Mielialalääkkeet lihottavat

Lihoin 110 kg, loppupaino 205 kg. Jos tämän aiheutti masennuslääke seroquel,
Kyseessä on oikeastaan hidas murha, jos oma toimintani (ei ainakaan tahallinen
Syöminen, yritin samalla epätoivoisesti laihduttaa) kyseessä hidas itsemurha

Minulla ketipinor seroquel toi 46 kg lisää painoa :( Mukana osasyyllisenä myös mirtatsapiini

Kyllä pitäisi olla testejä, kliinisiä kokeita kaikilla paikkakunnilla nykyään. Psykiatri kirjoittaa tavallisesti lähetteen laboratorioon tai tutkimusyksikköön, jossa masennuksen todellinen aste aivoista tutkitaan kliinisin testein.

Näistä tutkimuksista ei siksi puhuta lääkärin vastaanotolla, koska lääkäreiden tarkoitus on syöttää masennus/mielialalääkkeitä potilailleen, koska he omistavat lääketehtaiden osakkeita. Rahat pois periaatteella siis ja siksi, koska potilaat eivät uskalla lääkäriltä vaatia kliinisiä kokeita. Jos niitä pyytää teetettäväksi, niin lääkärin on helppo sanoa, ettei niistä olisi mitään vastaavaa hyötyä.

Hyvä esimerkki on, että mielialalääkkeitä ei voida edes valmistaa ilman huippulaboratorioita. Nykyään kemianlaboratoriot ja biolaboratoriot lääketieteen puolella ja lääketehtailla ovat huippuluokkaa. Lääkärit pystyvät , jos haluavat kirjoittamaan potilaalleen sellaisen kaavakkeen tutkimusyksikköön, jossa ko. kliiniset tutkimukset tehdään, otetaan näytteet ja vastauksen saa mustaa valkoiselle, tarvitaanko lääkettä todellisuudessa vai ei. Mikäli aivoissa ja elimistössä ei ole puutteita, jotka todellisen masennuksen aiheuttavat, ei lääkettä tarvita, vaan masennuksen syytä tulee silloin miettiä yhdessä lääkärin kanssa.

Lääkärit turvautuvat helppoon vaihtoehtoon, reseptin kirjoittamiseen, jolloin asia oikeasti(masennus) ei ole otettu huomioon.

Tulee muistaa niin lääketehtaat ovat pörssissä ja kilpailevat keskenään.

Miksi teillä on ollut neuroleptejä/psykoosilääkkeitä käytössä indikaatiolla depressio?

Kyllä minua ainakin on tutkittu, otettu mm. likvor josta mit.serot. ym., PET-kuvanta jne.

Siitä vain pyytämään lähetettä neurologilta tai psykiatrilta (aika suolainen oli hinta, mutta kannatti, siis kokeet)


"Joko on tullut se testi käyttöön, jolla saadaan verinäytteestä tarkat arvot , tartteeko potilas todellisuudessa masislääkkeen vai ei????" Ei niitä verestä mitata.....

tyyt.tutkittu kirjoitti:

Miksi teillä on ollut neuroleptejä/psykoosilääkkeitä käytössä indikaatiolla depressio?

Kyllä minua ainakin on tutkittu, otettu mm. likvor josta mit.serot. ym., PET-kuvanta jne.

Siitä vain pyytämään lähetettä neurologilta tai psykiatrilta (aika suolainen oli hinta, mutta kannatti, siis kokeet)


"Joko on tullut se testi käyttöön, jolla saadaan verinäytteestä tarkat arvot , tartteeko potilas todellisuudessa masislääkkeen vai ei????" Ei niitä verestä mitata.....

Lue lisää

Ilmeisesti kirjoittaja, aloittaja, tarkoittaa sitä et nykyaikan vois todellakin olla yksinkertasempii ja halvempii pikatestii ottaa noi masennukseen vaikuttavat ihmises olevat litkujen ja välittäjäaineiden tarkat arvot ku mennä tonkimaan selkäydintä jne. Totta sekin et kliiniset labrat on ylikehittyneitä nykyään mut ettei niit kuitenkaan hyödynnetä 100% prosenttisest.

