arki vastasyntyneen kanssa

Mistähän sitä aloittaisi kertomaan....?

Ensimmäiset 2 kk syntymästä oli täyttä kaaosta (olipa rohkaisevaa :oP). Mutta kuitenkin aika hyvällä tavalla kaaosta.

Nämä ensimmäiset 2 kk kun haki vauvan tapoja ja rytmejä. Välillä tuntui että nyt saa rytmistä kiinni,niin ei. Kaikki menikin toisin päin. Ei kannata siis oikeastaan odottaa mitään,eikä ainakaan luulla että menee samalla tavalla kuin muilla. Vauvat ovat niin persoonia jo syntymästään lähtien. Sen huomasin meidän neidistä.

Neiti itki paljon ja jossain määrin oli vatsanväänteitä. Heräili kerran yössä syömään. Päivät meni vähän miten sattui. Kovin tyytyväiseltä ei vaikuttanut ja aina sai pyyhkiä hikeä otsalta kun sai tytön nukahtamaan.

Mikään ei oikeastaan mennyt samallalailla kun edellisenä päivänä. Ei ruuan määrä eikä ruokailujen määrät. Vaippoja en ehtinyt siitä kiireessä edes laskea :o). Neiti olisi nukkunut vaikka kuinka monta tuntia putkeen. Sairaalassakin sanoivat että tytöllä on hyvät unenlahjat. Jouduimme hänet herättelemään 2 h välein syömään. Paino ei meinannut lähteä nousuun ollenkaan. Onneksi parin vkon päästä lähti ja vauva sai nukkua pidempiä jaksoja.

Imettäminen lähti vähän kehnosti käyntiin. Vauva sai sairaalassa jo tissien lisäksi korviketta. Kaiken kaikkiaan imetin sen 2 kk ja sitten loppui kuin seinään. Korvikkeella jatkettiin syömisiä. Kannattaa siis ostaa korviketta. Jos vauva saa jo sairaalassa korviketta,muista kysyä korvikkeen merkkiä!
Itsellä kävi niin että tyttö sai Tuttelia sairaalassa ja kotiin olin ostanut Nannia. Jäi Nannin juomatta ja kipin kapin haettiin Tuttelia,kun vatsanväänteet olivat niin kovat.

Niinä ensimmäisinä kuukausina ei kyllä tullut mieleen eikä jaksanut imettää missään julkisilla paikoilla. Mieluummin jos täytyi lähteä jonnekin niin joko jätti tytön isälle siksi aikaa tai syötti ennen lähtöä ja tuli kotiin kun ruokailu lähesty. Mieluummin pyhitin ne ajat kotona olemiseen. Nyt kun tyttö on 4 kk niin menot lisääntyneet. Ja lähteminen on helpompaa.

Huomaatte itse sitten vauvan synnyttyä mitä kannattaa ostaa. Sekin on niin vauvakohtaista. Olimme saaneet paljon potkupukuja tutuilta. Mutta siitäkin jouduimme kipin kapin lähtemään kauppaan sillä neiti ei voinut sietää olkaimien pukemista päälle :oP. Aika vähällä sitä pärjää alussa. Nyt vasta tuntuu että ostot lisääntyy. Kunhan on tarpeeksi vaihtovaatteita ja harsoja,niin niillä jo pärjää pitkälle ja hyvin. Itse havaitsin hyväksi monta tuttipulloa. Sai valmiiksi laittaa maitoa pulloon ja jääkaappiin seuraavaa syöttöä varten. Kun tytölle tuli nälkä ei tarvinnut kuin hakea pullo ja lämmittää se.

Hyvä kliseinen neuvo on,että nuku kun vauva nukkuu :o).

Tsemppiä loppu odotukseen!

Täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa: mitään varmaa kaavaa ei vauva-arjelle voi antaa! Meillä myös ekat kuukaudet meni ihan sumussa: oli koliikki yms. vaivoja ja tuntui, että miten tällaista voi kukaan jaksaa. Toki myös vauvan signaalien opettelu vei (ja vie edelleen, vauva nyt 7 kk...) aikansa. Myös meillä imetys takkuili laitokselta asti, oli osittaisimetyksellä n. 5 kk asti. Eli kannattaa kaiken varuilta varata korviketta ja pari tuttipulloa kotiin, niin ei tarvitse ainakaan niitä lähteä kotiutumishässäkässä metsästämään. Vaatetta vastasyntynyt ei hirveästi tarvitse, siis useita vaatekertoja. Eri tilanne on sitten kun aletaan harjoitella kiinteiden syömistä... Silloin tulee pyykkiä hurjasti. Myöskään minä en imettänyt julkisilla paikoilla, vaan taas kuten edellinen kirjoittaja kirjoitti, myös meillä syömiset hoidettiin kotona ennen ja jälkeen lyhyiden menojen tai tuttipullolla "tien päällä ollessa".

Jokainen vauvahan on yksilö, eli syöminen ja vaippojen kulutus sekä nukkuminen, se on ihan vauvasta kiinni

komppaa edellisiä... ekat 3kk kaikki itkettiin ja neiti huusi....ja meni jotenkin ihan sumussa... korviketta menee kun ei tullu maitoa, tosissaan hyvä kun monta pulloa ja kaappiin valmiiks :) ja meillä ainakin tykätään tosin nyt 4.5 kk iässä juoda nani huoneenlämpösenäkin eli kun avaan purkin kaadan pullon täyteen ja loput sit kaappiin ja lämmitys seuraavalla syötöllä. vaippoja meillä meni tosi paljon luks kun tuli aina syödes kakkaa. harsoja juu paljon jos puklaa kovasti. ja mä kuivaan pyllyn pesun jälkeen harsolla. hyvät lenkkarit jos joudut lenkkeilee yhtä paljon ku mä, nukkui alkuun vaan liikkuvissa vaunuissa :) ajatus vaan siihen jos on vaikeeta et kyl se joskus helppaa, vaik ei aina lohduttanut mut kuitenkin niin se on. mutta toivottavasti sun vauva ei kärsi kolikista tai muista vaivoista!

paljon onnea vauvasta ja tsemppiä!! ihanaa aikaa vaikka on raskasta niin nauti, vauva on pieni vaan hetken :)

Tuossahan on ihmisiltä jo tullut kivasti vastauksia, samoilla linjoilla olen, paitsi imetyksen suhteen, sillä imetin puolivuotiaaksi enkä edes tajunnut ostaa tutteleita varmuuden vuoks :D niin kova oli mun tarve imettää esikoistani.
Tästä imetyksestä ja ensimmäisistä viikoista esikoisen kanssa tuli mieleen seuraava: jostain syystä olin saanut päähäni, että vauvalla on nälkä ja vaippa täynnä joka kerta kun hän herää edes pieniltä unilta -.- tämä johtuu varmaan siitä, että sairaalassa tyttöni herätettiin syömään vaipan vaihdolla ja että aina kun hän oli ensimmäisinä päivinä hereillä, hän söi. Nyt näin jälkeen päin ajatellen olin aika naurettava :D tottakai lapsi alkaa olla yhä enemmän valveilla muutan vain kun ikää tulee lisää, minä sen kuin tungin tissiä suuhun joka välissä, vaikka oli nukkunut puoli tuntia ja juuri ennen nukahtamista söi :D Sitten ihmettelin miksi ei suostu imemään hereillä ollessa, ei tietenkään kun ei ole nälkä, hyvä minä hyvä ;)

No, eipä tuosta oo onneksi mitään vahinkoa tullut, ja tietää seuraavan kohdalla :) Että vinkiksi vain, jos satut olemaan yhtä innokas ruokkija kuin meikäläinen ;)

Samaa mieltä, että vauvat on yksilöitä. Meidän esikoispoika (nyt 4kk) on ollut harvinaisen helppo tapaus. Melkolailla alusta asti kaveri on tiennyt mikä on yö ja mikä on päivä, syönyt hyvin ja tehnyt tarpeensa. Päästiin helpolla alkuajat, ja nytkin on saatu tuohuta illat miehen kanssa, kun poika käy yöunille jo kuuden kieppeillä. Pari kertaa yössä imetän, mutta kaveri ei edes avaa silmiä. Tiedän, että meillä on äärimmäisen helppo tapaus, mutta näinkin voi siis käydä. SILTI tunnen itseni ajoittain väsyneeksi, sillä kyllä 3-4pätkissä nukkumisella on vaikutuksensa!!

