetty lekaa, mutta kellareita tehty myös sipon maanpaine- elementeillä.

Katto ja yläpohja ovat toinen asia. Räystäät hyvä löytyä. Sipossa ilmanvuotoluvut yläpohjassa ovat hyvät, jos käytetty sipolankkuja, mutta voi tuonkin tietenkin ryssiä, jos sähköjohtojen läpivientejä ei ole tiivistetty. Toisaalta helppo tehdä jälkikäteenkin. Kattona lienee tiilikatto, joka tuulettunee harjalta, mutta yläpohjassa kannattaa käväistä tarkistamassa muutakin kuin löytyykö tuolta paljonkin käyttämättömiä kuntopyöriä.

Seinissä nyt ei taida mitään ihmeellistä olla. Ei mikään maailman paras eriste, mutta aivan riittävä 375 paksuisena. Tiiveydet yleensä hyviä, kuten tavallisestikkin kivitaloissa.

Ulkorappaus on ehkä yksi asia. Millä tehty. Halkeamat ovat aina huono. Noista pääsee vesi sisään ja se voi alkaa rapauttamaan rappausta. Sama kuin muissakin kivitaloissa. Yksi tyypillinen vika on, että ikkunapellitykset tehdään rappauksen jälkeen, jolloin seinää pitkin mahdollisesti valuva viistosade pääsee pellin alle seinään.

Lämmityskulut itselläni ovat matalaenergialuokkaa, tai en tiedä missä nykyään raja menee, mutta 300m2 talon lämmitys pyörinyt 18 000kWh hujakoilla ilman pumppuja. Talo tosin kolmikerroksinen kuution mallinen. Kulu niin pieni, että ei näyttele talon kuluissa mitään oleellista summaa.

Ilmanvaihtoon kiinnittäisin ehkä seuraavaksi huomiota. Aivan talotyyppiin katsomatta.

Ikkunoissa hyvä tarkistaa noiden U- arvo, jos ikkunapenkit ovat syvat, eli lasit seinän ulkopinnassa. Saattaavat huurtua kyseisessä tapauksessa alareunasta.

Seinät eivät itsellä ole halkeilleet. Vuosi rakentamisesta tuli kaksi halkeamaa napattua kiinni sisäseinistä, jotka on ummessa pysyneet. Halkeamakohtina oli portaikko, jossa riksahti kerrosten välisestä kohdasta vaaktatasossa. Tehdessä tuli laitettua kaikkiin sisäseiniin rätit, joka on suositus.

Sipolankut väli- ja yläpohjissa oleviin sipolankkujen saumoihin saattaa tulla hiushalkeamia ja parempi olisi kun lankkujen väli olisi selvästi näkyvissä, eikä yritetty tasaiseksi tasoitella. Näkyvissä saumoissa halkeamat eivät näy, mutta tasaisessa pinnassa kyllä.

Aika tavallista taitaa lista olla, eikä itse materiaalilla (vs. muut harkot) ole mielestäni niinkään merkitystä, eli aivan tavallisia tarkastuskohteita. Sipossa saa tekijä kyllä ryssiä oikein tarkoituksella, jos onnistuu tekemään kylmäsiltoja, tai ilmavuotoja.

Asumisesta kun kysyit, niin lämmöt pysynyt talvella, eikä vetoa ole. Kesällä mukavan viileä massan jakaessa lämpötilaeroja kellarin vielä auttaessa asiaa.

Lue lisää

Eihän tuo pidä alkuunkaan paikkansa. Älä viitsi kirjoitella tälle palstalle, jos et ymmärrä hevon paskaa rakentamisesta. Siporex ei täytä minkäänlaisisia laatuvaatimuksia 375 mm harkolla, lisäksi pakkaskestävyys on olematon, eikä tyotteilla ole edes vaadittavia tyyppihyväksyntöjä. Kysy tarjous muualta.

rak.inssi kirjoitti:

Eihän tuo pidä alkuunkaan paikkansa. Älä viitsi kirjoitella tälle palstalle, jos et ymmärrä hevon paskaa rakentamisesta. Siporex ei täytä minkäänlaisisia laatuvaatimuksia 375 mm harkolla, lisäksi pakkaskestävyys on olematon, eikä tyotteilla ole edes vaadittavia tyyppihyväksyntöjä. Kysy tarjous muualta.

