Tehoista, kulutuksesta ja muustakin

Eri ketjuissa on ollut juttua kulutuksesta, moottorien ja vetolaitteiden kestävyydestä, yksi/kaksimoottorisuudesta jne. Lueskelin vanhoja lokikirjoja vuosien varrelta ja kun nyt on samalla veneellä melkein 12000 mailia tullut mentyä, alkaa tuosta kulutuksesta olla ihan hyvää tilastotietoa.

Vene on 33 jalkainen liukuva matkavene, painoa kuutisen tonnia tyhjänä ja seitsemän-seitsemän ja puoli täyteen tankattuna, vedet ja varusteet mukana jne.

Moottorien valinnassa valmistaja suositteli ottamaan tehot hiukan yläkanttiin, perusteena se, että on "vähemmän ylämäkeä". Valinta oli automaattisesti 2-moottoriasennus, koska silloin ei vielä ollut oikein soveltuvaa yksöisasennusvaihtoehtoa. Samoin käytiin läpi käytännön turvallisuushyödyt jne. No noista on väännetty täällä ihan tarpeeksi. Itsellä on sattunut kahdesti tilanne, jossa kaksimoottorisuus "toi kotiin". Molemmilla kerroilla kyse oli kompressorin hihnasta, ensimmäinen katkesi, toisella kertaa hihan kiristysrullien laakerit leikkasivat kiinni.

Hiukan hirvitti, kun kulutusarvioksi annettiin "noin 60 l/h/ moottori". Näin ei kuitenkaan loppupeleissä ollut, nimittäin koko veneen elinkaaren aikainen kulutus on alle 2,4 litraa / maili, josta siis matkanopeuden tuntikulutukseksi saadaan n. 77 litraa. Tämä tulos yllätti myös valmistajan ja selitykseksi tarjottiin juuri sitä, että tehokkaiden (VP KAD300) koneiden rasitus oli oletettua kevyempi. Kulutuskeskiarvo ei ole muuttunut vuosien varrella (2004-> ).

Mielenkiintoinen havainto - joka tosin lienee jonkin muun selittävän tekijän syytä - oli se, että kun oltiin järvialueella parina kesänä, keskikulutus laski 2,1 - 2.2 litraa / maili tasolle samoilla kuormilla ja matkanopeuksilla. Jos jollakulla on tuohon hyvä arvaus syistä niin mylly pyörimään. :) Oma arvaukseni on yleisesti ottaen vähemmän kuoppaiset ja tuuliset kelit.

Toinen havainto vuosien varrelta on se, että kuorma ei näyttäisi juurikaan korreloivan kulutukseen - liikkeellelähtöön kylläkin. Enemmän näyttäisi olevan vaikutusta sillä, onko kierrokset matkajossa valmistajan suosittelemat 3200 vai esim. 3300. Matkanopeuden nosto 32Kn tasolta 35Kn tasolle lisäsi kulutusta 0,4l/maili parin tankkausvälin testissä.

Vetareita kopisteltiin tänä keväänä kulumisen merkkejä etsien, mutta todettiin täysin terveiksi. No, öljyt on vaihdettu parikin kertaa kauden aikana jos on tullut enemmän ajotunteja että eipä sekään varmaan pahaa niille ole tehnyt.

Mitä nyt sitten on laituriparlamenteissä tullut kuultua, niin kokemukset ovat vähän samansuuntaisia: Tehokkaammat koneet ovat hankintahetkellä kalliimmat, mutta hyödyt tulevat sitten vuosien varrella pienempänä kulutuksena ja hitaampana kulumisena, olettaen tietysti että huollot on tehty asiallisesti.

Samaa mallia on nyt myös 2xD4-300 asennuksella, painavamman kokonaisuuden suorituskyky on kuulemma selkeästi parempi, mutta kulutus samoissa lukemissa. Voisiko siis olla, että aiemmin viitatussa DPH vetolaitteen rikkoontumisketjussakin olisi osasyyna moottorin liian suuri kuorma t.s. todellakin puskee niin kovaa ylämäkeen, että paikat ei kestä? Tietysti pitäisihän ne kestää...

Rusetit pitänee pistää vaihtoon pikkuhiljaa - teräspotkuritkaan eivät näköjään ihan loputtomiin kestä. Max. kierroksia irtoaa 100 enemmän kuin ohjearvo ja huippunopeus tippunut pari solmua, ainoa selitys lienee se, että alkaa olla potkureista nousu väsynyt. Olen kierrättänyt kolmea DP paria, aina yksi ollut varalla ja veteenlaskun yhteydessä kierrätetty.

No, loppupäätelmänä siis se, että jos on vaihtoehtoina peruskone tai vähän tehokkaampi vaihtoehto, oma kokemus puoltaa vahvasti tehokkaampaan investointia. Sama pätee 1 / 2 koneasennukseen, jos kaksi mahtuu, niin lisäkustannus on hyötyjen arvoista. Samoin nuo suositukset koneiden optimikierrosluvuista on todennettu, suositusarvoilla tulee eniten taitettua matkaa per poltettu litra.