Olen huomannut, että olen BED periaatteessa vain kun asiat harmittavat tai ahdistavat. Aina kun on riitaa kavereiden/vanhempien/sisarusten kanssa, alan ahmimaan aivan tolkuttomia määriä, saan jonkinlaista lohtua siitä, menen kuin koomaan vastsani ollessa niin täynnä, että koskee.
Onko muilla? Syön periaatteessa muuten ihan kunnolla ja mielestäni ihan riittävästi, en liian vähän enkä liikaa, ei ole erityisiä mielenhimoja tai vastaavia, mutta auta armias kun on pieni ylämäki elämässä, ratkean heti.
Ja kun puhun hirveästä syönnistä, se on tälläistä.
2 pakastepitsaa
1 ainojäätelöpaketti
1 kinuskipurkki
1-2 pussia sipsiä
4 dippiä
2 pussia karkkia
1 limsaa
Ja voin sanoa, että kaikki tämä menee minulla 2 tunnissa sisään. Miten se edes pysyy sisälläni? en tiedä. Eikä se sinällään edes auta, muutakuin poistaa hetkeksi sen henkisen pahan olon siihen fyysiseen pahaan oloon.
Onko muilla? Syön periaatteessa muuten ihan kunnolla ja mielestäni ihan riittävästi, en liian vähän enkä liikaa, ei ole erityisiä mielenhimoja tai vastaavia, mutta auta armias kun on pieni ylämäki elämässä, ratkean heti.
Ja kun puhun hirveästä syönnistä, se on tälläistä.
2 pakastepitsaa
1 ainojäätelöpaketti
1 kinuskipurkki
1-2 pussia sipsiä
4 dippiä
2 pussia karkkia
1 limsaa
Ja voin sanoa, että kaikki tämä menee minulla 2 tunnissa sisään. Miten se edes pysyy sisälläni? en tiedä. Eikä se sinällään edes auta, muutakuin poistaa hetkeksi sen henkisen pahan olon siihen fyysiseen pahaan oloon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla ihan sama kun ahdistaa ja asiat menee päin honkia niin ahmin. jäätelöä menee litra ja kaikkea muuta. normaalista urheilen paljon ja syön ehkä liiankin terveellisesti, mutta nyt menossa 13 vuosi kun oon tätä syömisen kanssa pelleilyä tehnyt):
Mulla on erinäköisiä BED-vuosia noin 25 takana ja viimein(!) alan ymmärtää, että ahmiminen liittyy ennen kaikkea tilanteisiin, joissa tuntuu että en riitä, on liikaa vaatimuksia. Ahmiminen on silloin, niinkuin bulimikko-prinsessa Diana aikanaan sanoi, "like a pair of arms around you".