Oon pekka et noi PEt-tutkimukset ja muut sellaset on jo tätä vuonna historiaa. Takapajulla on lääketiede mikäli lääkkeiden syöttäminen jatkuu ilman nopeita halvempii tutkimuksii.

kallepahanen kirjoitti:

Ilmeisesti kirjoittaja, aloittaja, tarkoittaa sitä et nykyaikan vois todellakin olla yksinkertasempii ja halvempii pikatestii ottaa noi masennukseen vaikuttavat ihmises olevat litkujen ja välittäjäaineiden tarkat arvot ku mennä tonkimaan selkäydintä jne. Totta sekin et kliiniset labrat on ylikehittyneitä nykyään mut ettei niit kuitenkaan hyödynnetä 100% prosenttisest.

Oon pekka et noi PEt-tutkimukset ja muut sellaset on jo tätä vuonna historiaa. Takapajulla on lääketiede mikäli lääkkeiden syöttäminen jatkuu ilman nopeita halvempii tutkimuksii.

Lue lisää

ai nii piti lisätä, et veressähän ne kaikki ihmises olevat aineosaset liikkuu. Jos niitä on aivoissa tietty osa, tietty määrä niin varmasti löytyy suhteessa verestäkin. Mikäli ei löydy verestä samoja aineita niin sillonhan aivoissa on ihan ikioma verenkiertonsa. Ohan suolistossakin serotoniinii.

olavan.mia. kirjoitti:

Kyllä pitäisi olla testejä, kliinisiä kokeita kaikilla paikkakunnilla nykyään. Psykiatri kirjoittaa tavallisesti lähetteen laboratorioon tai tutkimusyksikköön, jossa masennuksen todellinen aste aivoista tutkitaan kliinisin testein.

Näistä tutkimuksista ei siksi puhuta lääkärin vastaanotolla, koska lääkäreiden tarkoitus on syöttää masennus/mielialalääkkeitä potilailleen, koska he omistavat lääketehtaiden osakkeita. Rahat pois periaatteella siis ja siksi, koska potilaat eivät uskalla lääkäriltä vaatia kliinisiä kokeita. Jos niitä pyytää teetettäväksi, niin lääkärin on helppo sanoa, ettei niistä olisi mitään vastaavaa hyötyä.

Hyvä esimerkki on, että mielialalääkkeitä ei voida edes valmistaa ilman huippulaboratorioita. Nykyään kemianlaboratoriot ja biolaboratoriot lääketieteen puolella ja lääketehtailla ovat huippuluokkaa. Lääkärit pystyvät , jos haluavat kirjoittamaan potilaalleen sellaisen kaavakkeen tutkimusyksikköön, jossa ko. kliiniset tutkimukset tehdään, otetaan näytteet ja vastauksen saa mustaa valkoiselle, tarvitaanko lääkettä todellisuudessa vai ei. Mikäli aivoissa ja elimistössä ei ole puutteita, jotka todellisen masennuksen aiheuttavat, ei lääkettä tarvita, vaan masennuksen syytä tulee silloin miettiä yhdessä lääkärin kanssa.

Lääkärit turvautuvat helppoon vaihtoehtoon, reseptin kirjoittamiseen, jolloin asia oikeasti(masennus) ei ole otettu huomioon.

Tulee muistaa niin lääketehtaat ovat pörssissä ja kilpailevat keskenään.

Lue lisää

kokeilu vasta,alussa.

olavan.mia. kirjoitti:

Kyllä pitäisi olla testejä, kliinisiä kokeita kaikilla paikkakunnilla nykyään. Psykiatri kirjoittaa tavallisesti lähetteen laboratorioon tai tutkimusyksikköön, jossa masennuksen todellinen aste aivoista tutkitaan kliinisin testein.

Näistä tutkimuksista ei siksi puhuta lääkärin vastaanotolla, koska lääkäreiden tarkoitus on syöttää masennus/mielialalääkkeitä potilailleen, koska he omistavat lääketehtaiden osakkeita. Rahat pois periaatteella siis ja siksi, koska potilaat eivät uskalla lääkäriltä vaatia kliinisiä kokeita. Jos niitä pyytää teetettäväksi, niin lääkärin on helppo sanoa, ettei niistä olisi mitään vastaavaa hyötyä.

