kai ymmärtää jo siitä ettet halua antaa itsestäsi mitään mulle, tai sitten en vaan tajua kaikkea.
Pitäis
vituksenmultihuipenn
9228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olisin halunnu antaa sulle itseni kokonaan...kaiken. Se ei sulle kelvannut.....
Ystäväks sä et mua näköjään hyväksy...tai siltä musta tuntuu.
Mä olen hyvä ja ystävällinen niille jotka kohtelee mua, kuin ihmistä. Mä en ole lelu.
Mä vihaan valehtelua ja turhia lupauksia.
Tollasesta tiedosta ei ole mitään varmuutta. Kyllä hän mulle kelpaisi, ihan omana itsenään. En ole valehtelija tai turhien lupausten kylväjä. Olen hyvä myös yhtälailla, kun tajuaa ettei toinen sittenkään pelleilyllyt, miten nämä sitten tulisi tajuta. Kyllä mulla pitäsi sitä tietoa olla, silti siitä puuttuu pohja tai se on huteralla sellaisella.
Siksi kun te olette molemmat naisia ,jotka keskustee toistenne kanssa :DDD
Mistä "sivuilija" voi sen tietää?? Mäkin olen nainen en kumpikaan yllä olevista leideistä ja todella hämmentynyt sellainen. En tiedä mikä palapelin palanen olen erään palapelissä. Kaikesta huolimatta vaistoni sanoo että haluaisin tutustua tähän "paskiaiseen" kaikesta huolimatta. :)
Jos olet juurikin se puuttuva palanen, jota se paskiainen etsii tässä suuressa, vääriä palasia täynnä olevassa maailmassa.
Oi, se olisi aivan ihana ajatus. Ja hän tuntui sellaiselta heti kun näin hänet. Outoa enkä osaa sitä järjellä selittää. Mutta varovaisena yritän olla liikaa haaveilematta.
Siis hän tuntui heti paskiaiselta vai oikealta palapelin palaselta? Varmasti olet ansainnut onnen ja varovaisenakin voi ja pitää haaveilla. Haaveillahan on tapana toteutua, kun uskoo niihin riittävän lujasti. Minullakin on haave. Uskon siihen todella lujasti, vaikka joskus tie onkin kivinen ja jalka tahtoo luiskahtaa. Mutta kun kompastuttua pyyhkäisee pölyt polvesta ja nousee ylös, niin haave on edelleen siinä edessä, ihana haave. Ei tunnu kompastuminen enää missään, haave vie voiton.
No se palanen tietysti kuten mainitsin tuossa äsken avaamassani ketjussa.:) Jokainen meistä kompuroi, kukaan ei oletäydellinen. Mun mielestä on tärkeää yritää yhä uudelleen niin kauan kun saavuttaa sen unelman.
Ai sä olet toi siilinen kerällä? Siili on mielenkiintoinen eläin. Niin herttainen ja suloinen, tulee juomaan maitoa pieneltä lautaselta, nappisilmät katsoo hyväksyvästi. Sisältä kauneinta mitä voi kuvitella. Mutta sillä on ne piikit. Tietysti se tarvii ne suojellakseen itseään kaikenmaailman haukoilta, huuhkajilta ja susihukkasilta. Mutta unelmat onkin paljon suurempia kuin mitkään piikit. Silti ihan tavallisia, joka päiväisiä, arkisia. Hyvää yötä.