Nyt kesällä käteväksi on osoittautunut pimennysverho, niin pojalle saa selkeämmin mieleen, että ollaan menossa yöunille.

Mä imetin aluksi vain makuultaan epparihaavan takia. Opiskelukaveri suositteli muovitetun froteen hankkimista - ja hainkin metritavarana etukäteen (ainakin Etola ja Eurokangas myyvät). Siitä sai leikattua useamman sopivan kokoisen palan mm. sohvan divaaniosan suojaksi, sitten vaan pyyhe päälle (on mukavampi) ja harso, niin sohvallakin saattoi imettää. Eikä menny sohvakankaalle puklut tai kylkipissat, jotka ovat pojilla yleisiä :D

Ja ihan huippuja, jos tuttia meinaa antaa, on Aventin tutit . Niissä on semmoinen "tuttikohtainen" suojakotelo. Älyttömän näppärä.

Vaippoja yms. ei hankittu etukäteen, mikä oli hyvä, sillä poikamme oli sen verran jötkäle, että olis jääny ne new born koot kaappiin. Myöskään vaatteita ei oltu juurikaan ostettu, kirppareilta saa älyttömän hyvää tavaraa hyvään hintaan. Mutta niillä tuli pyörittyä, varsinkin kun poika syntyi 2vko yli lasketun ajan...

riippuu vauvasta ja äidistä, millasta arki on. Yleensä ekan kanssa on rankinta: itse olin suoraan sanottuna kuoleman väsynyt ekat 2kk, en nukkunut juuri mitään ja imetin hulluna ja silti piti alussa antaa korviketta ja vauvalla oli vatsavaivoja ja joka ilta huudettiin klo 01 asti ja olin aivan kuollut ja ajattelin, miten tästä voi ikinä selvitä selväjärkisenä? Hoidin vauvaa liian tunnollisena kun vaihdoin aina vaippoja yölläkin vaikka vaippa oli usein kuiva :-). Esikoinen söi varmaan 8h vuorokaudesta 12 krt ja sitä sai syöttää aina sen 30minsaa. Ekat 2kk oli rankinta ja sen jälkeen helpotti.

Myös hormonit heitteli, välillä itketti, välillä nauratti ja olin aivan hermona lapsen hoidon suhteen ja varmaan se vauvakin vaistosi sen. Toinen lapsi syntyi 1,5 vuotta myöhemmin ja kaikki meni niin paljon helpommin: synnytys, imetys, vauva oli "helppo" ja minä "varma", vauva söi 5 5minsasa masun täyteen :-)

Ensimmäiset 3 viikkoa vauva nukkui käytännössä ihan koko ajan. Heräsi 3 tunnin välein vaipanvaihdolle ja syömään (söi 5-8min/imetys), yöllä nukkui 4-5 tunnin pätkissä. 5kk oltiin täysimetyksellä, mutta ihan ensimmäisinä päivinä jouduttiin antamaan pieniä määriä korviketta, koska minulla nousi maito kunnolla vasta viidentenä päivänä synnytyksen jälkeen, suosittelen paria korvikepurkkia kotiin varalle. Yleensä imetin aina ennen kotoa lähtöä ja sitten pystyi olla liikkeellä sen 3-4 tuntia, tarvittaessa imetin lastenhoitohuoneessa, autossa, vessassa jne.

meillä oli ekat kkt helppoja. tyttö söi ja nukkui. ei vatsanväänteitä, ihottumia eikä muitakaan ongelmia. maitoa riitti pakkaseenkin, ja pullosta isä juotti pari kertaa viikossa. korvikkeita ei hankittu eikä tuo niitä olekkaan juonut. Itse jaksoin ihan hyvin, helteistä huolimatta, kannattaa syödä ja etenkin juoda hyvin itse. Ompelin paljon kaikenlaista, ja järjestelin ristiäisiä. Voi se olla tosi helppoakin aikaa.
Ei kannata suunnitella, luottaa vaan itteensä eikä ressaa turhia. Ja koittaa muistaa että osa voi johtua hormoneista. Ei se lastenhoito niin vaikeaa ole, juoksevat vedet ja pesukoneet jne kun on. ja maailmassa on sentään monta miljardia ihmistä. Mutta kaikki niin riippuu mimmoinen tapaus sieltä tulee ja mimmoinen on synnytys.