Hyvä esimerkki on, että mielialalääkkeitä ei voida edes valmistaa ilman huippulaboratorioita. Nykyään kemianlaboratoriot ja biolaboratoriot lääketieteen puolella ja lääketehtailla ovat huippuluokkaa. Lääkärit pystyvät , jos haluavat kirjoittamaan potilaalleen sellaisen kaavakkeen tutkimusyksikköön, jossa ko. kliiniset tutkimukset tehdään, otetaan näytteet ja vastauksen saa mustaa valkoiselle, tarvitaanko lääkettä todellisuudessa vai ei. Mikäli aivoissa ja elimistössä ei ole puutteita, jotka todellisen masennuksen aiheuttavat, ei lääkettä tarvita, vaan masennuksen syytä tulee silloin miettiä yhdessä lääkärin kanssa.

Lääkärit turvautuvat helppoon vaihtoehtoon, reseptin kirjoittamiseen, jolloin asia oikeasti(masennus) ei ole otettu huomioon.

Tulee muistaa niin lääketehtaat ovat pörssissä ja kilpailevat keskenään.

Lue lisää

Aina voit apteekissa vaihtaa toisen valmistajan vastaavaan lääkkeeseen.

Viidessä vuodessa painoa on tullut 20 kg lisää.

Onko tullut syöpöteltyä? Yleensä mirtatsapiini vaihdetaan, jos painon nousu jatkuu kuukauden käytön jälkeen eikä potilas pysty vastustamaan syömishimoa.

Minä laihduin Efexoria syödessäni. Ei vain ollut nälkä ja ehkä olin aktiivisempikin.

Kerää nestettä ja turvottaa potkupalloksi, siksi paino nousee.

MIRTA....... kirjoitti:

Kerää nestettä ja turvottaa potkupalloksi, siksi paino nousee.

Miten se ei kaikkia turvota?

Suurin osa ihmisistä elää mielihalujensa mukaan normaalisti, eikä tuijota koko ajan että ottaako nyt välipalaks sitä tomaattia vai jäätelöä. Joten jos joku lääke tulee siihen lisäämään ruokahalua ja makeanhimoa, niin kyllä se lääke silloin lihottaa normaalia ihmistä, jonka ei painoaan ja syömistä ole ennen tarvinnut tarkkailla.

Lääke on siis usein lihomisen takana, sanottepa te mitä tahansa.

mirta kirjoitti:

Miten se ei kaikkia turvota?

Mirtatsapiinin yhtenä tavallisimpana haittavaikutuksena on painonnousu. Tarkoittaako se siis, että KAIKILLA nousee paino? Turvotus on yksi haittavaikutus ja varmasti osaltaan vaikuttamassa painonnousuun.

Minusta olisi hyvä saada enemmän luettavaksi tutkimuksia, miten mirtatsapiinin kaltainen lääke todella vaikuttaa painon kerääntymiseen. Kolesterolin kohoaminen on myös yksi haittavaikutuksista. Hormonaalimuutokset vaikuttavat nälkään, varmasti myös aiheuttavat turvotusta.

Antipsykoottien kohdalla tiedetään jo, että se vaikuttaa verensokeripitoisuuksiin, aineenvaihduntaan jne. Siksi painonnousu on yksi psykoosilääkkeitä syövien ongelma, eikä siihen vaikuta yksin se mitä suuhun pistää.

Ap:stä sen verran, että hän ei varmasti ole koskaan masennuslääkkeitä edes syönyt. Tämä on taas näitä palstavalistajia sarjassa "haukkumalla ja mutuamalla pääsen varmasti itseäni miellyttävään lopputulokseen, eikä kukaan enää halua syödä masennuslääkeitä".

Itsestäni ja mirtsasta. Olin laiha lääkkeitä alkaessani syömään. Kokeilua en jatkanut montaa kuukautta, koska paino alkoi nousta rajusti. Tämä siitä huolimatta, että ruokaa en syönyt sen linnunannokseni verran enempää, vaikka järkyttävää nälkää tunsinkin. Olin niin seinät, että lääke veti tokkuraan ja sänkyyn. Nukahtanut en, mutta en pystynyt liikkumaankaan. Liikuin kuten ennenkin, lähinnä vaelsin ulkona tuntikaupalla päivisin ja iltaisin, kun ei pystynyt ahdistukseltaan muutakaan tekemään. Ja siitä huolimatta nappi vain kiristi lujempaa. Kun mainitsin painonnoususta, se kuitattiin sillä että syö vähemmän. Minulla se olisi tarkoittanut sitä, että lautasella ei olisi ollut enää mitään syötäväksi. Lopetin lääkkeen ja kilot katosivat sinne mistä tulivatkin.

