Milloin lapset yksin kaupungille?

En ehkä tuon ikäisiä vielä päästäisi. Tosin ei se aina ikää katso. Itseäni ahdisteli leikkipuistossa mies, kun olin muistaakseni 10-vuotias, siis yritti pussata. Kello oli jotain kuuden-seitsemän tienoilla. En onneksi silloin oikein tajunnut, miten vakavasta asiasta oli kyse, mutta sen verran traumaattista se oli, etten vieläkään muista kuin pieniä pätkiä siitä, mitä sen jälkeen tapahtui kun olin päässyt karkuun, vaikka kuinka olen yrittänyt muistella. En tiedä, ehkä olen tämän takia jopa ylivarovainen.

No huh huh sanon minä.. Siis ihan tosissaan kysyt onko tuon ikäisten hyvä mennä kaupungille tuohon aikaan tai yleensäkään mihinkään aikaan??

Pienessä,reilun 20 000 asukkaan kaupungissa asutaan mutta en päästäisi kyllä tuon ikäistä kaupungille. Lapseni on 10 vuotias eikä ole tarvetta ollut mennä kaupungille mutta luvan saa käydä esim. kaverin kanssa uimassa tai syömässä keskustassa muttei lupaa jäädä sinne "hengailemaan".

7 vuotiaana sai itse mennä kavereilleen kun asuivat 2km säteellä mutta ei tosiaan ole käynyt mielessä että sen ikäistä päästäisin kaupungille.

Ajankohta riskialtis. En päästäisi tuonikäisiä, koska saattavat kohdata kännissä olevia aikuisia/teiniksejä.

Vanhemmat, jotka eivät kovinkaan paljon välitä mitä lapsille tapahtuu, päästävät kyllä jo pienet lapset yksin kaduille ja kaupungille ja kavereiden luo. Onhan se paljon helpompi itselle kun ei tarvitse niitten mukaan lähteä ja saa ihan rauhassa vaikka hyvien ystävien kanssa jutella facebookissa tai jotain muuta mukavaa. Lapset on usein häiriöksi varsinkin iltaisin kun eivät mene aikaisin nukkumaan joten antaa heidän mennä ulos, tulevat sitten jos tulevat takaisin, kaikki eivät tule.
Olen nähnyt että jo alle 5 vuotias päästetään kaupungissa yksinn kavereiden luo vaikka ei edes tunneta kavereiden vanhempia ja ei tarkkaan tiedetä missä saakka asuvat. Ehkäpä lapsi sinne osaa kun on hänen kaverinsa.
Ihan pelkkä laiskuus ja välinpitämättömyys siihen on syynä, että vanhemmat eivät enää huolehdi lapsistaan, on totuttu helpolle ja lapsesta on aina vaivaa. Kasvakoot aikuisiksi vaikka kovassakin koulussa ja kavereiden kanssa kaduilla.

Oletpa kovin pieninä jo lapsesi kaupungille keskenään päästänyt,ja vieläpä ilta aikaan.. :/ En väitä,etteivätkö lapsesi voisi pärjätä ulkona keskenäänkin,ja tulla jopa sovittuun aikaan takaisin,mutta mielestäni ainakin alle kouluikäinen on vielä sen verran pieni,että tarvitsee aikuisen läsnäoloa koko päivän ajan,ihan jo pelkän turvallisuuden tunteen säilyttämiseksi..Eihän 5-vuotiasta voi vielä kotiinkaan jättää yksinään,tai edes isosiskon kanssa,vaan sen ikäinen lapsi tarvitsee vielä lapsenvahdin,jollei ole päiväkodissa.Ja kyllä se 7-vuotiaskin on vielä kovin pieni,ja tarvitsee myös aikuista melkeinpä kellon ympäri.Monet vanhemmathan laittavat vielä 7-8-vuotiaan lapsensa iltapäiväkerhoon,ettei lapsen tarvitsisi olla edes sitä 1-2h yksin kotona/pihalla ennen kun vanhemmat tulevat töistä.Tokihan lapsen tulee viimeistään kouluiässä oppia olemaan välillä yksinkin,mutta jo 1h voi olla tuon ikäiselle pitkä aika.

