miten oppii ymmärtämään koiraihmistä?

Oon suomalainen mutta olen asunut monta vuotta Afrikassa, ja siellä on kulkukoiria paljon. Minusta kulkukoiran elämä tuntuu paljon luonnollisemmalta ja koiralle sopivammalta kuin kotona olohuoneessa oleminen.

Huomattava osa ihmisistä ei opi ymmärtämään koiranpitoa koskaan eikä missäkään olosuhteissa. Etenkin jos niihin koiriin yrittää tutustua jonkun puupäärakin avustuksella. Vielä suurempi on kuitenkin se joukko joka voi sujahtaa ymmärtäjien joukkoon jonkin hyvätapaisen koiran avulla. Ja kaikkein parhaiten koiria ja koiraihmisiä oppii ymmärtämään jonkun kasvavan pennun (jota joutuu/pääsee seuraamaan) kautta.

Avaajan mainitsemasta sadismista olen hieman eri mieltä. Koiraa on jalostettu kymmeniätuhansia vuosia ja käsittääkseni se on sopeutunut ihmisen seuraan niin hyvin, että voidaan puhua ihmisen ja koiran muodostavan yhteisen lauman. Jonkinverranhan eläinkunta tuntee tapauksia joissa laumaudutaan yli lajirajojen (erit. kaloilla ja linnuilla).

On hyvä, ettei kaikista tule koiraihmisiä. Tämä rajallinen pallomme on tosiaan rajallinen paikka eikä ole kannatettavaa, että ihmis- tai koiramäärät nykyisestään enää nousisivat. Suositeltavaa kuitenkin on, että avaajakin pyrkii opettelemaan/ siedättämään itseään koirien suhteen. Ei niistä tarvitse pitää, mutta vähemmällä sitä pääsee kun niitä edes sietää.

Hyvä koira on omistajalleen kultakimpale, hyvän mielen tuoja, liikuttaja ja ulkoiluttaja. Häntäänsä heiluttaa ja pyyhkii pahan mielesi pois, ja jos joskus vähän koira saa sinun naamasta kielellä lipasta, niin koirasi on onnellinen siitä.
Ja mikä sinulla on ollessa, kun koira on seurustelukaverisi vanhempien koira, ei tule sinun kotiisi karvojakaan kuin silloin tällöin kun koira on teillä hoidossa. Eipä kerkiä kyllästymäänkään. Ja kukaties ennen yhteisiä lapsia laitatte oman koiran, saapi hyvää harjotusta lasten johdonmukaiseen kasvatukseen.

Opit ymmärtämään vain jos vietät aikaa kivan koiran kanssa. Vasta silloin huomaat mitä se antaa, sitä kukaan ei voi kertoa.

koirat oppivat pitämään ihmistä laumanaan. ja ikävöi omistajiaan niiden poissollessa joten eiköhän koirilla ole hyvät olot.

On yllättävää miten koira on ajan saatossa oppinut ymmärtämään ihmisen eleitä toisin kuin tietenkin susi joka on eriytynyt jo kauan sitten. Eli koirasta on tullut "symbioottinen" otus jonka selviyynytminen on perustunut kykyyn tulkita ihmistä(joka ruokkii palkkioksi) ja ihminen puolestaan jalostanut mukautuvan koiran moneen työhön. Molempien kauppa siis.

"Minusta koiran pitäminen tuntuu jotenkin sadistiselta, minusta ihmiset on tarkoitettu olemaan toisten ihmisten kanssa ja eläimet toisten eläinten kanssa."

Kun rotuja alettiin muokkaamaan, oli niille selkeä tarkoitus ja käyttö. On vartiokoiria, on metsästyskoiria, on paimenkoiria ja nykyään ne kaikki ovat kasvattajasta riippuen seurakoiria tai käyttökoiria. Koiria käytetään edelleen yhteiskunnan ja yksilön apuna, poliisikoirina (pommikoirat, huumekoirat, rahakoirat, hakukoirat...), on koiria avustustöissään liikuntarajoitteisille jne. Koiran merkitys on kuitenkin muuttunut paljon sadoissa vuosissa. koirasta voidaan puhua nykyään perheenjäsenenä, joka koiralle on laumanjäsenyyttä.