Mirtsassa ongelmina eivät olleet vain painonnousu, vaan järkyttävät painajaiset, halvaantuminen (et nukahda, mutta et voi liikkua tunteihin), jatkuva väsymys. Tämä lääke, kuten antipsykootitkaan eivät ole minulle sopivia, sillä niiden sivuvaikutuksena on tosiaan raju painonnousu, halvaantumistyyppiset tilat, aineenvaihdunnan "pysähtyminen" (ketipinor).

SSRI:t taas vaikuttivat niin, ettei paino ainakaan noussut. Sen sijaan vatsaa vihloi ja kouristeli, maha oli vetenä, suolistossa imeytyminen heikentyi. Nämä kuitattiin sillä, että kyllä lääkettä on hyvä syödä. Muutenhan se oloa paransikin muuten. Lopetin sen kuitenkin, koska paino alkoi tippua ja hiukset ohentua päässä.

Ei siis voida sanoa, että masennuslääkkeet automaattisesti lihottavat tai laihduttavat. Etenkin eroja on lääkkeillä ja yksilöllä. Toiset kestävät toisia lääkkeitä paremmin.

asdfaytiuyuiyuijh kirjoitti:

Mirtatsapiinin yhtenä tavallisimpana haittavaikutuksena on painonnousu. Tarkoittaako se siis, että KAIKILLA nousee paino? Turvotus on yksi haittavaikutus ja varmasti osaltaan vaikuttamassa painonnousuun.

Minusta olisi hyvä saada enemmän luettavaksi tutkimuksia, miten mirtatsapiinin kaltainen lääke todella vaikuttaa painon kerääntymiseen. Kolesterolin kohoaminen on myös yksi haittavaikutuksista. Hormonaalimuutokset vaikuttavat nälkään, varmasti myös aiheuttavat turvotusta.

Antipsykoottien kohdalla tiedetään jo, että se vaikuttaa verensokeripitoisuuksiin, aineenvaihduntaan jne. Siksi painonnousu on yksi psykoosilääkkeitä syövien ongelma, eikä siihen vaikuta yksin se mitä suuhun pistää.

Ap:stä sen verran, että hän ei varmasti ole koskaan masennuslääkkeitä edes syönyt. Tämä on taas näitä palstavalistajia sarjassa "haukkumalla ja mutuamalla pääsen varmasti itseäni miellyttävään lopputulokseen, eikä kukaan enää halua syödä masennuslääkeitä".

Itsestäni ja mirtsasta. Olin laiha lääkkeitä alkaessani syömään. Kokeilua en jatkanut montaa kuukautta, koska paino alkoi nousta rajusti. Tämä siitä huolimatta, että ruokaa en syönyt sen linnunannokseni verran enempää, vaikka järkyttävää nälkää tunsinkin. Olin niin seinät, että lääke veti tokkuraan ja sänkyyn. Nukahtanut en, mutta en pystynyt liikkumaankaan. Liikuin kuten ennenkin, lähinnä vaelsin ulkona tuntikaupalla päivisin ja iltaisin, kun ei pystynyt ahdistukseltaan muutakaan tekemään. Ja siitä huolimatta nappi vain kiristi lujempaa. Kun mainitsin painonnoususta, se kuitattiin sillä että syö vähemmän. Minulla se olisi tarkoittanut sitä, että lautasella ei olisi ollut enää mitään syötäväksi. Lopetin lääkkeen ja kilot katosivat sinne mistä tulivatkin.

Mirtsassa ongelmina eivät olleet vain painonnousu, vaan järkyttävät painajaiset, halvaantuminen (et nukahda, mutta et voi liikkua tunteihin), jatkuva väsymys. Tämä lääke, kuten antipsykootitkaan eivät ole minulle sopivia, sillä niiden sivuvaikutuksena on tosiaan raju painonnousu, halvaantumistyyppiset tilat, aineenvaihdunnan "pysähtyminen" (ketipinor).

SSRI:t taas vaikuttivat niin, ettei paino ainakaan noussut. Sen sijaan vatsaa vihloi ja kouristeli, maha oli vetenä, suolistossa imeytyminen heikentyi. Nämä kuitattiin sillä, että kyllä lääkettä on hyvä syödä. Muutenhan se oloa paransikin muuten. Lopetin sen kuitenkin, koska paino alkoi tippua ja hiukset ohentua päässä.

