muukalainen on lähimmäinen?

Meitä ihmisiä on hyviä ja huonoja, heikkoja ja vahvoja, ystävällisiä ja ilkeitä sekä kaikkien ominaisuuksien sekoituksia.

Olet ilmeisesti saanut kokea enemmän kuin osasi ihmisluonnon pimeää puolta.

Älä anna sen masentaa itseäsi!

Mukaviakin ihmisiä on olemassa.

Ei sinun tarvitse rakastaa kiusaajiasi eikä edes antaa heille anteeksi. Älä kuitenkaan pilaa omaa elämääsi katkeroitumalla ja vihaamalla. Normaali ja tasapainoinen ihminen ei kiusaa ketään. Kiusaajasi ovat ongelmaisia ja rikkinäisiä ihmisiä, jotka yrittävät purkaa omaa ahdistustaan tai pienuuttaan sinuun. Jätä heidät omaan arvottomuuteensa ja jatka elämääsi.

Ei kannata eristäytyä maailmasta.

Hyvien ja rakkaiden ihmisten seurassa saat todellisen onnen elämääsi. Etsi heidät! Tarvitset vain hieman rohkeutta. Se on jo sisälläsi, anna sen vain tulla esiin. Työnnä pelkosi pois ja astu elämään.

Opettele sosiaalisia taitoja. Kokeile. Tarkkaile, miten käyttäytymisesi vaikuttaa muihin ja miten muiden käyttäytyminen sinuun. Ota oppia kokemuksistasi.

Tämä maailma voi olla hieno paikka sen lyhyen hetken kun me täällä olemme. Nautitaan siitä.

Ei ole ihmisen hyvä olla yksin, tuumasi Jumala jo aikojen alussa. Tämän vuoksi olisi hyvä olla seurakuntayhteydessä muihin kristittyihin.

koulukiusattuhki kysyt:
"Riittääkö, että rukoilee ja lukee Raamattua ja toivoo ihmisille hyvää,"

Jumalalle riittää. Jumala kuulee sanattoman huokauksenkin.
Eikös se pohjalaisisännän iltarukous mennyt jotekin näin: "Sinähän tiedät."

Ymmärrän oikein hyvin sinua, vaikkei minua ole kiusattu kamalasti mutta olen varmaankin luonteeltani omaan rauhaani vetäytyvä. En osaa kauan aikaa viettää seuraelämää vaan minun pitää päästä taas vain oman itseni seuraan rauhassa puntaroimaan näkemääni ja kuulemaani. Tasapainottumaan.

Olen aika varautunut ihmisten suhteen, vaikka ystävällisesti ja avoimesti kaikkien aate- ja vaatesuuntien ihmisiin suhtaudunkin noin niinkuin lähtökohtaisesti

Minulle on ollut oiva paikka tämä netti ja harrastustani koskevat keskustelut. Aluksi kirjioitin vaihtelevin nimimerkein avoimiin nimimerkkipalstoihin kuten tämä.
Sitten rekisteröidyin muutamalle palstalle. Löysin sieltä heti alkuun ikäviä ihmisiä. Alussa, kun minua ei tunnettu ,sain varsin kovan tyrmäyksenkin muutamaan kirjoitukseeni. Se tuntui kipeältä. Nyttemmin olen jo vahvoilla ja osaamiseni tiedetään. Olen havainnut noiden alkuajan tyrmääjieni olevan osaamattomampia kuin minä ja olen heitä autellutkin ja jo katsovat meikäläistä ylöspäin.

Olen löytänyt palstoilta ja priva-viestittelyssä ihania ystävällisiä ja sydämellisiä ihmisiä, jotka ovat heti liikuttavasti luottaneet minuun, tuntemattomaan e-mail-kaveriin, vain kirjoittamistemme perusteella - vaikka ovat kertoneet minulle kokemuksiaan toisten tutkimuksia ominaan nettiin laittavista ihmisistä, niin ovat minulle jakaneet epäröimättä tutkimuksensa. Sellainen luottamus on saanut kyyneleet silmiini.

Luonnettakin olen itsestäni löytänyt ja puolustanut heikompia hyökkäyksiltä ja kirjoittanut kritiikkiä varsin terävästinkin - jopa niin terävästi, että kirjoitukseni poistettiin :D

Kokeile nettikeskusteluja, niin saatat huomata sinäkin, että kivojakin ihmisiä on.

Mikä sun sydämelles on rakkainta ja tärkeintä? Jokin hukattu muisto jostain kaukaa, alkuhämäristä? Sieltä, kun maailma ei ollut vielä mennyt pirstaleiksi?
Sieltä se lähtee...

tähän mää voisin vastata vaan et: kaikki ajallaan.:) lue Raamattua,kuuntele saarnoja yms. kyllä kaikelle on aikansa. ei tarvi mennä sinne minne ei ole valmis, Jumala tietää kyllä kuka olet ja missä vaiheessa olet. lähimmäisiä tulee vastaa joka päivä,kaduilla ja muualla. aina voi tehdä hyvää vaikkei kävis srk:ssa vakituisesti :)

Hei!