Lue lisää

Taitaa ahdistaa?

rak.inssi kirjoitti:

Eihän tuo pidä alkuunkaan paikkansa. Älä viitsi kirjoitella tälle palstalle, jos et ymmärrä hevon paskaa rakentamisesta. Siporex ei täytä minkäänlaisisia laatuvaatimuksia 375 mm harkolla, lisäksi pakkaskestävyys on olematon, eikä tyotteilla ole edes vaadittavia tyyppihyväksyntöjä. Kysy tarjous muualta.

Lue lisää

Inssin koulutus taitaa olla vielä kesken, kun et ole perillä edes siporexin tuotteiden tyyppihyväksymisestä.

rak.inssi kirjoitti:

Eihän tuo pidä alkuunkaan paikkansa. Älä viitsi kirjoitella tälle palstalle, jos et ymmärrä hevon paskaa rakentamisesta. Siporex ei täytä minkäänlaisisia laatuvaatimuksia 375 mm harkolla, lisäksi pakkaskestävyys on olematon, eikä tyotteilla ole edes vaadittavia tyyppihyväksyntöjä. Kysy tarjous muualta.

Lue lisää

Meillä 30v sitten rakennettu siporex-talo. Tässä on ollut liki 40 asteen pakkasia ja samoin hellettä saman verran. Ei ole sulanut, ei ole murentunut, pysyy talvella lämpimänä, kesällä viileänä. 375 harkot.
Mukava pikku talo.

"Mutta jos talo on vanha, niin eristyskyky on kyllä niin ja näin nykypäivän energianhinnalle."

Kaikissa vanhoissa taloissa eristyskyky on nykypäivän mittapuulla heikohko. On se sitten puutalo, tiilitalo tai sipotalo.

Nythän oli kyse vanhasta talosta, ei uudesta rakennettavasta. Sinulle (ja "lambda2") saattaa olla yllätys, mutta taloja ei päivitetä jatkuvasti paremmin eristäviksi, kun uusien rakennuksien vaatimukset kiristyvät.

Tuollainen 375 ( en tiedä alkuperäisen kirjoittajan seinävahvuuksista, kun ei mainittu) on mielestäni aivan OK tasoa. Tuolla omasta talostani tuli menneiden aikojen matalaenergiataloa vastaava, eli tuo 60kWh/m2. Olen edelleen aivan tyytyväinen.

Ostettavasta talosta saa energiankulutukset tietoon edelliseltä asukkaalta helposti, jos taloa ei ole lämmitetty puilla, joiden laskeminen on aika arvailua.

Kuten kirjoitit, niin ikkunoiden ym. myötä lämpöä karkailee huomattavasti enemmän. Isot ikkunat hukkaavat energiaa huomattavasti enemmän kuin esim. seinärakenne, tai yläpohja.

Todettakoon nyt, että talossa saattaa olla muitakin ominaisuuksia, kuin energiankulutus mikä määrittää talon "hyvyyden".

"oikein mitoitettu maalämpö"

Tarviiko tällaisia itsestäänselvyyksiä mainita? Mitä mieltä olet siitä että pitäisikö ikkunoiden ja ovien olla myös karmien mitoituksiin sopivia?

Hirsi sopii savusaunaan tai heinälatoon, ei juuri muuhun.

Halkeilee, halkeilee. Ei siposta voi tehdä eristeharkkoa, siitä ei tule kuin ongelmia.

Kaikki on suhteellista. Eihän tuo U-arvo täytä nykyisiä vaatimuksia, mutta on huomattavasti parempi kun yhdessäkään koskaan rakennetussa hirsitalossa. Niitäkin saa vielä rakentaa. Lisäksi on huomioitava sipotalon tiiveys hirsirakennukseen verrattuna.