Moni tämän pallon laji elää symbioosissa jonkin muun lajin kanssa selviytyääkseen. Koira ei ollut koira sen nykyisessä merkityksessä monia tuhansia vuosia sitten ennenkuin ihmiset loivat niistyä nykyiset otukset. Koira hyötyy ihmisestä ja ihminen koirasta, kunhan suhde on terve ja ihminen kykenee ymmärtämään koiranpidon vaatimat ehdot.

Ihminenkin on eläin. Mikä meidät erottaa poikkeuksellisesti eläimestä, on aivot. Ajattelemme, puhumme, toteutamme ajatuksiamme. Eläimet elävät hetkessä, reaktioita noudattaen. Ne eivät ajattele menneisyyttä eivätkä tulevaa. Ne eivät mietiskele syntyjä syviä.

Typerä esimerkki ehkä, mutta katsopa joskus luontodogumenttia afrikasta. Sarvipäiden selässä sekä krokotiilien kidassa on lintuja. Miksi? Linnut nokkivat antilooppien turkeista loisia, ja krokotiilien ammollaan olevista kidoista lihajätöksiä. Luonnollista? Kyllä on. Elävät hyödykkäästi. Symbioosissa.

"Olisi se hirveää, jos joutuisin elämään oman elämäni jossain susi- tai apinalaumassa, niin kuin olen lukenut että jotain susilapsia joskus on ollut."

Olisihan se hirveää, mikäli et olisi elänyt aivan konttaavasta lapsesta saakka näiden uskomattomien olentojen parissa. Laitapa susi aikuisena norsulaumaan. Ei toimi. Laitapa ihminen aikuisena leijonalaumaan. Ei toimi sekään. Sinä tiedät paremmasta elämästä nyt ja säälit niitä ketkä elävät jotain muuta elämää tiedottomina sinun sivistyneestä ja hulppeasta elämäntyylistäsi. Koira nyt kuitenkaan ei ajattele sinun tasollasi näitä aiheita, ei siis ollenkaan. Sille on tärkeää lauma, joka sen ymärille muodostuu jo pentuvaiheessa luovutusiän jälkeen. Muuta se ei tarvitse, ainoastaan hyvän ja turvaavan laumanjohtajan ja lauman, ja mikä tärkeää hyvän kasvatuksen ja koulutuksen.

"Koiran suudelmat isäntäväelleen tuntuu jotenkin perversseiltä. "

-- Suudelma on ihmisen keksimä sana. Koira ei suutele nuolaistessaan ihmistä. Koira mielistelee / alistuu tehdessään näin. Laumakäyttäytymistä, mikä juontuu jo pentuajoilta, kun isompia koiria on lupsittu suupielistä ruoan toivossa taikka alistumismielessä. Koira on looginen eläin, me ihmiset aina emme.

Olet onnekas kun pääset tutustumaan niinkin hienoon otukseen kuin koiraan. Suosittelen nauttimaan siitä täysin sieluin.

Lisännee vielä loppuun muillekin: Koira ei ole pahansisuinen koskaan, ei ilkeä eikä ärsyttävä rakki. Omistaja on käytöksen syynä.

Koira parka kun ei tiedä moisia käsitteitäkään.

Koiranomistajia voi oppia ymmärtämään, kun kasvattaa järkeä. Älykkäämpänä ymmärtää erilaisia ihmisiä, joilla erilaisia tapoja ja jotka tekevät erilaisia valintoja elämässään kuin sinä.

Hyvä provo alkuperäseltä ;)

Ensinnäkin koiraihmisiä on vain kauhufilmeissä, kuten ihmissusiakin. Suurempi ongelma taitaa olla se miten joku oppii ymmärtämään sinua.

Koira on tosiaan ihmisen hyvä ystävä.
Ajatellaan vaikka sokeaopaskoiraa. Mikä apu on isännälleen. Opetettu koira tosiaan antaa turvaa ja seuraa..Ei kieroile ja panettele, vaan on aito.

Luonnossa elävällä koiralla on vihollisia ja joutuu puolustamaan reviiriään jatkuvasti. Se joutuu jopa puolustamaan henkeään, ettei tule syödyksi.