Ei siis voida sanoa, että masennuslääkkeet automaattisesti lihottavat tai laihduttavat. Etenkin eroja on lääkkeillä ja yksilöllä. Toiset kestävät toisia lääkkeitä paremmin.

Lue lisää

Minua siis harmittaa edelleen se, että näiden lääkkeiden aiheuttama painonnousu toisilla kuitataan yksilön kyvyttömyydellä kurittomuuteen, itsesäätelyyn. Se on yksilön vika, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet tai muuttuisivat jopa parempaan suuntaan. Miten siinä autetaan mielenterveyspotilasta?

Lääkkeen olisi varmasti tarkoitus auttaa yksilöä tilanteen paranemiseen, itsetunnon kohoamiseen, taasaisempaan mieleen, aivokemian tasaantumiseen. Rajua painonnousua ei varmasti kovin moni pysty ottamaan osana sitä hintaa mikä pitää maksaa mielenterveydestä.

Huvittavampaa on, että ihmiset väittävät että vaikka lääke lisäisi ruokahalua ja makeanhimoa, se ei lihota.

Tajuaako ihmiset että suurin osa ihmisistä elää mielihalujensa mukaan normaalisti, eikä tuijota koko ajan että ottaako nyt välipalaks sitä tomaattia vai jäätelöä. Joten jos joku lääke tulee siihen lisäämään ruokahalua ja makeanhimoa, niin kyllä se lääke silloin lihottaa normaalia ihmistä, jonka ei painoaan ja syömistä ole ennen tarvinnut tarkkailla.
Kun on tottunut elämään niin että altistuu omille mieliteoilleen mutta pysyy silti normien mitoissa, ei voi olettaa eikä odottaa tämän ihmisen yhtäkkiä alkavan sitä painoaan tarkkailla, vaan painonnousu tulee yllätyksenä kun se on jo tapahtunut.
Miten tällöin voit sanoa että painonnousu johtuu vain hillitsemättömyydestä/hölmöydestä tai muustakaan syystä kuin lääkkeen tuomasta ylimääräsestä ruokahalusta ja makeenhimosta? Lääke on lihomisen takana, sanottepa te mitä tahansa. On toki varmasti tapauksia jossa ihminen olisi lihonnut muutenkin masennuksen takia, mutta että kaikki nämä tapaukset? Että kaikki nämä lääkkeiden käytön jälkeen lihonneet ihmiset jotka on aina aikasemmin ollut normaalipainossa on vaan lihonnut sattumasta juuri tällä ajalla kun aloitettiin tietyn lääkkeen käyttö?

-------------------- kirjoitti:

Huvittavampaa on, että ihmiset väittävät että vaikka lääke lisäisi ruokahalua ja makeanhimoa, se ei lihota.

Tajuaako ihmiset että suurin osa ihmisistä elää mielihalujensa mukaan normaalisti, eikä tuijota koko ajan että ottaako nyt välipalaks sitä tomaattia vai jäätelöä. Joten jos joku lääke tulee siihen lisäämään ruokahalua ja makeanhimoa, niin kyllä se lääke silloin lihottaa normaalia ihmistä, jonka ei painoaan ja syömistä ole ennen tarvinnut tarkkailla.
Kun on tottunut elämään niin että altistuu omille mieliteoilleen mutta pysyy silti normien mitoissa, ei voi olettaa eikä odottaa tämän ihmisen yhtäkkiä alkavan sitä painoaan tarkkailla, vaan painonnousu tulee yllätyksenä kun se on jo tapahtunut.
Miten tällöin voit sanoa että painonnousu johtuu vain hillitsemättömyydestä/hölmöydestä tai muustakaan syystä kuin lääkkeen tuomasta ylimääräsestä ruokahalusta ja makeenhimosta? Lääke on lihomisen takana, sanottepa te mitä tahansa. On toki varmasti tapauksia jossa ihminen olisi lihonnut muutenkin masennuksen takia, mutta että kaikki nämä tapaukset? Että kaikki nämä lääkkeiden käytön jälkeen lihonneet ihmiset jotka on aina aikasemmin ollut normaalipainossa on vaan lihonnut sattumasta juuri tällä ajalla kun aloitettiin tietyn lääkkeen käyttö?