Rak.inssi kirjoitti:

Kaikki on suhteellista. Eihän tuo U-arvo täytä nykyisiä vaatimuksia, mutta on huomattavasti parempi kun yhdessäkään koskaan rakennetussa hirsitalossa. Niitäkin saa vielä rakentaa. Lisäksi on huomioitava sipotalon tiiveys hirsirakennukseen verrattuna.

Lue lisää

Täsmennystä. Kyseessä on 6 vuotta vanha talo, kaukolämpö ja lattialämmitys. Lämmityslasku ollut pieni....

tiilitaloasukas... kirjoitti:

Täsmennystä. Kyseessä on 6 vuotta vanha talo, kaukolämpö ja lattialämmitys. Lämmityslasku ollut pieni....

Pyydä myyjältä tarkka tieto sen 6v vanhan talon seinämateraalista. Jos seinä on umpiainetta ilman erillistä lämmöneristettä ja seinän paksuus alle 300mm, talo on lämpöenergiarosvo. Jos seinä on noin 400mm umpiainetta, ei sittenkään täytä nykymääräysksiä, eikä täyttänyt edes 2004 määräyksiä. Tuohon aikaan tuskin umpiaineisia seiniä ilman lämmöneristystä rakennettiin. Noin 6v sitten markkinoilla oli jo 380mm eristeharkkoja, joissa keskellä eriste ja joiden u-arvo nykyinen 0,17. Silloin tosin oli myös 290mm eristeharkkoja, joiden u-arvo 0,25 paikkeilla, täyttäen silloisen vaatimuksen, mutta ei nykyistä. Ota siis selvää, ennekuin ostat!!

tiilitaloasukas... kirjoitti:

Täsmennystä. Kyseessä on 6 vuotta vanha talo, kaukolämpö ja lattialämmitys. Lämmityslasku ollut pieni....

Kerropas mikä on lämmityskustannus ollut ja paljonko m2 tai m3?
Siitä sen näkee, sitten tasan tarkkaan. Ja sen jälkeen voi lopettaa puhumisen seinän U-arvosta, jos on viime vuodelta (talvelta) oikeat numerot pöydällä.

ohjeita kirjoitti:

Pyydä myyjältä tarkka tieto sen 6v vanhan talon seinämateraalista. Jos seinä on umpiainetta ilman erillistä lämmöneristettä ja seinän paksuus alle 300mm, talo on lämpöenergiarosvo. Jos seinä on noin 400mm umpiainetta, ei sittenkään täytä nykymääräysksiä, eikä täyttänyt edes 2004 määräyksiä. Tuohon aikaan tuskin umpiaineisia seiniä ilman lämmöneristystä rakennettiin. Noin 6v sitten markkinoilla oli jo 380mm eristeharkkoja, joissa keskellä eriste ja joiden u-arvo nykyinen 0,17. Silloin tosin oli myös 290mm eristeharkkoja, joiden u-arvo 0,25 paikkeilla, täyttäen silloisen vaatimuksen, mutta ei nykyistä. Ota siis selvää, ennekuin ostat!!

Lue lisää

Tyhjää sontaa jauhaa energiamääräyksiksistä. Lämmityslaskusta (toteutuneesta) asiat selviää. Muu on teoreettista höpöhöpöä.

Onhan ulkoseinän U-arvolla toki merkityksensä, mutta nykyisin sitä liioitellaan. Olen tehnyt noita energialaskelmia kevään aikana. Niistä huomaa, että ulkoseinän U-arvon parantamisella 0.24 jälkeen ei juurikaan saada muutosta aikaiseksi. Lakennallinen energian kulutus ei juurikaan muutu. Suurin energiankulutukseen vaikuttava seikka on ilmanvaihtokoneen tehokkuus ja talon tiiveys. seuraavaksi käyttöveden ja kodinkoneiden kuluttama energia. Ulkoseinien osuus on alle 15% kokonaiskulutuksesta, joten vaikka seinät tehtäisiin 2 m paksuiksi, ei energian kulutus paljon laske.

Jos talon energiankulutuksesta oltaisiin oikeasti huolestuneita, tehtäisiin lakiin seuraavat oikeasti energiaa säätävät kohdat:

1. Talon koko oikein mitoitettu asukkaille. Siis 75 m2 kahden hengen perhe. siitä ylöspäin 15 m2 asukas. Jos asut liian isossa talossa, maksat energiaveroa.