Omasta lapsuudestani muistan sen,että siihen aikaan,kun minä olin 7-8v ja siskoni 8-10v,niin äitimme tuli hakemaan meidät kesäiltoinakin jo klo 19.00 aikaan sisälle,ja klo 21.00 aikaan olimme jo nukkumassa.Kyllähän se välillä harmitti,kun jäi naapurin lasten kanssa kiva leikki kesken,mutta samoihin aikoihin heidätkin taidettiin huudella jo kotiin,vaikka ihan toistemme kotipihoissa yleensä leikimme..Mutta ei tuo minusta nyt mitenkään liian aikaisin ollut..Ei lasten tarviste enää iltamyöhällä leikkiä,kun päivisinkin on aikaa.

Mutta kyllä minäkin päivisin leikin jo 5-6-vuotiaana kaverini kanssa monta tuntia lähimetsässä ja muualla lähistöllä (taajama-alue),mutta äiti oli aina kotona,eikä siis kovinkaan kaukana.

En nyt tiedä asutteko siis ihan kaupungissa,vai onko teiltä kaupunkiin pitkäkin matka?Kovin pitkän matkan päähän en kyllä omaa lastani vielä tuossa iässä laskisi,en edes päivällä,jos vaikka tuleekin yllättäen jokin hätä..Ja joka tapauksessa ainakaan kaupunkialue ei ole mielestäni enää klo 19.00 jälkeen turvallinen paikka isommillekkaan lapsille,kun kaupungilla (myös niissä lasten leikkipuistoissa) notkuu varsinkin kesäaikaan ihan viikonpäivästä riippumatta humaltuneita ihmisiä,jotka voivat saada ties mitä päähänsä..

5- ja 7-vuotiaat eivät osaa vielä edes katsoa koska on turvallista ylittää katu. Omalla pihalla voi tuossa iässä olla ilman äitiä, mutta ei kuljeskella kaupungilla.
Mikä vimma ihmisillä on itsenäistyttää aivan liian nuoria lapsia?

Tällä viikolla ekaluokkalaisten (= lapsi, joka täyttää tämän vuoden aikana 7-v) vanhemmat harjoittelevat päivittäin koulureitin kulkemista. Valitettavasti sitäkin tapahtuu, että ekaluokkalaisiakin jää koulutiellä auton alle. Moni lapsi saattaa seistä tien vieressä ja näkee auton, mutta sitten viime hetkessä päättääkin, että kyllä hän ehtii ja juoksee auton alle, sillä etäisyyksien arvioiminen ja auton nopeuden arvioiminen on vielä vaikeaa 7-vuotiaalle.

Kun matkoja kulkee kaverin kanssa, niin huolellisuus unohtuu. Kuljetaan leveällä, ei huomioida muuta liikennettä, saatetaan töniä toista leikillään jne. Silloin onnettomuuksien riski on vieläkin suurempi. Juuri siksi en päästäisi missään tapauksessa tuo ikäisiä lapsia kahdestaan kävelemään.

Täytyy muistaa, että voi tulla myös ikäviä tilanteita, joita lapset eivät hallitse esim. vihainen irrallaan oleva koira juoksee päälle, samanikäisiä lapsia tulee kiusaamaan, humalaiset soittavat suutaan, nyrjäyttää nilkkansa tms. Lapsen pitäisi olla sen ikäinen, että hän pystyy käsittelemään poikkeustilanteet ja toimia niiden mukaan. Itse olen ajatellut, että lapsen pitää osata soittaa kännykällä, jos tulee hätä (esim. yllättäen kova kakkahätä tai vaikka ampiainen pistää), mutta eihän tuon ikäiset yleensä osaa vielä välttämättä lukea puhumattakaan, että osaisivat soittaa kännykällä myös hätätilantessa.

Itsenäistymisen tukeminen on tärkeää, mutta se ei saa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta lapsissa. Alussa lasten pitäisi kulkea yksin vain lyhyitä matkoja ja vieläpä siten, että aikuinen tietää, milloin lapset tulevat takaisin (esim. soitto kaverilta, että nyt lapset lähtevät liikkeelle, jolloin tietää, etttä heidän pitää olla 5-10 min sisällä kotona, jolloin voi lähteä vaikka kävellen vastaan).