Esikoinen muuttaa tilannetta eniten, siksi varmaan moni kokee esikoisen ensi viikot ja kuukaudet hankalimpina....tai sitten ei. Ei voi tässäkään yleistää.

Omalta osaltani olisin säästynyt pienimuotoisesta kriisiltä jos joku olisi sanonut minulle jo odotusaikana sanonnan, jonka mukaan vauvan ensimmäinen kuukausi on se ylimääräinen raskauskuukausi - vatsan sisäpuolen sijaan vain kannat lasta ulkopuolella.

Sillä olin todella puulla päähän lyöty kun vauvan ekat 2kk oli yhtä kantelemista ja imettämistä. Tuntui ettei vauva viihdy hetkeäkään missään ja kun päivisin nukkuminenkin oli melko vähäistä, päivät oli todella rankkoja. Yöt meni suhteellisen hyvin, sen jälkeen kun suosiolla siirryimme perhepetiin eli otimme vauvan viereen. Pinnasänkyyn opetteleminen tapahtui sitten noin 4kk iässä. Aluksi vauva söi 3 x yössä, sitten noin 2kk iästä lähtien 4 x yössä, kunnes kiinteiden myötä tilanne helpottui 5-6kk iässä.

Imetin vauvaa 10kk ikäiseksi saakka, alku oli hankala kun rinnanpäät menivät rikki ja imettäminen sattui. Olinkin melko varma että kun aloitamme kiinteät ruuat 4-5kk iässä, lopetan myös imettämisen. Mutta siinä vaiheessa imettäminen sujui jo ongelmitta ja olin ihastunut sen vaivattomuuteen - aina sopiva ja sopivanlämpöinen ruoka mukana. En tiedä onko imetyksen ansiota, mutta tähän päivään mennessä 1v 3kk ikäinen lapsemme on sairastanut vain kaksi nuhakuumetta ilman jälkitauteja. Julkisilla paikoilla imetin muutamia kertoja, tosin katsoin sellaisia paikkoja joissa sai yksityisyyttä. Koska vauva syntyi keväällä, edessä oli monta kuukautta lämmintä kesäkeliä, näin yksityisyyttä imetykseen sai vaikka vetäytymällä jonnekin puistonpenkille jos oli kaupungilla. En kokenut luontevaksi imettää ihmisjoukoissa.

Hankinnoista sen verran että olemme hankkineet tarvikkeita tarpeen mukaan, tietenkin perushoitoon liittyvät jutut oli valmiina mutta muuten arsenaali on täydentynyt matkan varrella. Esim. pinnasänky hankittiin vasta kun vauva oli 3kk. Aluksi tein pedin äitiyspakkauslaatikkoon (kuinka innoissani ompelinkaan siihen verhoilua...) ja vauva tosiaan nukkui siinä yhden syöttövälin, muuten meidän vieressä, koska itkusta ei tullut loppua. Kantoliina ja -reppu hankittiin kun selvisi että tämän vauvan kanssa sellainen on tarpeen. Vaatevarastoa täydenneltiin tarpeen mukaan, käytäntö opetti millaiset vaatteet on parhaita juuri tälle tapaukselle. Esim. potkuhousut oli meillä ihan must, koska kaikki sukat lensivät jalasta alta aikayksikön 6-7kk ikäiseksi saakka. Ja vetoisessa talossa kun asutaan, paljasjalkatyyli ei ole hyväksi täällä kenellekään.

MItähän muuta... Ihmeesti sitä raahautui päivästä toiseen, vaikka välillä tuntui että tähän väsymykseen kuukahtaa ihan just. Sitten kun vauvan kanssa päästiin jonkinlaiseen päivärytmiin ja itsekin alkoi tottua uuteen elämäntilanteeseen, kaikki muuttui helpommaksi. Toisaalta...oli myös vaiheita jolloin saman päivärytmin tahkoaminen päivästä ja viikosta toiseen alkoi puuduttamaan...mutta niinhän se on että just kun alkaa tottua johonkin, jokin muuttuu. Päiväunien ajankohta tai määrä muuttuu, vauvan kiinnostuksenkohteet muuttuu tms. tms. Avoimin mielin, se on mielestäni parasl ähtökohta.