2. Talon sisäkorkeus max 2.5 m2 joten ei turhia lämmitettäviä ilmakuutioita. Olen ihmetellyt, miksi ilmastointi mitoitetaan huoneen ilmakuutioiden mukaan, eikä talossa asuvien ihmisten mukaan. Ilmanvaihto laitteisiin pitäisi saada hiilidioksiidi mittari, joka säätäisi ilmanvaihtoa.

3. Määrättäisiin että ikkunoiden maksimimäärä on 15% kerrosalasta. jos ylitetään niin maksettava ikkunavero.

4. Talvilämpimän huvilan rakentaminen järven rannalle, mikäli sitä pidetään jatkuvasti lämpimänä, lisävero sähkön kulutuksen mukaan.

Näillä määräyksillä olisi oikeasti jotain merkitystä, nykyinen EU:n ilmastopolitiikka on politikkojen puuhastelua, jonka tarkoitus on siirtää rahaa omiin taskuihin.

Rak.inssi kirjoitti:

Onhan ulkoseinän U-arvolla toki merkityksensä, mutta nykyisin sitä liioitellaan. Olen tehnyt noita energialaskelmia kevään aikana. Niistä huomaa, että ulkoseinän U-arvon parantamisella 0.24 jälkeen ei juurikaan saada muutosta aikaiseksi. Lakennallinen energian kulutus ei juurikaan muutu. Suurin energiankulutukseen vaikuttava seikka on ilmanvaihtokoneen tehokkuus ja talon tiiveys. seuraavaksi käyttöveden ja kodinkoneiden kuluttama energia. Ulkoseinien osuus on alle 15% kokonaiskulutuksesta, joten vaikka seinät tehtäisiin 2 m paksuiksi, ei energian kulutus paljon laske.

Jos talon energiankulutuksesta oltaisiin oikeasti huolestuneita, tehtäisiin lakiin seuraavat oikeasti energiaa säätävät kohdat:

1. Talon koko oikein mitoitettu asukkaille. Siis 75 m2 kahden hengen perhe. siitä ylöspäin 15 m2 asukas. Jos asut liian isossa talossa, maksat energiaveroa.

2. Talon sisäkorkeus max 2.5 m2 joten ei turhia lämmitettäviä ilmakuutioita. Olen ihmetellyt, miksi ilmastointi mitoitetaan huoneen ilmakuutioiden mukaan, eikä talossa asuvien ihmisten mukaan. Ilmanvaihto laitteisiin pitäisi saada hiilidioksiidi mittari, joka säätäisi ilmanvaihtoa.

3. Määrättäisiin että ikkunoiden maksimimäärä on 15% kerrosalasta. jos ylitetään niin maksettava ikkunavero.

4. Talvilämpimän huvilan rakentaminen järven rannalle, mikäli sitä pidetään jatkuvasti lämpimänä, lisävero sähkön kulutuksen mukaan.

Näillä määräyksillä olisi oikeasti jotain merkitystä, nykyinen EU:n ilmastopolitiikka on politikkojen puuhastelua, jonka tarkoitus on siirtää rahaa omiin taskuihin.

Lue lisää

Turha tuollaisia monimutkaisia sääntöjä on tehdä.
Asiahan on jo hoidettu tämän vuoden alusta: sähköveroa nostettiin, joten siitä se hintalappu tulee ihan tasaisesti ja oikeudenmukaisesti - siis kulutuksen mukaan. Kaikki nuo mainitsemasi neljä kohtaa ovat nyt kalliimpia.

On se pieni ihminen pihi. Ei sille mitään voi.

Tästäkin kirjoituksesta voidaan päätellä, että kohta Helsingin keskustaa aletaan purkamaan kun yli 100- vuotiaat kivitalot kuluttavat niin niin niin hirmuisesti.