Kyllä jopa kotikoiralla, jolla on riittävästi haasteita ja toimintaa, on leppoiset oltavat. Isäntä huolehtii ruuasta ja puhtaudesta. Ja kyllä tyytyväinen koira osaa kiittää ja ihailla omistajaa ja ruokkijaa hännänheilautuksilla. Siitä molemminpuoleinen hyvä mieli.

Ulkoilutuskin tuo uusia ystäviä. Eipä sitä juuri pysähdy vieraiden kanssa juttusille ilman koiraa. koiran kanssa se on niin luonnollista.

Joo mä en diggaa yhtään tyyppei joilla on jotain
haukkuvii räksii kerrostalossa pahimmillaan 4 tai 5.Törkeetä.Koirien pitäminen niin kerros kuin rivareissakin tulis kieltää.

Mä en tiedä onko tää provo, kuten edellä ajateltiin. Onhan noita ihmisiä, jotka ei vaan kertakaikkiaan ymmärrä miksi joku hankkii itselleen koiran tai kissan tai ylipäänsä minkään lemmikin ja ei osaa suhtautua tuollaisiin ihmisiin tai niihin lemmikeihin oikeen millään lailla. Itse olen eläinihminen ja minulla on koiria ja kissoja mutten ymmärrä alkuunkaan ihmisiä, jotka ottavat itselleen käärmeen, liskon, rotan tms. (ei siis pahalla, vaan en vaan ymmärrä koska en juuri tunne sellaisia ihmisiä, enkä ole koskaan tutustunut näihin lemmikeihin enkä ymmärrä mitä iloa niistä voi olla).
Siispä uskon myös että on ihmisiä jotka ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä jossa lähipiirissä ei ole vaikkapa nyt koiraa eikä siksi ymmärrä mitä iloa siitä on!
Koiraihmisiä ei edes tarvitse ymmärtää, tarvitsee vain hyväksyä. Ja ne on kaksi eri asiaa.
Jos tyttöystäväsi vanhemmilla on koira, on paljon mahdollista että myös tyttöystäväsi jossain vaiheessa voi haluta hankkia koiran itselleen koska on tottunut siihen eikä oikein osaa elää ilmankaan...kuten minulle kävi.
Koiraihmiseksi ei voi tulla sormia napsauttamalla eikä matka välttämättä ole helppo.. kaikista ei tule koiraihmisiä koskaan.
Koira on kiintynyt omistajiinsa, se suojelee, rakastaa ehdoitta, kunnioittaa... Koska koira ei osaa puhua, se näyttää tunteensa ja tarpeensa äänellä, ilmeillä, eleillä, hännän avulla, nuolemalla yms. Koiran omistaja osaa tulkita oman lemmikkinsä eleet kaikkein parhaiten, vaikka valitettavasti kaikki lemmikin omistajat eivät osaa lukea koiraansa lainkaan ja tällöin koira voi turhautua ja tulee ikäviä ristiriitoja.
Nuoleminen, kuten mainitsit, on koiran tapa osoittaa kunnioitusta ihmistä kohtaan. Hankipa itsellesi kirjastosta koiran elekielen kirja ja lueskele sieltä millä tavoin koira viestii asioita.. Voit seurailla koiraa tyttöystäväsi vanhempien luona ja oppia ymmärtämään koiraa. Vasta sitten voit oppia ymmärtämään koiraihmisiä! :) Saattaa olla että tuo koira on koittanut sinulle jo jotain viestiä, jotta teistä tulisi kaverit. Takapuoli ilmassa, etutassut maata myöden, korvat terhakkaana, silmissä ystävällinen mutta vilkas katse, huulet rennot, häntä huiskaa.... "tutustu minuun, leiki kanssani!".

Aluksikin sun pitää muuttaa asennettas totaalisesti!

Koira on ollut ihmisen elämässä jo tuhansien vuosien ajan.
Auttaen ihmistä metsästyksessä, opaskoirana, huume, sieni, home,
raunio, jälki, vesipelastuksessa ja paljon muussa.
Mikä ihme voisi olla koiran ja ihmisen yhteiselon tiellä?

ja mitä vittua sua liikuttaa se jos sun muijan vanhemmilla on koira?
Ole herranjestas onnellinen ettei teillä ole.