Suren puolestasi, että olet noin pettynyt ihmisiin. Nimimerkissäsi oli myös sana koulukiusattu. Enpä ihmettele, jos pettymys jättää syvät haavat. Kiusaaminen on rikkovaa ja ehdottomasti kristillisen etiikan vastaista. Toivon, että olet jossain (terapia tai sielunhoito) voinut käsitellä kiusaamisen jälkeisiä haavojasi.

Mutta kysymyksesi rakkauden olemuksesta on todellakin valtava!
Ketään ei voi pakottaa olemaan sosiaalisempi kuin on! Ei lähimmäisenrakkaus tarkoita sitä, että on viihdyttävä ihmisjoukoissa ja oltava aktiivinen. Sinä saat olla vetäytyvä, ei se sodi lähimmäisenrakkautta vastaan.
Lähinnä se tarkoittaa, että ne ihmiset, jotka elämä kohdallesi suo, että kilvoittelet kohtelemaan heitä oikein. Sinua itseäsi ei näemmä ole kohdeltu oikein. Toivoisin, että jos et vielä ole saanut keskusteluapua, hakeutuisit sitä saamaan, jotta voisit taas rakentaa luottamuksen ihmisiin ja silloin kun itse haluat, myös hieman kokeilla olla tekemisissä muiden kanssa.

Eroottinen rakkaus on yksi rakkauden olomuodoista. Olet oikeassa siinä, että rakkaus -sanaa viljellään helposti hyvin pinnallisesti. On eri asia rakastaa kuin olla ihastunut, "pihkassa" jne. Mutta myös parisuhderakkauteen pätee lähimmäisenrakkaus: kohtele toista hyvin.

Toivon sinulle parantavia kokemuksia toisista ihmisistä ja muistutan, että moniin seurakunnan tilaisuuksiinkin voi tulla joutumatta olemaan tekemisissä ihmisten kansa: esimerkiksi kesäisin järjestetään monin paikoin tiekirkkoja, jotka ovat auki, ja joissa voi hetkeksi hiljentyä yksinkin. Myös moni sosiaalisesti arka kokee kirkkokonsertit hyväksi. Voi vain olla ja antaa musiikin puhutella ja koskettaa ja tilaisuuden loputtua ei ole pakko puhua kenenkään kanss.a

terveisin diakoni Meiju

koulukiusattuhki sanoi :
Tuli mieleen, saako uskovainen olla erakoituneena tai sosiaalisesti syrjäytyneenä jos kokee, että ihmisten kanssa ( srk:ssakin )tekemisissä oleminen on epämielekästä uskovalle syystä tai toisesta?
______________
Jumalalla on myös ERAKKOLAMPAITA ja hän pitää niistäkin huolen.Seurakuntayhteys voi olla hyväkin,mutta minä en ole
oikein menestynyt siinä ,kun en kumarrellut porukan "vanhinta".

Vihaaminen tuhoaa sinut itsesi se ei kannata.Jos haluat uhrata Jumalalle niin jokainen hyvä teko on uhri jonka Hän hyväksyy.
Lähimmäinen on se vastaantulija ,mutta voi olla joku avun tarpeessa oleva tuttavakin.
Phoebus kirjoittaa hyvin näistä kiusaamisasioista - kiusaajat ovat epävarmoja ihmisiä ja toisia kiusaamalla pönkittävät omaa
itsetuntoaan.

Myös girl22gr valottaa miten voi tehdä hyvää.

Usko vain, kyllä sinä Luojalle riität. Ja enemmänkin. Olet hänelle kallisarvoinen ja rakas aarre. Ei sinun tarvitse liikkua siellä, missä et halua. Tee mitä teet, mikä hyvältä tuntuu ja on mielestäsi oikein. Sitä päätöstä tulee arvostaa.

(terv. juuri samoilla tuntemuksilla varustettu nainen)

Yksinollessaan sitä vasta kunnolla tutustuukin vapahtajaansa, kun ei ole ketään muuta jota avuksi huutais. Monasti noissa seurakunnan tai uskovien yhteisissä pippaloissa tahtoo Jeesus vähän hukkua kaikenmaailman krääsän ja yli-innokkaan toimeliaisuuden alle. Toisaalta olisi tietenkin hyvä olla uskova kaveri jos vähän niikun vaipuu toivottomuuden tielle eikä enää tahtoisi tai jaksaisi uskoa, niin kaveri auttaisi. Mutta Kyllä Herralla on tähänkin voima ja taito nostaa ja kanttaa epäilevä jälleen uskontielle. Usein on omalla kohdalla näin käynyt.

Joissain seurakunnissa korostetaan tätä niinkutsuttua nokkimisjärjestystä, että vanhimmat ensin ja niin edelleen, ihan hyvä juttu varmaan sekin, mutta toisaalta eikö me kaikki olla tavallaan opetuslaspsenasemassa ja siinä mielessä samalla viivalla? Tietenkin jos homma menee ihmisille pokkuroinniksi, niin siinähän tulee pian kipeäksi mitä moninaisin tavoin.