Todettakoon, aivan vertailun vuoksi, että talomme lämmitykseen ja veteen menee kuukaudessa 0,02% hankintahinnasta. Vaikka seinät rakentaisi viisimetriseksi ja Jeesus lahjoittaisi käyttövedet ilmaiseksi ei tuolla ole aikuisten oikeasti mitään merkitystä.

Mutta on se euro tosi iso raha. Sehän on kuusi mummoa.

Rak.inssi kirjoitti:

Onhan ulkoseinän U-arvolla toki merkityksensä, mutta nykyisin sitä liioitellaan. Olen tehnyt noita energialaskelmia kevään aikana. Niistä huomaa, että ulkoseinän U-arvon parantamisella 0.24 jälkeen ei juurikaan saada muutosta aikaiseksi. Lakennallinen energian kulutus ei juurikaan muutu. Suurin energiankulutukseen vaikuttava seikka on ilmanvaihtokoneen tehokkuus ja talon tiiveys. seuraavaksi käyttöveden ja kodinkoneiden kuluttama energia. Ulkoseinien osuus on alle 15% kokonaiskulutuksesta, joten vaikka seinät tehtäisiin 2 m paksuiksi, ei energian kulutus paljon laske.

Jos talon energiankulutuksesta oltaisiin oikeasti huolestuneita, tehtäisiin lakiin seuraavat oikeasti energiaa säätävät kohdat:

1. Talon koko oikein mitoitettu asukkaille. Siis 75 m2 kahden hengen perhe. siitä ylöspäin 15 m2 asukas. Jos asut liian isossa talossa, maksat energiaveroa.

2. Talon sisäkorkeus max 2.5 m2 joten ei turhia lämmitettäviä ilmakuutioita. Olen ihmetellyt, miksi ilmastointi mitoitetaan huoneen ilmakuutioiden mukaan, eikä talossa asuvien ihmisten mukaan. Ilmanvaihto laitteisiin pitäisi saada hiilidioksiidi mittari, joka säätäisi ilmanvaihtoa.

3. Määrättäisiin että ikkunoiden maksimimäärä on 15% kerrosalasta. jos ylitetään niin maksettava ikkunavero.

4. Talvilämpimän huvilan rakentaminen järven rannalle, mikäli sitä pidetään jatkuvasti lämpimänä, lisävero sähkön kulutuksen mukaan.

Näillä määräyksillä olisi oikeasti jotain merkitystä, nykyinen EU:n ilmastopolitiikka on politikkojen puuhastelua, jonka tarkoitus on siirtää rahaa omiin taskuihin.

Lue lisää

Kyllähän talon vaipan u-arvolla, jolloin vaipalla tarkoitetaan ulkoseiniä,yläpohjaa ja alapohjaa, kaikkien näiden u-arvolla on olennainen merkitys lämmitysnergia kulutuksen kannalta. Nyt ulkoseinien u-arvovaatimus on 0,17 W/m2, asteC, kun se vielä 5v sitten oli 0,25W/m2/asteC. Kivitalosssa tuohon ulkoseinän u-arvon nykyvaatimukseen päästään noin 40cm paksulla eristeharkkosienällä.

Vastaavasti yhtä tärkeitä ovat vaipan muiden osien so yläpohjan ja alapohjan eristys ja u-arvot. Mutta hyvin tärkeät ovat ikkunat. Ikkunoiden kautta lämpövirta sisältä ulos on moninkertainen seinäänä nähden. Siksi ikkunapinta kannattaa minimoida ja ikkunat sijoittaa auringon puolelle, jolloin ne jo kylmänä vuodenaikana keräävär auringon säteilylämpöä huoneistoon. Nykyaikaisella 4-kerrosikkunalla päästään jopa 0,66W/m2,asteC U-arvoon, kun vanhoissa 3-kerrosikkunoissa u-arvo on pitkälti yli 1,2W/m2/aste.

Korkeita, erityisesti 2 kerroksen korkuisia olohuoneita kannattaa välttää. Niissä on paljon lämmitettävää ilmatilavuutta ja koska lämmin ilma nousee ylös, sopivan lämpötilan saaminen lattiataossa vaatii tehokasta lämmitystä. Ylikorkeat olohuoneen ikkunat ovat äärimmäisen hankalat puhdistaa. Onneksi tällaisesta muotivillityksestä kuin 2 kerroksen korkuisista olohuoneista , ollaan vähitellen pääsemässä eroon.

