Ensimmäiset päivät armeijassa - tällaista se oikeasti on

onneksi kaikkialla ei ole noin löysää

Et sinä kyllä ollut armeijassa epäilen, että oli taivaassa tai näit unta.

Ja kaikilla oli niin muukaavaaa....

Ei kyllä vastaa todellisuutta.

Sotilaskodista haettiin kassikaupalla kaljaa ja lyötiin korttia...

Meitä olis lyöty turpaan jos kaljaa olisi löytynyt. Ihme hommaa nykyään toi armeijan käyminen jos se tollasta on.

Missä sotilaskodissa myydään olutta, siis 3 olutta sitä varmaan tarkoitat. Pv:ä on palveluksessa ja kasarmilla alkoholijuomat kielletty. Kertauksessakin spol tuli hakee kaljat pois kun kauppias oli soittanut esikuntaan ja ilmoittanut kaljanostot.

Ohjesäännö mukaan alkoholijuomat on palveluksessa ja kasarmilla kielletty, lomajuomiset on eriasia, mutta putkaan voi joutua ohjesäännön mukaan jos ei pysty palvelukseen asiallisesti lomalta tultuaan..
Alkoholijuomia on 3 oluesta ylöspn.
Armeija on aina alkoholisoitunut ilmeisesti sitä tyhmyyttä ei selvipän kestä.
Sodissa teloittajat on aina ryypänneet samoin kun raiskaajat, nyt vain on muitakin aineita millä nupin saa sekasin.

Just tollasta meilläkin oli. Mutta oliko teillä synttäreillä täytekakkua? Kysyttiinkö teiltä moneltako haluatte nousta?
Jos antoin naisupseerille kikulia, saattoi saada jopa parin viikon loman.
Oli se hienoa aikaa.

Oli se mahtavaa kun siivousfirman naiset tuli aina aamusin laittaa edellisenä iltana sekaisin menneen kasarmin. Joka puolella lojui viina ja kaljapulloja ja tupakantumppeja. Sitten yritettiin mukeen aivan tolkuttomassa darrassa ja syötiin se mikä alas saatiin ja sitten goisaamaan taas. Puolelta päivin komppanian vääpeli kävi morjestamassa ja otti tilauslistan messiin ja lähti kylille toivottaen pikaista parantumista.Vääpelin tultua takaisin jakoi kuorma-autosta kaljakorit röökit ja viinat. Joskus sillä oli sutturoita niille joilla oli fyrkkaa. Aika kovaa touhua meillä oli toi armeija-aika ja moni olis halunnu jäädä sinne kun oli niin mielenkiintoista...

Meillä aloitettiin aamu just hyvällä mokalla ja täytekakulla jotka muken nuoret neidit tarjoilivat aamulla tupiimme.Sängyssä loikoillessa siinä sitten kouluttajat kyselivät varovasti puuttuuko sokeria,maitoa tai jotain muuta tärkeää lisuketta.
Kahvit juotua painuimme ulos ihmettelemään ilmaa. Jos satoi palasimme tupaan lyömään korttia tai pelaamaan flipperiä. Kolme tai neljä kertaa olimme metsässä, silloinkin tutustuimme luontoon keräämällä marjoja tai sienestämällä.
Oli se rankkaa aikaa.Ei nää nykyajan nuoret mitään kestä.

vekaranjärvi on vekaranjärvi ja kyllä tiedetään

alokkaista ja vanhemmistakin sanoo että ottakaa miehet heti haltuun ujotkin ihmiset ja muut muuten voi olla jatkuva epämielisyys niitenkanssa.

Bussi odottaa jo valmiina lähtöön kohti armeijaa. Heilautan kättäni porukoille, jotka kyyditsivät minut valmiiksi pysäkille. Kaverini astui myös palvelukseen.
Matka alkoi. Siinä sitä istuttiin useita tunteja, tosin välillä pysähdyttiin huoltoasemalle ja jatkettiin sitten matkaa. Määräpään lähestyessä jännistys alkoi kasvaa. Kohta siviilielämä jäisi taakse.

Saavuimme päämäärämme ja kameramies ryntää bussin läpi kuvaten jokaisen tulevan alokkaan kasvot, joilta paistaa jännitys. Kuski naureskelee ja toteaa myös mielellään tulevansa mukaan, mutta ikä alkaa jo painaa.

Ulkoa meidät ohjataan liikuntasaliin ja siellä kaikki jaetaan sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan jonoihin useiden eri pöytien eteen. Tässä vaiheessa nostan kättäni kaverilleni tietämättä milloin näemme seuraavan kerran. Vuoroni tulee. Seison pöydän edessä ja vastapäätäni istuu alikersantti nönnönnöö. Hän kyselee kaikenlaista mm. jännittääkö palvelukseen astuminen yms. Tämän jälkeen tulevat alokkaat opastetaan omiin yksikköihinsä ja lopulta omiin tupiinsa.

