Olen ollut aiemminkin ihastunut, mutta nyt olen ihan huumaantunut ja kuitenkin tajuan, että kyse on vain ihastumisesta. Vietin illan miehen kanssa ja nyt kolahti kaikilla tasoilla. Huhhuh, aivan ihana mies. Kuitenkin minusta tuntuu, että ihastus ei ollut molemminpuoleinen, joten jalat kannattaisi oikeasti pitää maassa.
Mutta oi voi, hän oli niin aito ja luonnollinen, luova esteetikko, moraalinen ajattelija ja toisaalta pinnan alla sitä kuplivaa energiaa. Hänen hiuksensa olivat villit kuin tuuli, kätensä vahvat ja silmänsä herkät ja iloiset. Hän kirjoittaa, laittaa ruokaa, huolehtii kodistaan ja lapsestaan, liikkuu luonnossa, tekee käytännön töitä ja pitää huolta ihmisistä ympärillään. Hän valitsi kauniita ja herkkiä kappaleita ja soittaa itse kitaraa, puhui tunteistaan avoimesti, kuunteli empaattisesti ja kehitteli ajatuksia. Hänen äänensä oli pehmeä ja vahva ja kosketuksensa varma ja hellä.
Miksi, oi miksi nämä kaipailut menevät aina ristiin?!
Mutta oi voi, hän oli niin aito ja luonnollinen, luova esteetikko, moraalinen ajattelija ja toisaalta pinnan alla sitä kuplivaa energiaa. Hänen hiuksensa olivat villit kuin tuuli, kätensä vahvat ja silmänsä herkät ja iloiset. Hän kirjoittaa, laittaa ruokaa, huolehtii kodistaan ja lapsestaan, liikkuu luonnossa, tekee käytännön töitä ja pitää huolta ihmisistä ympärillään. Hän valitsi kauniita ja herkkiä kappaleita ja soittaa itse kitaraa, puhui tunteistaan avoimesti, kuunteli empaattisesti ja kehitteli ajatuksia. Hänen äänensä oli pehmeä ja vahva ja kosketuksensa varma ja hellä.
Miksi, oi miksi nämä kaipailut menevät aina ristiin?!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sain tänään viestin kyseiseltä mieheltä, kiitokset illasta ja kehotuksen laittaa viestiä sähköpostiin, mutta en pyyntöä tavata uudestaan. Mahdollisuus siis on, mutta vaikea tuosta on mitään päätellä. Minun olisi hyvä malttaa odottaa ainakin huomeniltaan, josko hän soittaisi kuitenkin. Arvaa vaan, oliko vaikeaa olla soittamatta!?!
Onneksi lähetin hänelle söpön kortin, jonka saanee huomenna...
Tiedän tunteen liiankin hyvin. Olen erittäin ihastunut erääseen ystävääni enkä ollenkaan varma tunteeko hän samoin. Tämä on piinaavaa, olen jo viikkokausia ajatellut häntä aamusta iltaan ja toivonut ja kuvitellut vaikka mitä. On meillä jotain ollutkin, esim. seksiä, mutta se taitaa olla nyt ohi. Minä kiinnostun aina eri miehistä kuin ketkä kiinnostuvat minusta.
Minulle näin käy lopulta harvoin. Itsekin ihmettelen, kuinka voin ihastua ensitapaamisella näin! Miehelle ei kannattaisi tätä paljastaa tai kavahtaa heti karkuun ja silti, laitoin äsken tekstiviestin ja lyhyen sähköpostinkin siihen hänen antamaansa osoitteeseen.Mieluummin ehkä otan torjunnankin kuin elättelen itsekseni toiveita. Jos vielä teen jotain, niin alan vaikuttaa ripustautuvalta, vaikka en sellainen normaalioloissa ole. Niin, että nyt vaan kädet pepun alle ja jäitä hattuun. Kiva, kun kommentoit!
