Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin äidinkielen, pitkän englannin, keskipitkän ruotsin ja kemian. Oon alkanut miettiä, että haluaisin joskus lääkikseen. Koulujen valintaperusteissa sanotaan, että yo-kokeista laskettavat pisteet tulee äidinkielestä, pitkästä vieraasta kielestä TAI toisesta kotimaisesta kielestä, kemiasta, biologiasta tai fysiikasta ja matikasta tai reaalista. Ongelmana on siis se, että eikö pisteistä lasketa sekä pitkästä kielestä että toisesta kotimaisesta kielestä? Pitääkö minun hylätä tämä ajatus sen takia etten ole miettinyt mitä kirjoitan :(
Apua!
:(
4168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Käsittääkseni vain Helsinki antaa pisteitä myös ruotsista.
Tämähän ei tosiaan vaikuta pääsymahdollisuuksiisi kovinkaan paljoa. Hakijoille on olemassa kaksi pistekiintiötä; on pelkästään pääsykokeen perusteella päässeet sekä yhteispisteillä (eli yo-tulosten ja kokeen) perusteella päässeet.
Jälkimmäinen on hieman helpompi, mutta koehan ei sinänsä ole kovin hankala. Jos hallitset Galenoksen sekä lukion fysiikan/kemian, on pääsy varmaa. Ainoa hankala asia on se, että Galenos on tosiaan järkäle.
Jos hallitsee Galenoksen sekä lukion fysiikan ja kemian, on todennäköistä olla saamatta opiskelupaikkaa. Hakijoista muutama sata osaa lukion ja pääsykoekirjan asiat todella hyvin, mutta sisään pääsee se 120 tai 90.
Neljä ainetta kuulostaa kyllä vähältä lääketieteelliseen hakevalta. Pärjääkö pääsykokeessa sellainen oppilas, joka ei ole kirjoittanut matikkaa eikä fysiikkaa? Ei sillä, että esim. matikkaa tarvitsisi pääsykokeessa. Luonnontieteellisesti lahjakkaat harvoin vain jättävät ne kirjoittamatta.
Ylipäätään koko hakujärjestelmä on mätä. Nykyään lääketieteellisessä painotetaan huomattavasti aiempaa enemmän ihmisläheisyyttä, empaattisuutta ja tunneälyä, siis LUENNOILLA. Yritäpä opettaa Power pointilla sadalle matemaatikolle, kuinka kuolemansairaalle kerrotaan diagnoosi hienovaraisesti. Tai erittäin epäsosiaaliselle henkilölle, että potilaalle täytyy PUHUA, ja häntä täytyy osata KUUNNELLA, oireiden ja taudinkuvan selvittämiseksi. Nämä ovat taitoja, joita ei koulussa opeteta, vaan ne ovat luonteelle ominaisia. Ja näitä taitoja ei pääsykokeessa arvosteta.
Jos hakuprosessin aikana jo karsittaisiin kaikki tunnevammaiset niin tämäkin maa saisi monta hyvää valmistuvaa lääkäriä vuosittain. Matematiikan ja fysiikan opiskelu/opettelu on mahdollista kenelle hyvänsä, mutta empaattisuus ja ihmislukutaito ovat sisäsyntyistä. Ja ainoa syy, miksi pääsykokeessa niin kovin painotetaan matemaattisia taitoja on se, että se on helpoin tapa jakaa porukka kahteen osaan. Sitä, kummasta porukasta tulisi parempia lääkäreitä, saa jokainen pohtia tykönään.
Ei tainnu mennä sulla pääsykoe ihan putkeen, noh ens vuonna uusiks :D Mutta joka keväthän tämä toistuu netin foorumeilla., Kun ei ole matemaattisesti lahjakas (tai yksinkertaisesti liian laiska luku-urakkaan) niin on hyvä tulla itkemään tänne mädästä valintasysteemistä. Tämäkin sankari pitää itseään niin erityisenä ihmisuhdetaitajana ja oikeana empatian keisarina, mutta todellisuudessa nämä ovat vain selviytymistapoja pääsykoepettymykseseen.