Tiedän, että mun ongelma ei tällä palstalla ratkea, mutta kyselenkin lähinnä, onko jollakulla ollut samantyylistä ongelmaa eli
Minua ei seksi kiinnosta, ei sitten pätkän vertaa (ennen lapsia kyllä kiinnosti), lähinnä tuntuu vastenmieliseltä koko touhu. No, olen tämän miehelleni sanonut ja olemme yhdessä sitä mieltä, että ongelma on olemassa. Mies ei halua/pysty olemaan ilman seksiä, joten olen siihen suostunut huolimatta siitä, että se tuntuu vastenmieliseltä - ei siis satu, mutta jotenkin "nöyryyttävältä" tms... en ehkä osaa selittää oikein.
No, ongelma on se, että tämä ei miehelleni riitä. Hän sättii minua jatkuvasti siitä, että en halua häntä - olen epänormaali, friikki, outo, itsekäs yms. Koska minulla on tämä ongelma, olen antanut hänelle luvan juosta vieraissa, mutta se ei hänelle sovi. Hänen mielestään minun pitää haluta häntä! Hän ei kuulemma halua ketään muuta kuin minua... Joka kerta, kun saan seksin jälkeen kuulla olevani paskamainen, itsekäs ämmä, koska en häntä oikeasti halua, haluan entistä vähemmän.
Jos jollakulla on tällaisesta noidankehästä kokemusta, kertokaa, voinko päästä tästä kehästä irti vai onko toivotonta edes yrittää. Haluaisin haluta, mutta kun en halua. Enkä halua siis ketään muutakaan miestä.
Meidän liitossa on ollut paljon ongelmia ja suuriakin ongelmia ja olen kokenut, että en ole miehelleni minkään arvoinen. Enää en oikeastaan koe niin, mutta ehkä nuo vanhat ongelmat alitajuisesti vaivaavat - en tiedä. Olen pyytänyt mieheltä aikaa eli pyytänyt häntä olemaan vonkaamatta esim. kuukauden, että saisin iltaisin aikaa itselleni ja löytäisin ehkä haluni, mutta hän ei siihen pysty.... muutama päivä on ihan maksimi.
Pyydän, ettei tänne tulisi kukaan irvistelemään, koska tämä on oikeasti suuri suru ja voi johtaa siihen, että lapsilta hajoaa koti. Kaipaisin ihan asiallisia vinkkejä ja ajatuksia, jos joku pystyisi tuntemaan empatiaa ja ehkä kertomaan, miten on itse selviytynyt tällaisesta pattitilanteesta...
Minua ei seksi kiinnosta, ei sitten pätkän vertaa (ennen lapsia kyllä kiinnosti), lähinnä tuntuu vastenmieliseltä koko touhu. No, olen tämän miehelleni sanonut ja olemme yhdessä sitä mieltä, että ongelma on olemassa. Mies ei halua/pysty olemaan ilman seksiä, joten olen siihen suostunut huolimatta siitä, että se tuntuu vastenmieliseltä - ei siis satu, mutta jotenkin "nöyryyttävältä" tms... en ehkä osaa selittää oikein.
No, ongelma on se, että tämä ei miehelleni riitä. Hän sättii minua jatkuvasti siitä, että en halua häntä - olen epänormaali, friikki, outo, itsekäs yms. Koska minulla on tämä ongelma, olen antanut hänelle luvan juosta vieraissa, mutta se ei hänelle sovi. Hänen mielestään minun pitää haluta häntä! Hän ei kuulemma halua ketään muuta kuin minua... Joka kerta, kun saan seksin jälkeen kuulla olevani paskamainen, itsekäs ämmä, koska en häntä oikeasti halua, haluan entistä vähemmän.
Jos jollakulla on tällaisesta noidankehästä kokemusta, kertokaa, voinko päästä tästä kehästä irti vai onko toivotonta edes yrittää. Haluaisin haluta, mutta kun en halua. Enkä halua siis ketään muutakaan miestä.
Meidän liitossa on ollut paljon ongelmia ja suuriakin ongelmia ja olen kokenut, että en ole miehelleni minkään arvoinen. Enää en oikeastaan koe niin, mutta ehkä nuo vanhat ongelmat alitajuisesti vaivaavat - en tiedä. Olen pyytänyt mieheltä aikaa eli pyytänyt häntä olemaan vonkaamatta esim. kuukauden, että saisin iltaisin aikaa itselleni ja löytäisin ehkä haluni, mutta hän ei siihen pysty.... muutama päivä on ihan maksimi.
Pyydän, ettei tänne tulisi kukaan irvistelemään, koska tämä on oikeasti suuri suru ja voi johtaa siihen, että lapsilta hajoaa koti. Kaipaisin ihan asiallisia vinkkejä ja ajatuksia, jos joku pystyisi tuntemaan empatiaa ja ehkä kertomaan, miten on itse selviytynyt tällaisesta pattitilanteesta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi onpa sinulla tukala tilanne perhe-elämässä.
Joudut lupautuessasi miehen käyttöön alistuneen naisen asemaan
joka aina vain heikentää sinun mahdollisuutta palautua entisellesi.
Jos seksi tuntuu nöyryyttävältä miehen kanssa olisi kannaltasi parempi
jos kävisit gynekologin juttusilla tai hankkiutuisit perhenevontaan.
Mielestäni sinun ei tarvitse olla yhdynnässä miehesi kanssa vasta
kun olet saanut haluttomuuteesi avun voit jatkaa ilman nöyryyttävää
tunnetta pakkoseksistä.
Itse en halua yhdyntää jos minulta vaaditaan seksiä muutun haluttomaksi
ja etäiseksi.
http://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/index.php?option=com_content
Tarvitsette varmaan terapiaa. Sinä yksilö ja yhdessä pariterapiaa. Eihän tuollainen ongelma poistu itsestään kun et saa aikaa edes käsitellä sitä.
Minulla ainakin menee seksihalut jos mies vonkuu seksiä. Mutta sinun ongelmat taitavat olla hieman syvemmällä ja vanhat asiat vaikuttamassa eli kunnon terapiaan.
Itse en pystynyt seksiä ajattelemaan kolmeen vuoteen mutta eri syistä kuin sinä (joukkoraiskaus). Terapiassa kävin ja mieheni kanssa seurustelimme 2 vuotta ennen kuin rakastelimme. Nykyään nuo kaikki ovat kurjia muistoja mutta asiat eivät kummittele makuuhuoneessamma.
Ja hei, sinun ei tarvitse harrastaa seksiä jos et halua ja itseäsi et pysty pakottamaan haluamaan.
Tsemppiä!