Taas jossakin ketjussa luin, että NPH kärsii itse narsismistaan niin tosiaan ihmettelen, että missä ja milloin se kärsiminen näkyy? Ilman ahdistusta nukkui yönsä. Muutenkin tärkeintä tuntui olevan että hänellä itsellään oli hyvä olla, siitä piti huolen. Pitkään uskoin kyllä tilanteissa, joissa yritin hänet jättää, hänen dramaattisiin "tapan itseni, jos minut jätät" näytelmiinsä (ainoat tilanteet, jolloin näin hänen "kärsivän"), siihen asti kun tapasin useamaman kerran huolettomana ja iloisena ja vauhdikkaana rallattelemassa kapakassa toisten naisten kainaloissa kapakassa vaikkapa tunnin kuluttua näistä dramaattisista näytelmistään minulle. Vaikka asuinkin hänen kanssaan jonkin aikaa niin ei hänessä mitään kummempaa kärsimystä näkynyt.
Ei näkynyt huolen häivää vaikka joku läheinen oli vakavasti sairas, jota ihmettelin.
Ei näkynyt huolen häivää vaikka joku läheinen oli vakavasti sairas, jota ihmettelin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei narsisti empatiaa toisten kärsiymyksiin tunne, mutta kyllä hänelle tulee niitä tiloja jolloin hän kärsii, tosin hän pyrkii siitä tilasta hyvin nopeasti pois, syyllistämällä tällöin jonkun kanssakulkijansa. Joku muu on hänen mielestään aiheuttanut hänelle sen tunteen ja yleensä se joku muu on juuri se läheisin ihminen, joka aiheuttaa hänelle tuskaisen tunteen. Narsisti hakee omaan tyhjyyden tunteeseensa uutta ihmistä, uutta haastetta, toimintaa elämäänsä, jos narsisti joutuu hetkellisesti olemaan yksin, hän saattaa joutua kärsimyksen kurimukseen mutta paikkaa sen kyllä syyllistämällä uhrinsa.
Okei, noin se varmaankin on.
No ei kai tuollaista nyt varsinkaan kumppanille näytetä ( itsesääli-kohtauksia lukuunottamatta ) Toinenhan pian alkaisi pitämään heikkona, tai mikä pahempaa alkaisi säälimään... ( sääli on kyllä toivottua siinä tapauksessa, että sillä hyötyy, mutta ei muuten. )
Narsku näyttelee kyllä iloista, jos tietää sen ärsyttävän toista osapuolta...
Ja varsinkin silloin. :)
Tai ( tapauksesta riippuen ) saattaa olla aidosti iloinen silloin...
Ja tämäkin ilo on lähtöisin vain narskun omasta kurjuudesta. Toisen kärsimys kun muistuttaa, ettei hän ole ainoa, jolla menee huonosti. Itseasiassa hän saattaa toivoa, että kaikilla menisi huonosti...Vaikuttaako tällainen ihminen onnelliselta sinusta?
( Mietin tässä lähinnä eksääni...Itse olen tuollaisen yläpuolella. (; )
=DD
Ainakin sun kirjoiotuksia lukemalla tulee hyvälle tuulelle. Ainakin minä ;)
"Persoonallisuushäiriöistä kärsii usein eniten ympäristö, muttei persoonallisuushäiriöiselläkään helppoa ole. Normeista poikkeava käytös johtaa herkästi ihmissuhdeongelmiin.
Narsistille tekee hyvää tiedostaa olevansa itsekäs. Jos hän ei tätä tiedosta, hän ajautuu ihmissuhteissaan jatkuvasti sietämättömään ulkopuolisuuden tunteeseen."
http://www.kaleva.fi/uutiset/juttu/845417
"...ihmettelen, että missä ja milloin se kärsiminen näkyy? "
Siinäpä se pointti onkin kun se ei "näy". Siksi maski, siksi heijastus, siksi toiset ihmiset ovat avainasemassa. Ideaaliminä ja oikea minä...joka voi olla sietämätönkin. Siksi tarvitsee lisää maskia ja heijastusta.
Ihmisnarkkari.