Wau :D, sain spostin takaisinpäin ja se oli ystävällinen sekä pidempi kuin omani. Samoilla linjoilla kirjoittelemme, mutta ei tästä vielä mitään osaa sanoa. Me emme siis edes suudelleet vielä, mutta romantiikkaa ja kihelmöintiä oli kyllä ilmassa. Ajattelin vastata vasta huomenna, jotta hän saa aikaa miettiä rauhassa. Silti, aika onnellinen olen :)
Olisiko liian aikaista vastata jo tänä iltana...
Äh, nyt yritin soittaa hänelle eikä hän vastannut. Tajuan, että pilaan koko jutun hätäilylläni ja samalla en voi vaan olla... Oikeasti en ole yli vuoteen ihastunut kehenkään näin. Taisi mennä ihana juttu ohi, äh
Muita samassa tilanteessa? Kommentoikaa nyt joku jotain!
Niin, sain sitten silloin ennen juhannusta illalla tekstarin, jossa pahoitteli hidasta vastaamista ja sanoi, että sovitaan juhannuksen jälkeen tapaamista. Tässä viikon aikana ovat jalat saaneet pntakosketuksen ja mielikin on rauhallisempi. Enhän tiedä miehestä oikeastaan mitään ja haluan joka tapauksessa miehen, joka rakastaa ja arvostaa minua. Ei se riitä, että olen ihastunut...
Ja jos miehestä ei mitään kuulu, niin eipä se sittena uta kuin jatkaa siitä eteenpäin. Ystäväni sanoi, että ihmisten kohtaaminen on kuin arpajaiset, joissa voiton mahdollisuus on joka tapauksessa häviävän pieni.
No niin, juhannus takana, mutta ei näy viestiä ei.. Enää en kyllä tyrkytä itseäni, kai hän ottaa yhteyttä, jos haluaa. En kyllä enää pidätä hengitystäni.
Sama juttu täällä päässä. Saa nahdä ottaako yhteyttä enää. On niin kamalan ikävä. Olo on kuin odottaisi hammalääkäriä...
Hyvä vertaus! Tämänpäiväiseen viestiini, että laittaisi nyt jonkun viestin edes, sain taas ystävällisen ympäripyöreän vastauksen. En ymmärrä, kun en saa mieheltä edes rukkasia. Ihmeellistä toimintaa...
Eipä ollut hyötyä viestitellä, pidä sinä pintasi. Liian kauan jo odottelit. Jos mies on varattu, niin eipä siinäkään isot mahdollisuudet ole.
tkä.Höh. Mulla on mennyt jo 5 kuukautta ja ihastunut olen ensi kertaa kymmeneen vuoteen.Vei totaalisti jalat alta tammikuun lopussa. Onneksi olen malttanut odotella tähän saakka. Nyt mies miettii mitä tekee.
Kiitos näkökulmasta! 5 kuukautta näin!?! -pitäisi varmaan rauhoittua, aika paljonkin. Tosi hienoa, että olet malttanut odotella, saatat jopa saada elämääsi ihanan ihmisen!
Saa nähdä kuinka minun käy? Meillä on siis ollut jonkinlaista sutinaa tuob viisi kuukautta. EI olla tehty mitään vaan juteltu paljon ja tunteet ova siitä pikku hiljaa voimistuneet ainakin toiselta puolin.Tiedän nyt että tykkää. Itse olin heti myyty.
No meidän jutussa on kolmas osapuoli miehen puolelta. Naisystävä. Sanoin miehelle eilen että en enää tule käymään, koska en jaksa olla enää vain pelkkä kaveri vaan välitän ihan oikeasti ja paras tapa unohtaa on olla näkemättä ja soittelematta, EI meinannut uskoa sitä.Toivotti hyvää juhannusta ja ensimmäistä kertaa kosketti minua ihan tarkoituksella.Tunnen sen kosketuksen vieläkin.
Sydän on ihan rikki, mutta odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Odotan ja toivon...
Voi pientä, kylläpäs kurjaan asemaan olet joutunut. Teit kuitenkin ihan oikein, ei sitä mitään saa, jos ei arvosta itseään. Jos ei mitään kuulu, jatkat elämääsi ja voi olla joku hetki huomaatkin, että olette molemmat sinkkuna...