Kiitos ilosta, jonka tunsin kun kohtasimme. Onnesta, mikä valtasi minut kun aikojen kuluttua tapasimme uudelleen. Kiitos myöskin siitä syvästä tuskasta jonka tunsin, kun lähdit.
Kuitenkin tunnen läsnäolosi sydämessäni. Liikut rauhattomasti sydämeni sopukoissa, mutta tietoisuus siitä, etten koskaan päästä sinua sieltä, rauhoittaa.
Kun lähdit, tunsin rautaisen kengän ruhjovan sisintäni. Hädissäni yritin koota yhteen palaset, jotka olivat säästyneet. Silloin pelästyin, sillä lopputulos lähenteli vihaa. En nähnyt silloin muuta keinoa kuin hajoittaa itseni palasiksi ja yrittää koota kaikki uudelleen.
Hikoilin verta, satutin itseäni, kun yritin sovittaa palaset yhteen. Mutta kun se oli tehty, niin siitä ei tullutkaan vihaa, vaan jotakin, miksi olin kuvitellut suurimman rakkauden.
Se kasvoi suuruudessaan siksi voimaksi, mikä kantoi minut läpi surun sinun menettämisestäsi. Rakkaudeksi, jolla on aikaa odottaa miljoona vuotta sinua, sinua jota rakastan, tulen aina rakastamaan. Tulen aina rakastamaan, vaikka vierelläsi on toinen.
Vaikka en viestiäni postita, leima on tehokkaampi kuin kaikki muut,
iankaikkisen rakkauden leima!
Kuitenkin tunnen läsnäolosi sydämessäni. Liikut rauhattomasti sydämeni sopukoissa, mutta tietoisuus siitä, etten koskaan päästä sinua sieltä, rauhoittaa.
Kun lähdit, tunsin rautaisen kengän ruhjovan sisintäni. Hädissäni yritin koota yhteen palaset, jotka olivat säästyneet. Silloin pelästyin, sillä lopputulos lähenteli vihaa. En nähnyt silloin muuta keinoa kuin hajoittaa itseni palasiksi ja yrittää koota kaikki uudelleen.
Hikoilin verta, satutin itseäni, kun yritin sovittaa palaset yhteen. Mutta kun se oli tehty, niin siitä ei tullutkaan vihaa, vaan jotakin, miksi olin kuvitellut suurimman rakkauden.
Se kasvoi suuruudessaan siksi voimaksi, mikä kantoi minut läpi surun sinun menettämisestäsi. Rakkaudeksi, jolla on aikaa odottaa miljoona vuotta sinua, sinua jota rakastan, tulen aina rakastamaan. Tulen aina rakastamaan, vaikka vierelläsi on toinen.
Vaikka en viestiäni postita, leima on tehokkaampi kuin kaikki muut,
iankaikkisen rakkauden leima!
Vastaukset 47
Vanhimmat
Tietääkö tämän viestin kohde ajatuksesi? Tietäähän?
Ei kai auringosta? Vai viinistäkö?
Onpas voimallista tykkäämistä, aah.
Tätä ei pidä mennä omimaan. On kohtia jotka eivät täsmää.
"Lähti" ja "toinen". Kenelle lie, hieno palstatunnustus.
HUH HUH kylmät väreet sait kulkemaan, upeaa kertakaikkiaan!
Ihan piristävää lukea synkkiä rakkaustarinoita! Olen niin koukussa niihin! Alitajuntaisesti toteutin itse jotain vastaavaa viestien tasolla, kerroin omituisista piirteistäni toiselle niin, että hän halusi jättää minut, ei siis ollut ikuiseksi rakkaudeksi hänestä minulle :D
Voitko laittaa viellä tuon leiman lisäksi tietoo oletko nainen vain mies?
Kiitos kiitos sinähän se itse hylkäsit hänet.
Kiitos kuitenkin kauniista ajatuksista ja kirjeestä
Näin jälkeenpäin
poistuu.
siinä taas yks palstapelle joka ottaa joka viestin itelleen .. voi veljet teitä idiootteja
ymmärtää ihmisten ääretöntä tyhmyyttä.
