Viranomaiset liioittelevat kodin merkitystä

Minut yritettiin sijoittaa nuorena mutta säästyin koska rupesin suorittamaan koulussa ja salasin kaikki ongelmani.
Kotona oli joitakin ongelmia mutta myös paljon hyvää enkä halunnut sieltä pois.
Todellisia vaaratekijöitä ympäristössäni olivat kiusaava koulu, kähmivät ja seksiä ostamaan pyrkivät äijät, tytöille kyytiä tarjoavat raiskaajat, uhkaavat naapurit, pikkurikoksia tehtailevat tutut , päihteilevät poikaystävät ja olemattomat mielenterveyspalvelut mutta näitä vaaroja ei oltu huomaavinaankaan.

Viranomaisten puuttuminen pelästytti kuitenkin niin, että opin olemaan luottamatta ja salaamaan ongelmani. Muuta hyötyä siitä ei ollut.

Ihmetyttää tuo kodin merkityksen yliarvioiminen kaikissa tutkimuksissa. En ole huomannut, että nuoret juuri kuluttaisivat aikaansa kotonaan.
Itse vietin yläasteella suurimman osan valveillaoloajasta poissa kotoa, esim. koulussa, kirjastossa, kahviloissa, harrastuksissa, kaupoissa ja kavereilla.
Kotona tuli oltua vain muutama tunti päivässä.
Kodin olosuhteiden merkitystä liioitellaan. Eihän kotona ole kuin huonekaluja ja töistä väsyneet vanhemmat. Nuoret ovat jossain ihan muualla.