Hanki ittelles apua jos et edes halua oppia ymmärtämään koiranomistajuutta.

Vastakysymys,

Miten voin oppia ymmärtämään eläimiä vihaavia ihmisiä?

Hyvä Maalivahti123,
etsi vain sellainen naisystävä jonka kanssa ei tarvitse yrittää ymmärtää koiraihmisiä. Ei kaikkien ole pakko!

kyll musta ois ihanaa jos mun naisella ois joskus koira...

et mitenkään,jos et suostu pitämään koiraa ihmistä tärkeämpänä.

Minä ymmärrän aloittajaa hyvinkin. Vaikka itseltäkin löytyy koira, en silti ymmärrä näitä ihmisiä, jotka pitävät sitä tasavertaisena kumppanina. Koira (tai mikä tahansa eläin) on ihmistä alempana. Meillä on vastuu pitää huolta, jos olemme sellaisen hankkineet, mutta ei sitä saa jalustalle nostaa.

Toiseksi, mikä hinku on ottaa isoja rotuja (ja vielä monta) pieneen kerrostaloyksiöön. Eikö se ole jo jonkinlaista rääkkäystä?

Ja vielä kolmanneksi, jos joku ei tosiaankaan pidä koirista, on teidän koirien fanittajien se hyväksyttävä.

Anteeksi mutta mikä se ongelma tässä on? Jutun alussa ajattelin että ongelma on taas tämä kuinka naisella on koiria ja mies ei niitä voi sietää ollenkaan mutta kyseessä onkin naikkosen vanhemmat. Jo on ongelmat...
Satutteko näkemään näitä koirallisia vanhempia useastikkin viikossa vai miksi asia on noussu sinulle näinkin suuri kysymys...?

No onpas ongelma sullakin. Tosissaskos oikeesti kysyt tollasta? Oot 35-vuotias mies ja et oo koskaan ollu tekemisis koirien kanssa? Koira on yleisin kotieläin Suomessa ja sen käyttötarkotuksia on laidasta laitaan vaikka kuinka paljon. Itse ainakin arvostan koiria, koska niiden avulla yhteiskunnassa on rakennettu monia asioita. On olemassa huumekoiria, opaskoiria, pelastuskoiria jne. Vastaaviin hommiin ei ole niin loistavaa vaihtoehtoa kuin koira ja hyvin ne hommansa hoitaakin. Onko sun tutut laskettavissa yhden käden sormilla, jos tuttujen joukkoon ei ole kertynyt 35 vuoden aikana ollenkaan koiranomistajia? En toki tarkoita, et sun tarvis alkaa dikkaamaan koirista, mutta et voi olla tosissas ja sanoo, ettet ymmärrä miten muut ihmiset ottaa koiria. Mulla on aina ollut koiria jo lapsuudesta asti ja toi sun ajatusmaailmas kuulostaa niin naurettavalta 35-vuotiaan suusta.:D Sä tuskin tuut koskaan haluamaan lapsiakaan, jos suhtaudut koiriin jo noin? Hölmömmän kuuloselta toi sun tekstis vasta kuulostaakin, kun kerroit ettei sun naisellas omaa koiraa oo, vaan sen vanhemmilla ja kaiken lisäks yks koira, jos oikein käsitin. Voin kuvitella millanen se koira on, varmaan joku harmiton pieni chihuahua.(: Jos haluut et sun suhde naisees kantaa kaus, niin älä ihmees kerro sun suhtautumisestas koiriin..

Pitäisi olla koiraihmisille omia koirakerrostaloja, jossa voisivat keskenään
koirastella ja polkea pihamaalla paskaan, suurin osa itsekkäitä jotka pitävät
haisevia rakkejaan ihmisten yläpuolella, eläinrääkkäystä kerrostalossa esim
metsästyskoiran pitäminen, sitten on vielä tämä alalaji, jotka ei pysty tienaamaan itselleenkään ruokaa, vetävät nälkiintynyttä lonkkavikaista sussaria
perässään sääliksi käy moinen.
Missä on ne suojelijat, jotka kyylää ihmisten navetoissa...
Nää perkeleet eivät ota huomioon, että allergisia ihmisiä on olemassa, ei
välitetä yhtään, asuntojen arvo laskee, kun kapiset rakit on olleet asunnoissa
vuokralaisina.
Onhan niitä hyödyllisiäkin, kuten palvelukoirat,
Hyvää Juhannusta,, syöttäkää ja madottakaa edes säännöllisesti dogejanne..

