Mulla on enää hyvin vähän sanottavaa. Jos te kuulisitte mun tarinan, ei olis teilläkään muuta ihmeteltävää kuin että miks hitossa sä tyttö ajattelet noin vaikeasti kaikki asiat. Mutta mä oon tällainen. Mä satuin ihastumaan yhteen mieheen. Mieheen jonka kanssa suudelma tuntuu kuin suklaamansikkajäätelöäkuumallakastikkeella valeltais mun sisuskaluja pitkin niin että se valuu suupielistä ja on jo tosi tahmeeta ja ällöä ja ahniinihanaa... Mä oon ihastunut varattuun mieheen, mun maailman karismaattisin (hieman harmaata jo ohimoilla..) ihminen. Mä olen tyhmä kun annoin näille tunteille liikaa köyttä, liikaa tarttumapintaa, liikaa kaikkea ja sitten lopulta en mitään. Eniten harmittaa se, että annoin ymmärtää mutta...
Tyttö mä vielä olen, selvästi, vaikka naisen iässä jo. Ja huolimatta kaikesta paskasta mitä suollan pihalle tänne palstalle, mun on myönnettävä että mä oon ihan itse mokannut koko jutun. Aivan oikein mulle. J-mies voi v** mitä tässä pitäis tehdä..
*mitään en oo ottanu ;P*
Tyttö mä vielä olen, selvästi, vaikka naisen iässä jo. Ja huolimatta kaikesta paskasta mitä suollan pihalle tänne palstalle, mun on myönnettävä että mä oon ihan itse mokannut koko jutun. Aivan oikein mulle. J-mies voi v** mitä tässä pitäis tehdä..
*mitään en oo ottanu ;P*
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.