No tuo on mielestäni aika nuori ikä, mutta jos se puisto minne menivät ei ole kaukana niin riippuu ihan siitäkin. Ja kaikkihan kehittyvät eri tahdissa. En olisi pakosti itse kieltänyt (sinun asemassasi) mutta kännykkä/kännykät heillä pitäisi olla mukana, että voisi sitten soittaa. Ja ei ehkä tuon ikäisille mitään iPhoneja, mutta esim. iPhoneen on saatavilla ilmaiseksi sellanen jäljitys juttu, että voi koneelta tai toisesta iPhonesta tarkistaa missä lapsi liikkuu, ja jos känny on hukassa, niin toimii silloinkin. :D Itse olen 13-vuotias, ja saan päivisin mennä missä haluan, tosin olen aika kiltti teini ja aina vastaan puhelimeen, ja ilmoitan etukäteen minne menen. Iltaisinkin saan kotikaupungissamme liikkua yksin, ja olen kesällä _joskus_ vaikka klo. 23.00 asti kaverilla tai uimassa. Pari viikkoa sitten olin Helsingissä äidin kanssa, äidillä oli aamusta ilta seitsemään työjuttuja, ja sain sielläkin liikkua ihan vapaasti, mutta jo omasta tahdosta tulin aika aikaisin pois kaupungilta. Mutta mielestäni olet itse paras katsomaan onko lapsesi tarpeeksi kypsiä menemään illalla puistoon :)

No en tosiaankaan päästänyt tuossa iässä omiani yksin pihapiiriä kauemmas.
Pedofiilejä ja muita sekoja on myös pienessä kaupungissa ja maaseudulla.
Voisi melkein sanoa että viestin aloittaja on vastuuton päästäessään noin pienet lapset illalla ulos kahdestaan.

kuulostaa kyllä tosiaan hurjalle... ovat mielestäni aivan liian nuoria yksin kulkemaan..eikä 7v ole vielä tarpeeksi vanha huolehtimaan pikkusisarestaan. Kovaa kommenttia ja arvostelua täältä saa, niinkuin tämmöseltä palstalta odottaa saattaa. Älä siitä välitä, kuitenkin olet huolissasi ja epävarma päätöksestäsi ja siksihän juuri asiaa kysyitkin. Toivottavasti tämä viestiketju auttaa asian pohdiskelussa ja jatkossa tehdessäsi päätöksiä. Ei kasvattaminen helppoa ole, sitä joutuu monet kerrat pohtimaan tekemiensä ratkaisujen "oikeellisuutta" ja virheitä. Ja voi sitä syyllisyyttä mitä välillä vanheemmuudessa kokee. Tsemppiä!

taitaapa olla taas niitä provojuttuja

en usko muutakaan tästä. ei kukaan äiskä voi olla noin välinpitämätön omista kakaroistaan. sossuille sais ilmoitella tämmöset jos on totta edes tää-

Hiettäkää ne saatanan kakarat jo kaksivuotiaina ulos !!!!!! Masimuikkeli kuittaa, vai kuittaako ?? päätä sinä se peipi, osiotteessa masimuikkeli.com

Meillä lapset (nyt 17v tyttö ja 23v poika) pääsivät ekan kerran yksin kaupungille vasta 15-vuotiaina. Asumme taajamassa, lähes "maalla" ja busseja kyllä kulkee, kalliilla hinnalla. Tyttö oli ekan kerran bussissa matkustamassa vasta viisitoistakesäisenä, mutta hyvin oppi silti. Kummallakaan ei ole mitään hinkua istua kaupungilla, kun eivät siihen ole tottuneet.

En todellakaan päästäisi missään kaupungissa. 5-vuotias saa neuvolasta saadun ohjeenkin mukaan olla pihalla yksin MUTTA VALVOTTUNA. Eli vasta harjoittelee! 6-vuotiaalla eskarilaisellakin voi yhtäkkiä tulla hätä missä äiti tai isä on. Suht rauhalliseen 25 000 pikkukaupungin elämäänkin mahtuu hörhöjä eikä edes liikenteessä lapsi ole kypsä kulkemaan ennen kuin reilusti yli 7vuotiaana.

Meidän 10-vuotias meinasi pyörällä mennä auton eteen vaikka itse oli vieressä, kunnes tajusin ja kovemmalla äänellä käskin pysähtuä.. oli ajatuksissaan jäänyt katsomaan tilannetta tiellä kauempana!

Minua suututtaa vanhemmat, jotka ei tiedä mitään lasten kehityksestä! Lukekaa vaikka jotain yleiskirjoja tai niitä neuvolan oppaita, niin tiedätte edes jotain kehityksestä!

Iltakävelylle voi itse mennä mukaan!

Ei tartte olla ylihuolehtiva, mutta on perehdyttävä edes vähän lasten kehitykseen jos sellaisia on siunaantunut!

Jaaha.. tää on vanha keskusteku mutta olen ite 11 vuotta ja huomenna meen bussilla kaverin kaa kaupungille .