Itselläni on ollut koira viitisen vuotta. Ennen tämän koiran omistamista en ollut juuri ollut koirien kanssa tekemisissä enkä muutenkaan tiennyt koirista juuri mitään. Kissaa suurempia koiria hieman arastelin, vaikka sinänsä koirista pidinkin.

Tämän koiran myötä olen kuitenkin alkanut näkemään asiat uudessa valossa. Koira on todella mukava seuralainen ja siihen kiintyy ihan kuten muihinkin lemmikkeihin niin, että siitä tulee yksi perheenjäsenistä.

Minusta koiran pitämisessä ei ole mitään sadistista. Koirahan on nimenomaan lemmikki eikä mikään yksinäinen villieläin. Useat koirat myös pitävät isäntäväkeään omana ”laumanaan”.

Minä en ole ”suukottelijatyyppiä”, joten minä en antele koiralleni suukkoja, eikä sekään minulle. Muuten kyllä sitä silittelen ja rapsuttelen, miten nyt yleensä normaalisti lemmikille huomiota annetaan.

Pelkäätkö koiran olevan jonkinlainen kilpakumppani, vai miksi ko. koira on sinulle tuollainen ongelma?

Herranjee, tämän on pakko olla provo. Jotenkin niin mahdottomalta tekstisi kuulosti.

Koiranomistajuus on aivan normaali asia verrattaen moneen muuhun asiaan. Tiesitkö, että tällä maapallolla tapahtuu kuule paljon sairaampiakin asioita? Jatkuvasti ihmisiä murhataan, kidutetaan, raiskataan, piinataan ja tehdään kaikenlaista muutakin täysin sairasta ja sadistista, jolla ei ole mitään yhteyttä siihen, millaisessa arvossa hyvässä kodissa oleva hyvin kohdeltu koira on.

Mikä tekee koiran omistamisesta sairasta? Ehkä myös perheenlisäyksen tulo on mielestäsi samantyyppinen sairas asia?

35-vuotias mies kamppailee tällaisen mitättömän pikkuasian kanssa, eikä ole koskaan ollut koirien kanssa tekemisissä, ei sitten missään? Oletkohan edes nähnyt koiraa, kun ne kerran niin hirvittävät? Harkitse vakavasti naisen vaihtoa, eihän tuosta tule lasta eikä paskaa, jos jo tässä vaiheessa pitää miettiä, kuinka oppisi ymmärtämään hänen vanhempiaan, jotka omistavat koiran, joka siis asuu siellä vanhempien luona, eikä teillä!

Veikkaanpa, ettet koskaan opikaan ymmärtämään, jos jo tuohon ikään olet päässyt ymmärtämättömyytesi kanssa. Tarvitseeko sitä kaikkea ymmärtääkään, keskity muihin asioihin, joiden kanssa ei tarvitse kamppailla.

Itse en mistään hinnasta ottaisi koiraa kun sen kouluttamiseen ja hoitamiseen menee liikaa aikaa ja mitäs sitten tehdää kun pitäisi 2 viikkoa etelään lahteä ja niin edelleen. Kouluttamaton koira on mitään tekemätön kapinen ja meidan taloyhtiössa on paljon koiria ja moenella eipitäisi olla ollenkaan koska eivat jaksa sitä muutamaa tuntia joka ilta touhuta koiran kanssa. Meillä kaksi kissaa ja ne ovat siinä heöpompia ettei niitä tartte kouluttaa ja päästää ulos niin tulevat kotiin nälän tulessa mutta niissakin oma vaivansa ja kun niistä aika jättää niin meille ei enää ksokaan tule mikäänlaista kotieläintä.

Taas en mistään hinnasta luopuisi koirastani. Koiran kanssa on mukavaa ulkoilla kelistä riippumatta ja ulkoillessa tapaa mukavia ihmisiä. Samoin koiran kouluttaminen on hyvin antoisaa ja mukavaa. Ihan tutkittujuttu on myös se tosiseikka,että perheissä joissa on koira,niin niiden lapsista kehittyy henkisesti tasapainoisempia . Aloittaja ei ymmärrä koiranpitoa,tosin ei hänen sitä tarvitse ymmärtääkään.