Vai onko se vain halua leikkiä marttyyria ?
Ken tietää.
On erittäin vaikeaa myös ymmärtää nimettömät vuodatukset palstoilla.
Voiko sitä nimittää älykkyydeksi tai viisaudeksi? Niin, ja mitä se sitten on?
H A L O O !
No miten on sitte nämä kaiken maailman esim.horoskoopit?
Toi aloitus kyllä sopisi minullekkin en kuitenkaan usko erttä mulle. Mutta vaikea ymmärtää liekö tyhmyyttä tai alistamista en tiedä .Olenhan vain mies pidän kyllä omasta reviiristäni huolen sikäli kun kykenen ja jos en pysty niin silloin on mahdollisuudet aika vähäiset ei muuta mahdollisuutta kuin poistua kuvioista .ja jatkaa matkaa nyt toisen kanssa .Arvet jäi tästä minun stoorista .Tuskin liittyy aloitukseen kuitenkaan .Juhannusta kaikille
Kauniisti kuvattu kipeät tunteet. Saman kivun itsekin kokenut.
Aloittajalle kysymys: Mikäli kohtaamme tulevaisuudessa ja rakastamme edelleen toisiamme, oletko valmis jättämään kaiken hänen vuoksensa?
Jos olisi minulle tämä viesti tarkoitettu, jättäisin kaiken vuoksesi...Toivottavasti kohtaamme vielä tulevaisuudessa. Tiedän ja tunnen sen sisimmässäni, että kohtaamme vielä. Meidän aikamme ei ollut vielä, mutta se tulee vielä olemaan. Tulen sanomaan nämä sanat sinulle sitten, kun saan sinut vierelleni kokonaan.
Ihmeellisiä vastauksia... Kyllä se nyt vaan on niin, että alottajan olisi syytä luovuttaa, unohtaa ja etsiä joku toinen. Rakkauden kohde ei selvästikään tuntenut samoin, jos on lähtenyt ja löytänyt uuden.
http://www.youtube.com/watch?v=6faKwdNvdJU&feature=related
Kenelle? Onko kaksi kaipausta, se ensimmäinen saavuttamaton ja toinen saavutettavissa, silti se ensimmäinen mikä ei anna mahdollisuutta sille toiselle.
Henkilökohtaisesti yksikin sana irl on minulle arvokkaampi kuin palstavuodatuksesi ei keneltäkään ei kenellekään, näitä riittää, omikoon ken haluaa.
Se on harhaa vaan.
siihen hetkeen kun ollaan taas yhtä. ;) tuntuu ikuisuudelta....
AAH!
Mykistyin täysin aloittajan verbaalisuudesta,
Kuka olet tule äkkiä esille?
Hei haloo, miettikää aloittajan "vuodatusta"
hän on ihmeellinen ihminen
Kiitos teille, jotka niin vuolaasti vastasitte aloitukseeni!
Muistakaa: elämä antaa, ei omaksi vaan lainaksi.
Jos IKÄVÄ olisi fyysistä sairautta niin minä olisin vuodepotilas.
Hän/Sinä olet edelleen onni, elämä ja kiivas isku sydämessäni!
Mutta sinähän sanoit, ettet rakasta minua?
Luehan hieman tarkemmin!
Hyvää Juhannusta lintuseni. Älä mykisty, laula lintuseni laula: tsirp tsirp!
Kirjoittaa rakastavansa jotakuta on eri asia kuin sanoa se: minä sanoin sen sinulle, jottei minun tarvitsisi lopun elämääni miettiä, miksi en sanonut, kun oli tilaisuus sanoa. Sinä sanoit minulle, että et rakasta – sekin olisi eri asia kirjoittaa kuin sanoa, mutta sinä sanoit. Vielä on tilaisuus sanoa sinun toisin: en ole ajatustesi lukija – edes täällä.