Kaikille annetaan yksikössä henkilökohtaisesti täytettävät lomakkeet, jolla alokkaat määrätään tupaan kuntonsa perusteella asteella 1-6. Täytän lomakkeen ja asetun jonon jatkoksi. Ensimmäinen oppitunti alkaa.
"Ei pyöritä jonossa!" Pidetään ruutuväli edessä olevaan!" olivat ensimmäiset käskyt. Jono etenee pikku hiljaa.

Lopulta pääsen yksikön johtajan puheille. Annan hänelle lankettini ja hän määrää minut tupaan sen perusteella. Mentyäni tupaan on siellä jo yksi alokas valmiina. Siviilit päällä kuinkas muuten.

Juttelemme hetken hiukan ihmeissämme tästä kaikesta, vaikka aiheena on kaikki muu paitsi tuleva palvelus. Kohta tupaan alkaa ilmestyä lisää väkeä.
Hetken kuluttua lähdemme kaikki varustamolle hakemaan rompetta.
Kun miellyttävä höyhenen kevyt pussukka (n. 30kg?) on survottu täyteen tavaraa se kannettiin mukavasti yksikön eteen. Pussin sisältö levitettiin jokaisen alokkaan eteen ja jokainen esine tarkistettiin huolella yksitellen.

Lopulta säkki pakattiin uudestaan ja kannetiin portaat ylös aina tupaan asti, missä alikersantti nönnönnöö & alikersantti nönnönnöö opastivat kaapin täytön. Seurasi muutama vinkki pienen tilan hyödyntämiseksi.

Tässä vaiheessa siviilikamppeet jäivät pois ja armeijan kamppeet kahlittiin jokaisen päälle kuin vähintää puolen vuoden kirous. Myöhemmin oli vuorossa ruokailu, johon marssittiin ilman tahtia ja myöhemmin illalla opeteltiin pinkan tekoa.

Yö tuli nukuttua ihan hyvin, mutta aamuherätys pilasi kaiken ikävästi.
En saanut edes aamiaista vuoteeseen ja petikin piti petata itse.
Aivan järkyttävää simputustahan se oli heti alusta lähtien. :)

Kannattaa pitää puolesa ja vaatia safka sänkyyn ! Ilmota ihmeesä komppanian päälikölle jotta tuonkaltane simputus loppuu heti alkuusa.

"Ja kuinkas ollankaan, että aakkosjärjestys siunasi teltassa toiselle puolelleni naisalikersantin. Niinpä sain nukkua kahden tyttösen välissä. :) "

Äh, eihän tuo vielä mitään! Minun inttiaikanani minulla oli tyttö teltassa kolmella puolellani!

Nuo tarinasi ovat muuten teille heteroille tyypillistä valehtelua!

Ka kyllä mie muistan ko mie mänin arameijan haramaissiin, nii mie tempaassin het ekaks konjamiinipullost hampail tulupan aaki ja vetässin kurukkuun ja tempaassin pullon pas!kax! kapijjaissen piähän. Hyö sanoovvat mulle, jotta A vot! Työ oottaki erj pätevä sälli! Ja sitte mie menin ja sain pyssyn ja vetäässin liikkuvat tuakse ja het enssimmäesex losotin lippahan pitki seinii. Kapijjaisset sano jotta A vot! A sniper! Ja mie sain mitaallin siit hyväst iteltee Hitlerilt! Siin luki että UKKA GRA JÄTKÄ HYVÄ AMPUUN VUF VUF. Ja sil mitallilha mie sainki pilluu.

Ja sithä miut vihittiinki ninjax.

Todellisuudessahan ensimmäinen päivä oli täyttä tuskaa, ensiksi kannettiin sitä painavaa rinkkaa tupaan ja sitten odotettiin monta tuntia tykkihallissa pääsyä varusvarastolle.
Itse sain odottaa semmoiset 4 tuntia. Varusvarastolla kun kamat oli lastattu säkkiin, se painoi varmaan reilu 80 kiloa sillä itse en sitä jaksanut autoon nostaa.

Tupaan pääsin vasta noin 23 aikaan illalla. Sitten alkoi armoton tavaroiden survominen kaappiin jonka jälkeen nukkumaan. Ja herätyshän oli kello 6.00 joka oli aivan tuskaa, sillä en ollut tottunut niin aikaisiin herätyksiin.

Siitä sitten lähti armeija käyntiin ja oli tiedustelua mikä vaate on mikäkin jne. Nyt on jo 4 viikko takana ja perjantaina vala, ja voin sanoa että nyt hajottaa jo ihan helv.....tisti. Jos voitte hankkia C paperit niin hankkikaa nyt herranen aika ne ellette halua kituuttaa itseänne armeijan leivissä!

Viime kesänä astuessani Riksun viestiin ei odotukset oikein vastanneet mielikuvia, johtuen "Vitsirykmentin" lempinimistä.