Lue lisää

No kai "normaalilta ihmiseltä" voidaan odottaa vähän itsekuriakin ja järjen käyttöä, kun kerta on tullut elämässä tilanne, että joutuu lääkkeitä käyttämään. Voi kai olettaa, että sen verran on kiinnostunut itsestään ja lääkityksestään, että ottaa huomioon ruokahalun lisääntymisen ja varautuu siihen, JOS lihominen on valtava haitta. Mitään muuta keinoa kun ei ole. TAI sitten jättää ne lääkkeet pois, jos niin on parempi. Elämässä ei aina saa kaikkea, kakkua ei voi sekä syödä että säilyttää.

Mutta siitä ei kukaan pääse yli eikä ympäri, että vain itse voi vaikuttaa siihen, lihooko vai ei. Lääkkeet eivät myöskään muutu vähemmän ruokahalua lisääviksi ruikuttamalla asiasta nettikeskusteluissa.

No mutta sittenhän tämä koko keskustelu on aivan turhaa, koska toiset lihovat ja toiset eivät ja kolmannet laihtuvat. Mitä järkeä omia kokemuksiaan on täällä julistaa totuuksina, jos yksi sanoo lihoneensa lääkkeistä (tai lääkityksen aikana) ja toinen sanoo laihtuneensa lääkkeistä (tai lääkityksen aikana). Molemmat ovat varmasti yhtä oikeassa.

.. ja vielä, jokainen ihminen on yksilöllinen, jos toinen ei liho, se ei tarkoita että joku toinen ei voisi lihoa. Jokainen tuntee itse oman kroppansa. Jos en lääkkeitä olisi syönyt masennukseen, en luultavasti olisi näin paljoa turvonnut... Allekirjoitan kuitenkin myös esim. lohtusyömisen, mutta itse en ainakaan ole mässäillyt ruokaa ja karkkia minkä vuoksi olisi 40 kg tullut painoa. Ja kaikki nämä kilot ovat tulleet sinä aikana kun söin lääkkeitä...

Tähän rehellisyyden vuoksi pieni korjaus: 80-luvun lopulla eräänä talvena syödessäni amitriptyliiniä jopa 300 mg/vrk. tuli valtavaa makeanhimoa, ja silloin painoni nousi n. 5 kg. En osannut huomioida sen johtuneen lääkkeestä enkä panna hanttiin, vaan herkuttelin kaikella makealla. Kilot alkoivat sulaa kevättalvella, kun sain yllättävän aktiivisuuden puuskan, kuljin kävellen ja aloin liikkua paljon. Nautin auringonpaisteesta, linnunlaulusta ja ulkoilusta. Omituinen ilmiö, makeanhimo liittyi amitriptyliiniin pimeään vuodenaikaan ja loppui kun luonto oli tulvillaan valoa...

"Jos siellä lukee painonnousu"#..Lukee TAATUSTI j a painon laskukin..Ja kaikissa lukee ja kaikki mahdollinen...ja uneliaisuus ja unettomuus, Kova vatsa ja ripuli, ja jopa se MASENNUSKIN ;)

Kyllä lihottaa. Ellei muulla tavalla, niin voivat esimerkiksi lisätä ruokahalua yms. Itselläni rauhoittavat lisäsivät ruokahalua, makeanhimoa ja kontrolli syömiseen meni rauhoittavien vallassa ihan plössiksi.

Lääkityksen aikana se on varmasti hankalaa, mutta usein kuulee että kun lääkkeen lopettaa niin ylimääräinen paino katoaa kuin itsestään.

Näinhän se on. Onneksi nykyään sentään on parempia lääkkeitä tarjolla kuin ennen. Näistä asioista ei pidä puhua yleistäen. Kaikki lääkkeet eivät lisää ruokahalua, ruokahalua lisäävätkään eivät välttämättä vaikuta niin ikuisesti, ja jotkut jopa vähentävät ruokahalua ja näläntunnetta.

Toisaalta täällä usein mainittu mirtatsapiini, joka hyvin useita lihottaa (panee syömään), voi lisätä myös aktiivisuutta, jolloin kilot ehkä eivät pääse kertymään. Jotkut osaavat toimia oikein lääkkeen kanssa: välttävät lihottavien ruokien ostoa (=ruokavalion muutos), ja ottavat lääkkeen illalla ja menevät sänkyyn. Nukkuessa tulee vähemmän syötyä.

Aina ei ole tuollaistakaan valintaa, jos on vaikka suljetulla osastolla ja uudet lääkekokeilut tarjoillaan neuvostoliittolaisella palvelualttiudella pienessä rautakipossa. :-)