Tässä ne asiat mitä MINÄ itse havaitsin tarpeellisiksi (ei tarkoita, että sinä tarvitset). Kalleimpia hankintoja ei ehkä kannata tehdä etukäteen, mutta toisaalta on aika inhottavaa sit lähteä heti kotiutumisen jälkeen kauppoihin ravaamaan:

-rintapummppu (mikäli olet motivoitunut täysimettämään vauvaasi, saatat pumppua hyvinkin tarvita ainakin alussa. Vauvat on joskus alussa aika laiskoja syömään ja maidontuotantoa tarvii sit tehostaa pumpulla)
-pari tuttipulloa ja paketti korviketta hätävaraksi
-nepparibodyja ja potkuhousuja (kätevä pukea)
-kantoliina

MUTTA
Tärkein tieto mitä tarvit etukäteen, on se, että et sitten rupee hyysäämään vieraita kotona. Saavat tulla sitten myöhemmin vaavia katsomaan. Ekat viikot kannattaa viettää ihan kotona vauvaan tutustuen ja imetystä opetellen :) Ja kaikki kellot nakkaat seinään. Kuuntelet vaan vaistojasi. Tiedät kyllä pian milloin vauvalla on nälkä jne.

Jokaisen vauvan rytmi on erilainen. Meillä syötiin pari ekaa kuukautta päiväsaikaan noin parin tunnin välein ja yöllä oli hieman pidempi syöniväli (2 imetystä yöllä). Noin Kahden kuukauden iästä eteenpäin sitten alkoi syöntivälit harvenemaan ja siirryttiin mm. vaan yhteen yösyöntiin.

onnea matkaan!!olin esikoiseni kanssa 1.5 viikkoa sairaalassa hätä-sektion takia.poikani syntyi 2530.- painoisena ja rintaa hän ei kyennyt syömään..mutta,niistä hankinnoista,rinta-pumppu ja rinta-kumit!ja niitä tutti-pulloja ja korviketta..äläkä mieti yhtään,älä epäröi..varmuus ennen kaikkea.Kun sulla on varmuus että vauva saa ruokaa,sinäkin voit paremmin.Oli se tissiä tai keinoa..ja jos et jostain syystä heti pysty imettämään,muista,maito nousee rintoihin vasta jonkun ajan kuluttua.Kaikkea Hyvää!!

Ihan sairaan helppoa. Maitoa ja vaippaa koneeseen ja muksu on hiljaa seuraavat 5 tuntia, vaikka aseella ampuisi vieressä. Tätä rataa rauhallisesti vuorokauden ympäri.Vauvan aktiivisuus kasvaa jo parissa viikossa eikä enää nuku niin paljon.

Sitten kun NE (hampaat) alkavat kasvamaan 4 kk:n iässä, ei nukuta ainakaan vuoteen.

Meillä kaksoset, ja sumussa meni myös. Ulkoilla ei voinut kun oli niin kylmä ja ei jaksanut, koska vuvat heräsivät kahden tunnin välein, syöttämiseen meni aina tunti ja sitten kun pääsi sänkyyn toinen jo heräsikin. Kitisivät päivät kun kumpikin ei voinut olla yhtäaikaa sylissä ja söivät koko ajan. Itse en ehtinyt vessassa käydä enkä syödä. Nyt jo vähän helpottaa kun tulee kuukausia lisää. Mutta vaikka kaikki sanoo, että vauvan tulo muuttaa elämää niin ei sitä usko ennen kun itse kokee, tietenkin tässä on vielä kaksi vauvaa, jotka ovat yksilöitä ja joiden rytmittäminen samaan rytmiin onnistuu vaan jotenkuten. Mutta paljon jaksamista ja kärsivällisyyttä tarvitaan ja nyt on sentään kesä, joka helpottaa käytännön arkea ja liikkumista. Tsemppiä tulevaan arkeen!