Istun kauneudessa kuolemanlaaksossa,
katson kylmyyttä joka peittelee kaiken.
Jää ei kanna ihmistä hetkeäkään,
ei voi päästä enää pakoon.
Istun, istun, kuolen sisältäni,
mietin kenet löydän jos etsisin.
Ruusut menettää voimansa jaksaa,
ei ole enää syytä miksi jatkaa..
Minä tahdon lipua pois,
en tahdo enää elää enempää.
Jos olisi rohkeutta vain unohtaa,
minä teen itsestäni historiaa.
katson kylmyyttä joka peittelee kaiken.
Jää ei kanna ihmistä hetkeäkään,
ei voi päästä enää pakoon.
Istun, istun, kuolen sisältäni,
mietin kenet löydän jos etsisin.
Ruusut menettää voimansa jaksaa,
ei ole enää syytä miksi jatkaa..
Minä tahdon lipua pois,
en tahdo enää elää enempää.
Jos olisi rohkeutta vain unohtaa,
minä teen itsestäni historiaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
..nimittäin uusi päivä näyttää aina kauniimmalta kuin tilanne mitä käyt nyt läpi..
olen nyt "seurannut sivusta" ja lukenut jo aikaisemminkin ilmestyneet runosi läpi ja jokaisesta niistä kuvastuu aika syvä ahdistus, koita kerätä voimia ja jaksaa taas jatkaa :/
ei näytä päivät vielä kauniimmilta,
mutta kai ne ajan kanssa alkaa paremmin menemään..
ja muuta kuin ahdistavia runoja mä en varmaan edes osaa kirjottaa..