viisaammat nyt auttakaa. Mieheni teini-ikäinen tytär huolettaa. ainoa asia, mikä saa hymyn huulille on ruoka. Tarkemmin roskaruoka, naksut, sipsit, karamellit, keksit jne. Painostamatta tarjoamme jokaisella aterialla monipuolista ruokaa, vihanneksia, lihaa jne. Ruoan mättäminen on kyllä valtaisaa ja siihen liittyvä ahneus. Tänään päivällisellä söi kaksi kertaa enemmän kuin aikuinen mies ja teini-ikäinen veljensä. Kouluvuoden aikana hän korvaa lounaan turhan usein keksipaketilla ja limsalla. Ylipaino on jo saanut sairaalloiset mittansa. Emme tiedä, miten auttaa tai pitääkö mitään tehdä - katsoako vain sivusta vaiko hankkia jotain ammattiapua. Vai onko kyse niin kuin alkoholistin kohdalla hoidosta - riippuvuus syömiseen?
xxl52supersize
ruokakuolemako?
7242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuskinpa täältä teini-ikäisen laihdutukseen neuvoja löydät.
Tottakai kyse on riippuvuudesta, mutta eihän alkoholistienkaan kohdalla luovuteta.
Mistä tyttö saa rahaa mässyihinsä? Kuinka ja kuka tähän voi vaikuttaa?
Äitipuolena sinun puheesi ei luultavasti saa parasta vastaanottoa ja koska syömisongelmat ovat niin monimutkaisia, niin eiköhän ammattilaisten apu ole tarpeen. Yhteys koulun terveydenhoitajaan pitäisi olla auttamisketjun alku. Nyt kesällä omalääkäriin.
kiitos asiallisesta vastauksesta. Ylimääräisiin herkkuihin ohjautuu kuukausiraha. Emme voi jättää paitsi tästä, koska veljellekin annetaan rahaa kuukausittain. Edes mieliteko johonkin tiettyyn haluttuun tavaraan, kuten kirjat ei riitä, vaan lähes kaikki raha menee herkkuihin ja mässäilyyn.
Siinä olet oikeassa, vanhemmat ovat oikeat henkilöt auttamaan ja keskustelemaan, äitipuolena on hankalaa puuttua ettei sitten aihe saa turhaan muita vivahteita.
minkä ikäinen teini on kyseessä?
Jos on alle 16-vuotias, niin kyllä huoltajille, joka sinäkin käytännössä olet kuuluu huolehtia lapsen terveydestä.
Kuukausirahalle on löydyttävä muuta käyttöä tai sitten sitä ei tipu. Kyllä tällaisen linjauksen voi tehdä ihan lapsen edun vuoksi.
Tietysti asiasta pitää keskustella pitkään ja hartaasti syyllistämistä välttäen. Tytär ehkä kipuilee vielä avioeroa??? Ja varmasti kärsii lihavuudestaan, vaikkei näyttäisi sitä. Ehkä jonkinlainen perheterapia olisi paikallaan, koska ongelma ei koske vain tytärtä, vaan on varmasti linkittynyt koko perheen tilanteeseen.
Ei henkisesti tasapainossa oleva nuori syö itseään pois sosiaalisista kuvioista. Nuorten maailma on vielä julmempi kuin aikuisten. Eivät pojat ole innostuneita ylilihavasta tytöstä ja suoranainen kiusaaminenkin on mahdollista.
Ehkä vielä ei ole varsinaista riippuvuutta syntynyt, mutta aivan varmasti ajan myötä tuo johtaa siihen, joten hyvä olisi toimia hyvin äkkiä.
Mitä muuten tytön biologinen äiti on mieltä ja onko tyttö hänen luonaan paljon ja mikä siellä on ruoka- ja rahapolitiikka?
Ei muuta kun lopettaa rahan antaminen ja ei osteta mitään turhaa ja yksi hyvä konsti on sanoa miehesi tyttärelle että meinaatko tappaa itsesi syömällä ja laittaa faktaa että voi kuolla sydankohtaukseen enne 30 kummentä ikävuotta ja kyllä teidän aikuisena pitää pystya kieltämään nuoren ylenpalttinen syöminen ja hyvä liikuntaharratus on hyvä juttu. Kesällä lomalla jollekkin erämökille ja sinne vain terveellistä ruokaa ja kaikki turha pois.
Lapselle on turha puhua tulevista sairauksista. Lapsi elää tässä ja nyt. Siksi laihduttaminenkin oin hankalaa, kun joutuu pitkään panostamaan, että tuloksia näkyy.
Hei!
Olen itse kärsinyt ahmimisongelmista ala-asteikäisestä asti ja painoin 6.luokalla n.120kg. Silloin sain vanhemmilta (ja muaaltakin) lähinnä haukkumista tai kieltoja - mitkä eivät auttaneet, päinvastoin.
Parhaiten ahmimisongelmaani on auttanut psykoterapia, koska ahmiminen (kuten muutkin riippuvuudet) on luonnollinen seuraus henkisistä ongelmista, joita ei osaa/ei ole voimia käsitellä. Itsekin ahmin tunteisiini. Suosittelen siis, että kannattaa kysäistä millainen olo tytöllä on ja haluaisiko hän kenties ammattiapua.