Jos Mun exä tollasen lähetäis sulais mun sydämeni poistuisi kylmyys ja kukkisi niityt
Kiitos toi oli kaunista
iankaikkisen rakkauden leima on sanahelinää ja paskapuhetta. sä olisit ollut rehellinen hyvä ja tehnyt teidän rakkauden eteen töitä jos se olisi sulle tärkeä. Mutta sä olet joku patalaiska paska joka ajattelee että hikoilit verta ja satutit itseäs. taisit maata toisen kanssa ja pettää sitä joka käänteessä ja itseasiassa satutit sitä et itseäsi. siitä kertoo jo se että olet täällä voivottelemassa itseäsi. jos sun omasta mielestäsi kirjotuksesi on ihania muille ne on hölynpölyä, narsistista itsensä kohottelua.
Ehket enää ole tuota mieltä kun itse koet saman! Koska voit väittää mitä väität näkee, ettet ole kokenut mitä on kun sydän särkyy sirpaleiksi.
jasmina taitaa olla se varsinainen narsisti täällä. muista löytyy se vika aina eikö niin?
Joskus rakkaus on helpompaa kauempaa.
Rakastan vielä, rakastan luultavasti aina. Eron tuska alkaa helpottaa. Kaikkeen tottuu.
;)
höpön pöpön, keskiverto ihminen elää korkeintaan vähän yli sata vuotiaaksi, eli aikaa ei ole miljoonaa vuotta odotella. Sadassa vuodessa kerkeää tapahtua paljon. Esimerkiksi lopettaa kuvittelun ja turhan romantisoimisen. Joskus auttaa lyhyempikin aika järkiintymiseen.
Sinun aina tosiaan, ollut jo vähän vajaa kymmenen vuotta. Minua se tieto kuitenkin syö sisältä etten luultavasti koskaan saa osoittaa tunteitani haluamallani tavalla ja joutunut tyytymään ihan kivaan. Elämä on joskus...
Ohhoh, tuon kymmenen vuoden rinnalla omat vajaat kuusi, seitsemän vuotta tuntuvat lyhyiltä, mutta ehkä minullakin on tuo 10 vielä edessä.
Näetkö hyvin? On paljon asioita jotka näet ja vähän asioita jotka huomaat,
sanoi minulle tovi sitten eräs viisas ihminen. Mutta IKÄVÄ on ja pysyy.
Ravistele minua kesätuuli, ravistele niin että ikävä irtoaa. Vie mukanasi kaipaus.
Istun toiveiden satamassa, laiturilla jota ei ole ja itken, itken punaisia kyyneliä, joita kukaan muu ei voi nähdä kuin sinä...
Niin, enää ei ole mitään, ei edes olemattomuutta tyhjyyden rajalla.
Samoin sanoin sinulle: Kiitos ilosta, jonka tunsin kun kohtasimme, onnesta, mikä valtasi minut kun aikojen kuluttua tapasimme uudelleen. Kiitos kaikesta siitä mitä saimme kokea yhdessä ja muistoista jotka jäivät ikuiseksi ajoiksi mieleeni.
Minä koin surun ja tuskan kun sinä lähdit enkä koskaan sinua unhoittanut ja kun polkumme jälleen kohtasi oli elämä kuljettanut meitä omiin uomiinsa eikä minusta ollut irroittautumaan siitä ja lähteä luoksesi, vaan katsoin että parempi yrittää korjata elämä johon päätöksesi silloin joskus oli minut johdattanut.
Rakastan sinua aina ja sinä tiedät sen ja syvällä sydämessäsi tiedät että ratkaisuni oli oikea.
Uskon, että jos kohtalo meidät vielä yhteen johdattaa niin silloin sillä on jokin tarkoitus ja meidän molempien täytyy uskaltaa heittäytyä siihen.
Mykistynyt!
Kauniisti ilmaistu kokemus , kieli on elävää ja tunne mukana. Tuntui niin tutulta tuo tunne.
Hyvää juhanusta!
korjaus edelliseen: 2:lla n:llä
sormeni olivat nopeammat kuin kone
Hyvää Juhannusta : )
You have to say it, not write it, do you get it? But that was not your intention from the start, arter all.
What you meen?
ai laav juu!
ikävä, muut ei sitä näe
itse sen tunnet
sisälläsi se asuu