Ensimmäinen päivä oli aivan helvettiä, 30 astetta lämmintä ja vauhtisäkki kantoon. Koko ilta laitettiin tavaroita kaappiin kun jotkut töhöt sähläsivät niiden kanssa jatkuvasti. Nukkumaan päästiin vasta kahdentoista jälkeen, ja herätys kuudelta (uneton yö takana, stressihormonit hyrräsivät koko yön). Ohjatut aamutoimet (3 min aikaa kusta ja pestä hampaat) ja kentälle seisomaan puoleksi tunniksi. Aamupalalla 5 min aikaa syödä, lounaalla sama juttu. Vasta omaisten vierailupäivänä ehdin ekaa kertaa kunnolla paskalle, niin kiire oli koko ajan.

Ekat 2 viikkoa alokaskaudesta oli aivan törkeän huonosti organisoitua kuraa. Voisivat isot herrat miettiä, tarvitaanko OIKEASTI oppitunteja siivouksesta tai onko tarpeellista näyttää huonoja elokuvia asemasodan vaiheista, ja voitaisiinko jäljelle jäävä aika käyttää vaikkapa hieman pidempiin ruokailuihin tai edes 10 minuutin rööki/vessataukoihin.

Ei se armeija-aika aina niin mukavaa ollutkaan.Mutta ne mukavat elämykset
ja asiat on niitä,jotka jäivät niistä ajoista mieleen !

Mulla oli ihan kivaa intissä. Oon poikiin päin suuntautunu. Löysin sitten samasta joukkueesta toisenkin homon, meillä oli tosi hauskaa käytiin vähintään joka toinen ilta upinniemen tukikohtakomppanian vessassa jyystämässä toisiamme. Kukaan ei ikinä tajunnut mitään.

Jos tuo pöhnässä metsässä oleminen on totta niin otan välittömästi yhteyttä Vekaranjärven varuskuntaan ja ilmoitan asiasta.

Poika meni palvelukseen tammikuun 6. En tiedä, mitä siellä tapahtui, mutta kivaa tuntuu olevan: Ensimmäinen tieto oli, että samaa luokkaa tokalta lukioon käyneitä kaveruksia meni samaan joukko-osastoon neljä. Pojan alikessuksi tuli samaa luokkaa käynyt, kesäkuussa aloittanut kaveri.
Mosuri-isää huvitti tieto että pojat marssivat ensi viikot lenkkitossuissa ettei tule penikkaa tai marssimurtumia.
Sälli, joka siviilissä söi vain pitsaa ja muita herkkuja, kertoi että ruoka oli hyvää.
(Meidän aikana, -77 se oli sättyä ja shokki)
Alikessut olivat toisella viikolla vähän poikien kanssa pitäneet hauskaa kun ohi oli lenkkeillyt jokuu kapiainen ja ripittänyt alikessuja että "Ei saa huutaa alokkaille!".
Heti alusta assti heillä alkoi motivoiva touhu: Sotkuun pääsi 3. iltana, alkoivat myös ammunnat ja kaikenlaiset kivat touhut.
Se, mitä me saimme tehdä vasta vanhoina, heillä annetaan kokeilla heti.
He ovat jo ekan kuukauden aikana ampuneet jantterreita, eli syöksyen, kovilla ukonkuvatuksia: On ryömitty tulituksen alla ja heitetty käsikranaattia.
Näyttää siltä että puolustusvoimat haluaa pitää pojat palveluksessa.

Rankkaa kidutustahan se tulee olemaa, vain äijiä, urheilua, paa, ei hyvää eikä :|

Laitetaanhan suomalaiset painetta ja osoitetaan päättäjille halua laittaa rajat kiinni!

VAATIMUS RAJAVARTIOLAIN MUUTTAMISEKSI SEKÄ SUOMEN RAJOJEN SULKEMISESTA YLIVOIMAISEN SIIRTOLAISKRIISIN JOHDOSTA

Allekirjoittakaa ja jakakaa se on vähintä, mitä voitte edes yrittää tehdä suomen ja suomalaisten tulevaisuuden puolesta.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1647

ihme suklaata. Meillä vääpeli soitti emmaa herätykseksi. DP-27 pk.

Mullakin paloi naisteltassa kortsuja ihan mielettömästi..kassit oli koko ajan tyhjänä kun joku neito oli koko ajan imuttamassa hämärässä...

Opitko jalkarättien laiton? Se oli tärkeää intissä ollessani!

Jos olet toiminut yksityisyrittäjänä, sitä ei lasketa lainkaan työn tekemiseksi, se lasketaan vain "laiskotteluksi" valtion ja pankkien rahoilla :D

- työkokemus on silloin yleen 0, on kiva olla nolla :D


Mitä olen yrittänyt ehdottaa että, omia elokuvailtoja varusmiehille, kuten esim. joku Charles Bronson -viikonloppu, jne... kun armeijalla varmasti on tilat missä voisi esittää, jos ei löytyisi jotain jännittävää elokuvaa, niin tiedustelupalvelun ihmiset toimittavat sellaisen jonkun ikivanhan lännenelokuvankin katsottavaksi alta aikayksikön.