Annat mennä vaan. Koira on lauma eläin ja sinä osa laumaa...

Nykyään ollaan sitä mieltä että aikojen alussa koiran esi-isät ja äidit liittyivät ihmisten joukkoon ja sitä kautta ovat tulleet ihmisten kavereiksi.

Joten mitä sadismia siinä on jos koirat ovat aikoinaan halunneet tulla ihmisten pariin? Siitä ne on sitten jalostuneet/jalostettu ihmisten parhaiksi ystäviksi.

Kulkukoira yhteen kirjoitettuna.

ei koiraihmisiä opi koskaan ymmärtämään. se on vain sairas rotu ihmisiä jotka nuolettaa naaman koiran limaisella kielellä ja sössöttää niille ku pikku lapsille

Määrittele sadistisuus. Olen ymmärtänyt sadismin siten , että siinä toinen tuottaa toiselle fyysistä tai henkistä kipua. Jos perheessä on lemmikkinä koira, eihän se ole sama kuin asuisi susien tai apinoiden kanssa.

Jotkut ihmiset pitävät S&M-seksistä ja se vasta sairasta onkin mun mielestä saati julkisesti toisten edessä naiminen. Yhtä sairasta on anaaliseksi tai useamman miehen/naisen kanssa naiminen tai parinvaihto. Jokainen kuitenkin saa tehdä niitä vapaasti sen enempää mun elämäni niistä häiriintymättä.

Tyttöystäsi vanhempien koira on osa heidän elämäänsä, hyväksy se. Sun ei tarvitse pussailla koiraa, jos et halua eikä olla muutenkaan ihmeemmin siitä kiinnostunut. Kerro asia myös tyttöystävällesi niin voitte sopia käykö koira sinun luona vai ei.

Pussaamisesta olen samaa mieltä vaikka olenkin koiraihminen.

Koira on perheenjäsen; sillä on oma peti lattialla, ruokakupit kylppärissä ja sitä ruokitaan sekä käytetään ulkona. Koira koulutetaan yhteisökelpoiseksi pennusta lähtien, että sen kanssa voi liikkua turvallisesti joukkoliikenne- välineissä ja kaduilla. Sen rodunmukaisista erityispiirteistä huolehditaan eli se saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään leikkien ja olla sosiaalinen tavatessaan toisia koiria esim. koirapuistossa. Halutessaan omistaja harrastaa koiran kanssa jotain oman jaksamisensa puitteissa. Asia joka pitää ottaa huomioon koirarotua valitessa.

Koiran asema omistajaansa ja muuhun perheeseen nähden on olla alistunut, koira on olemassa ja siitä pidetään huolta ruokkimalla ja ulkoilulla.
Koira ei voi olla huomion keskipiste, vaan sivuosassa ihmiseen nähden.
Ihminen on pilannut lemmikkinsä, jos siitä on jo haittaa muualla asuvalle vävypojalle.

Olen 14-vuotias poika Karkkilasta, mitä tämä tarkoittaa?

Oon täs kelannu et mikä juttu on nää kaupunki dogit? Oon ollu tekemisissä ihmisten kaa kenellä on koiria, mut ne on kaikki kotoisin maalta. Ku ne lähtee töihin ni koira on pihalla aitauksessa, jossa se voi tehdä tarpeensa. No sit itse asiaan eli kaupunkidogeihin. Yläkerrassa koira ulvoo aamu kymmenestä ilta viiteen kunnes naapuri tulee töistä kotiin. Sit alkaa jumalaton haukkuminen ja kolina... menee ehkä about tunti niin jo juostaan rappu paukkuen ulos koirapuistoon, joka seki ihan täs vieres. Matkalla sinne naapuri repii koiraa remmistä heti ku se yrittää haistella vähän... sit puol tuntii ja takas rappuun ja älytön haukkuminen. Naapuri sit karjuu koiralle joka selvästi yrittää viestiä jotain... Mikä idea on pitää koiraa vankina jossain kämpässä?! En tajuu, en vaa tajuu.... Oisko vinkkejä mikä pointti pitää koiraa citys?