Hyvin rakennetun nykyaikaisen 160...180 asuin-m2 omakotitalon lämmitysnergian kulutus, lämmin kttövesi ml. on 6000....8000kwh vuodessa. Kun se tehdään oikein mitoitetulla maalämmöllä, lämmityksen lämpimän kttöveden sähkönkulutus jää 2500...3000 kwh'iin vuodessa. Se on hyvä tavoiteltava taso. Ero vahoihin taloihin on todella suuri. Vanha 10...20v vanha samankokoinen okt voi kuluttaa 25000...28000kwh lämmitysenergiaa. Euroissa vuosikustannusero voi olla 2500...3000 euroa/a.

Taloa ostaessa kannattaa talon rakenteet ja lämmitys energian kulutus selvittää huoella.

be careful kirjoitti:

Kyllähän talon vaipan u-arvolla, jolloin vaipalla tarkoitetaan ulkoseiniä,yläpohjaa ja alapohjaa, kaikkien näiden u-arvolla on olennainen merkitys lämmitysnergia kulutuksen kannalta. Nyt ulkoseinien u-arvovaatimus on 0,17 W/m2, asteC, kun se vielä 5v sitten oli 0,25W/m2/asteC. Kivitalosssa tuohon ulkoseinän u-arvon nykyvaatimukseen päästään noin 40cm paksulla eristeharkkosienällä.

Vastaavasti yhtä tärkeitä ovat vaipan muiden osien so yläpohjan ja alapohjan eristys ja u-arvot. Mutta hyvin tärkeät ovat ikkunat. Ikkunoiden kautta lämpövirta sisältä ulos on moninkertainen seinäänä nähden. Siksi ikkunapinta kannattaa minimoida ja ikkunat sijoittaa auringon puolelle, jolloin ne jo kylmänä vuodenaikana keräävär auringon säteilylämpöä huoneistoon. Nykyaikaisella 4-kerrosikkunalla päästään jopa 0,66W/m2,asteC U-arvoon, kun vanhoissa 3-kerrosikkunoissa u-arvo on pitkälti yli 1,2W/m2/aste.

Korkeita, erityisesti 2 kerroksen korkuisia olohuoneita kannattaa välttää. Niissä on paljon lämmitettävää ilmatilavuutta ja koska lämmin ilma nousee ylös, sopivan lämpötilan saaminen lattiataossa vaatii tehokasta lämmitystä. Ylikorkeat olohuoneen ikkunat ovat äärimmäisen hankalat puhdistaa. Onneksi tällaisesta muotivillityksestä kuin 2 kerroksen korkuisista olohuoneista , ollaan vähitellen pääsemässä eroon.

Hyvin rakennetun nykyaikaisen 160...180 asuin-m2 omakotitalon lämmitysnergian kulutus, lämmin kttövesi ml. on 6000....8000kwh vuodessa. Kun se tehdään oikein mitoitetulla maalämmöllä, lämmityksen lämpimän kttöveden sähkönkulutus jää 2500...3000 kwh'iin vuodessa. Se on hyvä tavoiteltava taso. Ero vahoihin taloihin on todella suuri. Vanha 10...20v vanha samankokoinen okt voi kuluttaa 25000...28000kwh lämmitysenergiaa. Euroissa vuosikustannusero voi olla 2500...3000 euroa/a.

Taloa ostaessa kannattaa talon rakenteet ja lämmitys energian kulutus selvittää huoella.

Lue lisää

Aivan pakko kysyä. Kirjoitatko aivan vakavissasi?

Nyt oli kyse vanhan talon ostamisesta. Ei siis mistään uudesta rakennuksesta.

Jos talo maksaa pääkaupunkiseudulla 500 000€, niin talolla saattaa hyvinkin olla joitakin muitakin arvoja, kuin mitätön lämmitykseen menevä meno.