Kyllä kaupungissakin koiraa voi pitää kunhan pystyy tarjoamaan sille tarpeeksi liikuntaa ja virikkeitä eikä kaikki koirat tosiaankaan ulvo yksin ollessaan (eihä asuntokaa kauan omana pysys sillo).

En ole koskaan ollut mikään koiraihminen. Ovathan ne jotkut söpöjä, mutta siihen se jääkin. Pelkään jotain saksanpaimenen kokoisia ja siitä isompia koiria, kun lapsena moni iso koira kävi kimppuun vaikka en olisi ollut alunperinkään kovin lähettyvillä. Ukin lapinkoira yritti jopa raiskata monet kerrat, ihan oikeasti.

Lenkilläkin pelottaa jos tulee koiria vastaan, alkavat usein tulla kohti ja omistajat karjuu nimeltä että EI...! EI..! En ymmärrä miksi koiria pitää pitää myös täysin irti lenkkipoluilla ja antaa juoksennella ja ajaa takaa sorsia ja muita. En voi niiden irti kulkevien hurttien takia ulkoiluttaa kissojanikaan ja yksinkin kulkiessa meinaavat käydä päälle.

Koirat taitavat olla monille kumppanin tai lapsen korvikkeita. Menevät usein parisuhteen edelle, elämä pyörii sen oman koiran tarpeiden ympärillä. Ulkonäöltään jotkut ovat kuin nallekarhuja, mutta se kamala räksytys mitä naapuristakin kuuluu, miksi niitä ei voi kouluttaa olemaan hiljaa. Varmaan siitä saa omistajat jotain kiihoketta, kun saa toista komennella minkä ehtii ja jee, se tottelee. Minua kuvottaa, jos tutun koira yrittää lipoa märällä likaisella kielellään naamaani ja repii vaatteeni, tuttujen mielestä se on vain suloista ja osoittaa että koira muka pitää minusta. Varmaan vaan haluaa nuolla pois paskan maun suustaan kun on vasta äsken syönyt koiranjätöksiä lenkkipolulla. Koirat myös haisee, kuolaavat, sotkevat ja repivät paikat ja vievät vapauden elämästä. Minnekään ei voi lähteä pidemmälle ilman että pitää suunnitella tarkkaan miten homma hoituu koiran kanssa.

Ja kyllä, olen kissaihminen. Kissat ovat kiehtovia eläimiä. Hyvin itsenäisiä, eivätkä ole ihmisestä riippuvaisia, koira kuolisi ilman ihmisen paapomista. Kissat ei haise, ja niiden kouluttaminen on oikesti palkitsevaa. Kissa kun ei tee mitään jos ei oikeasti halua. Koira palvelee kuin orja. Kissaa saa kouluttaa, siihen tarvitsee oikeasti kiinnostusta ja halua ja sen kanssa voi kyllä touhuta, sitä ei ole pilattu liikajalostuksilla, paitsi joitakin rotukissoja. Kissat ovat ovelia, kekselijäitä olentoja. Kissat ovat luonnollisen näköisiä, eikä mikään ihmisen mielikseen sairaaksi jalostamia mutanteja jotka kärsiikin monista vaivoista. Vähän väliä saa lukea uutisista kuinka jollain rotikalla on aivoissa napsahtanut ja on tappanut jonkun pikkulapsen. Uh. Kissa on myös luontoystävällisempi valinta. Koiraihmiset usein tuhlaavat koiriinsa paljon kaikenlaista turhuutta, kuten hömppävaatteita ja teollisia namipaloja. Toisalta koira on jätteensyöjä, syö mitä annetaan. Kissalle riittää kun antaa hyvää lihaa tai antaa sen saalistaa itse, joka on vielä parempi kissan kannalta.

Vaan jokainen valitkoon mistä tykkää. En vaan pidä koirista itse, koska ne eivät pidä minusta, ja koska koirien jalostaminen on vaan niin sairasta.

"Koirat taitavat olla monille kumppanin tai lapsen korvikkeita."

Ja mihin tietolähteeseen tämä oiva mutu-tuntuma väitteesi perustuu?

Minusta monet "taitavat" ostaa kaupasta maitoa, ei piimää. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?