Jos UUSI talo kuluttaa energiaa vuodessa tuon mainitsemasi n. 7 000kW ja maalämmön jälkeen 3 000kWh (kuten kirjoitat), tarkoittaa tuo säästöä energiassa 4 000kWh, eli 500€. Täytyy olla aikamoinen finanssinero, joka investoi 15 000€ tuollaiseen. Toisaalta kyllä tällaisia laskukyvyttömiä ihmisiä löytyy, kuten yllä oleva ilmeisesti on, jos tällaisia aivan vakavissaan kirjoittaa.

Säästäminenhän on sairaus.

Hieno ilma ulkona kirjoitti:

Aivan pakko kysyä. Kirjoitatko aivan vakavissasi?

Nyt oli kyse vanhan talon ostamisesta. Ei siis mistään uudesta rakennuksesta.

Jos talo maksaa pääkaupunkiseudulla 500 000€, niin talolla saattaa hyvinkin olla joitakin muitakin arvoja, kuin mitätön lämmitykseen menevä meno.

Jos UUSI talo kuluttaa energiaa vuodessa tuon mainitsemasi n. 7 000kW ja maalämmön jälkeen 3 000kWh (kuten kirjoitat), tarkoittaa tuo säästöä energiassa 4 000kWh, eli 500€. Täytyy olla aikamoinen finanssinero, joka investoi 15 000€ tuollaiseen. Toisaalta kyllä tällaisia laskukyvyttömiä ihmisiä löytyy, kuten yllä oleva ilmeisesti on, jos tällaisia aivan vakavissaan kirjoittaa.

Säästäminenhän on sairaus.

Lue lisää

Aito finanssinero välttää isokulutuksista vanhaa 30000kwh lämpöä syövää omakotitaloa, varsinkin suorasähkötaloa ja mieluummin samalla rahamäärällä, mitä vanhoista nyt pyydetään, rakentaa uuden samankokoisen tai vähän isomman vain 6000kwh lämmitysebergiaa syövän talon. Läämityskustannusten ero vanha ja uuden välillä vain kasvaa energian kallistumisen myötä ja siksi vanhasta isokultuksissesta ei vain kannata maksaa nykyisin pyydettäviä hintoja. Järkyttäbää, kuinka asuntokaupassa myynti-ilmoituksissa lämmityskustannukset tai tarkemmiin ilmaistuna talon kuluttama kwh-määrä usein jätetään kertomatta, mutta arkkitehdin nimi ja hyvät ulkoilumaastot kyllä huolella kerrotaan. Kun uusien matalaenergiatalojen kanta kasvaa ja kansan energiatietoisuus paranee,, vanhoja isokulutuksisia suorasähkötaloja ei osta kukaan.

juuri niin kirjoitti:

Aito finanssinero välttää isokulutuksista vanhaa 30000kwh lämpöä syövää omakotitaloa, varsinkin suorasähkötaloa ja mieluummin samalla rahamäärällä, mitä vanhoista nyt pyydetään, rakentaa uuden samankokoisen tai vähän isomman vain 6000kwh lämmitysebergiaa syövän talon. Läämityskustannusten ero vanha ja uuden välillä vain kasvaa energian kallistumisen myötä ja siksi vanhasta isokultuksissesta ei vain kannata maksaa nykyisin pyydettäviä hintoja. Järkyttäbää, kuinka asuntokaupassa myynti-ilmoituksissa lämmityskustannukset tai tarkemmiin ilmaistuna talon kuluttama kwh-määrä usein jätetään kertomatta, mutta arkkitehdin nimi ja hyvät ulkoilumaastot kyllä huolella kerrotaan. Kun uusien matalaenergiatalojen kanta kasvaa ja kansan energiatietoisuus paranee,, vanhoja isokulutuksisia suorasähkötaloja ei osta kukaan.

Lue lisää

Tämä on totta. Kaikki tajuavat, että kaupunkien keskustat ovat täynnä näitä vanhoja taloja, joidenka arvo on oikeasti lähellä 0€.

Tunnettu tosiasia on, että asuntojen hinnat keskustoissa ovat halpoja, mutta ihmisillä ei ole varaa asua noissa suurien lämmityskulujen vuoksi.

Näinhän se menee....